Miten arabiasta tuli oppineiden kieli?

TOISTA

Miten arabiasta tuli oppineiden kieli?

SATOJEN VUOSIEN ajan lukeneiston hallitsevana kielenä oli arabia. 700-luvulla alkoivat arabiaa puhuvat oppineet Lähi-idän kaupungeissa kääntää ja korjailla luonnontieteellisiä ja filosofisia tekstejä, jotka olivat peräisin aina Ptolemaioksen ja Aristoteleen ajoilta saakka. Siten he auttoivat säilyttämään muinaisten ajattelijoiden työn ja osaltaan rikastuttivat sitä.

Ajatusten sulatusuuni

Lähi-idässä nousi 600- ja 700-luvulla kaksi uutta valtaa: ensin umaijadien ja sitten abbasidien dynastia. Koska niiden alamaiset, jotka asuivat Arabian, Egyptin, Palestiinan, Persian ja Vähän-Aasian sekä nykyisen Irakin alueilla, olivat saaneet vaikutteita niin Kreikasta kuin Intiastakin, uusille hallitsijoille avautui pääsy vuolaille tiedon lähteille. Abbasidit rakensivat uuden pääkaupungin, Bagdadin, josta tuli monenlaisten ajatusten sulatusuuni. Siellä arabialaiset olivat tekemisissä armenialaisten, berberien, intialaisten, juutalaisten, kiinalaisten, koptien, kreikkalaisten, persialaisten ja turkkilaisten sekä sogdien kanssa, jotka asuivat kaukana Keski-Aasiassa Oxusjoen (nykyään Amudarja) itäpuolella. Yhdessä he tutkivat tieteellisiä kysymyksiä ja väittelivät niistä, ja siten monenkirjavat näkemykset sulautuivat yhteen.

Bagdadin abbasidihallitsijat rohkaisivat lahjakkaita ajattelijoita, olivatpa nämä kotoisin mistä tahansa, antamaan panoksensa valtakunnan henkisen kehityksen hyväksi. Kymmenientuhansien kirjojen hankkimiseksi ja kääntämiseksi arabian kielelle ponnisteltiin järjestelmällisesti. Kirjoissa käsiteltiin moninaisia aiheita, kuten alkemiaa, aritmetiikkaa, filosofiaa, fysiikkaa, geometriaa, lääketiedettä ja musiikkia.

Kalifi al-Mansur, joka hallitsi vuosina 754–775, lähetti edustajia Bysantin hoviin hankkimaan kreikkalaisia matemaattisia teoksia. Kalifi al-Ma’mun (813–833) seurasi hänen jalanjälkiään ja vauhditti kreikkalaisten tekstien kääntämistä arabiaksi, mikä jatkui yli kahden vuosisadan ajan. Niinpä 900-luvun lopulle tultaessa miltei kaikki tuolloin saatavissa olleet kreikkalaiset filosofiset ja muut tieteelliset tekstit oli käännetty arabiaksi. Arabialaiset oppineet eivät kuitenkaan pelkästään kääntäneet teoksia vaan myös kirjoittivat niitä itse.

Arabialaisia kirjoituksia

Monet arabialaiset kääntäjät olivat tarkkoja ja hämmästyttävän nopeita. Siksi jotkut historioitsijat ovat sitä mieltä, että heidän on täytynyt tuntea teosten aihepiiri hyvin. Lisäksi jotkut heistä käyttivät käännöstekstejä oman tutkimustyönsä pohjana.

Esimerkiksi syyriankielinen kristitty, lääkäri ja kääntäjä Hunain ibn Ishaq (808–873) lisäsi merkittävästi tietämystä näköaistin toiminnasta. Hänen kirjoituksistaan, joihin sisältyi tarkkoja kaaviokuvia silmästä, tuli arvovaltainen silmätautiopin hakuteos sekä arabimaailmassa että Euroopassa. Filosofi ja lääkäri Ibn Sina (980–1037), joka tunnetaan lännessä nimellä Avicenna, kirjoitti kymmeniä teoksia kaikenlaisista aiheista etiikasta ja logiikasta lääketieteeseen ja metafysiikkaan. Suurteoksessaan ”Lääketieteen kaanon” hän hyödynsi aikansa lääketieteellistä tietoutta, muun muassa maineikkaiden kreikkalaisten filosofien Galenoksen ja Aristoteleen ajatuksia. Se pysyi lääketieteen perusteoksena noin 400 vuoden ajan.

Arabit alkoivat harjoittaa kokeellista tiedettä, joka on vaikuttanut oleellisesti tieteelliseen edistykseen. He laskivat esimerkiksi uudelleen maan ympärysmitan ja korjailivat Ptolemaioksen esittämiä maantieteellisiä tietoja. ”He rohkenivat kyseenalaistaa jopa Aristoteleen käsitykset”, sanoo historioitsija Paul Lunde.

Karttuvaa tietoa hyödynnettiin käytännön elämässä, muun muassa rakennettaessa vesialtaita, -johtoja ja -rattaita, joista jotkin ovat edelleen olemassa. Maataloutta ja kasvitiedettä käsittelevät uudet teokset auttoivat maanviljelijöitä valitsemaan kullekin maa-alueelle sopivimmat viljelykasvit, mikä lisäsi tuotantoa.

Vuonna 805 kalifi Harun ar-Rašid perusti suuren valtakuntansa ensimmäisen sairaalan. Ennen pitkää sairaaloita oli kaikissa sen suurimmissa kaupungeissa.

Uusia opinahjoja

Jotkin arabimaailman kaupungit saattoivat ylpeillä kirjastoistaan ja eri aloihin erikoistuneista oppilaitoksistaan. Kalifi al-Ma’mun perusti Bagdadiin käännös- ja tutkimuskeskuksen nimeltä Bait al-Hikhma, ’Viisauden talo’, jonne palkattiin oppineita. Kairossa sijainneessa pääkirjastossa kerrotaan olleen toista miljoonaa teosta. Umaijadien hallitseman Espanjan pääkaupungissa Córdobassa oli 70 kirjastoa, jotka vetivät puoleensa oppineita ja opiskelijoita kaikkialta arabimaailmasta. Córdoba säilyi johtavana henkisen elämän keskuksena runsaat kaksisataa vuotta.

Persiassa perinteinen kreikkalainen matematiikka sai vaikutteita Intiasta, missä matemaatikot olivat alkaneet käyttää nollaa ja kehittäneet paikkajärjestelmän, jossa numeron arvo määräytyy sen mukaan, missä kohtaa se ja nollat sijaitsevat. Tällöin esimerkiksi ykkönen voi merkitä yhtä, kymmentä tai sataa sen mukaan, millä kohdin se luvussa on. Historioitsija Lunde selittää, että tämä ”paitsi yksinkertaisti kaikenlaisia laskutoimituksia myös mahdollisti algebran kehityksen”. Arabitutkijat ottivat suuria harppauksia myös geometriassa, trigonometriassa ja navigoinnissa.

Arabialaisen luonnontieteen ja matematiikan kulta-aika oli vastakohta sille pysähtyneisyydelle, joka tieteessä vallitsi muualla. Euroopassakin – lähinnä luostareissa – tehtiin keskiajalla työtä antiikin ajan oppineiden teosten säilyttämiseksi, mutta lopputulos kalpenee arabimaailman aikaansaannosten rinnalla. Tilanne alkoi kuitenkin muuttua jo 900-luvulla, kun arabialaisten kirjoitusten käännöksiä rupesi hiljalleen virtaamaan länteen. Vähitellen virta leveni ja johti Euroopassa tieteen renessanssiin.

Historia siis osoittaa, ettei yksikään maa tai kansa voi ottaa kunniaa kaikesta siitä tiedosta, jota eri tieteiden saralla on tähän mennessä karttunut. Nykyiset sivistyskansat ovat paljosta velkaa aiemmille kulttuureille, jotka edistivät tieteellistä tutkimusta, kyseenalaistivat vanhoja käsityksiä ja kannustivat lahjakkaita ihmisiä.

[Kartta s. 26]

(Ks. painettu julkaisu)

▪ Umaijadien vaikutuspiiri

□ Abbasidien vaikutuspiiri

ESPANJA

Córdoba

BYSANTTI

Rooma

Konstantinopoli

Oxusjoki

PERSIA

Bagdad

Jerusalem

Kairo

ARABIA

[Kuva s. 27]

Hunain ibn Ishaqin kaaviokuva silmästä

[Kuva s. 27]

Avicennan ”Lääketieteen kaanonin” sivu

[Kuva s. 28]

Arabialaisia oppineita eräässä kirjastossa Basrassa vuonna 1237

[Lähdemerkintä]

[Kuvien lähdemerkinnät s. 27]

HERÄTKÄÄ!