Siirry sisältöön

Siirry sisällysluetteloon

Sää voi muuttaa historian kulkua

Sää voi muuttaa historian kulkua

 Sää voi muuttaa historian kulkua

SÄÄ on vaikuttanut merkittävästi joidenkin käänteentekevien historian tapahtumien lopputulokseen. Tarkastelemme nyt kahta esimerkkiä.

Myrskytuulet puhaltavat

Espanjan kuningas Filip lähetti vuonna 1588 Espanjan armadana tunnetun laivueen Englantia vastaan. Sää kuitenkin sotki suunnitelmat.

Espanjalaiset saapuivat Englannin kanaaliin, missä he joutuivat vastatusten englantilaislaivueen kanssa. Englantilaisalukset olivat espanjalaislaivoja ketterämpiä, mutta onnistuivat aiheuttamaan näille vain jonkin verran vahinkoa. Tämän jälkeen Espanjan armada ankkuroitui Calais’n kaupungin lähettyville noutaakseen joukkoja Englantiin tehtävää maihinnousua varten.

Tällä välin englantilaiset sytyttivät pimeyden turvin tuleen joitakin omia laivojaan, ja tuuli ja suotuisat virtaukset kuljettivat nämä miehittämättömät alukset suoraan kohti ankkurissa olevia espanjalaislaivoja. Monet niistä katkaisivat ankkuriköytensä väistääkseen palavat laivat. Myöhemmin ankkureista luopuminen kuitenkin kostautui.

Calais’n tapahtumien jälkeen molemmat laivueet purjehtivat myötätuulessa Pohjanmerelle. Tässä vaiheessa englantilaiset olivat käyttäneet ruutinsa loppuun, joten he vetäytyivät Englannin rannikolle. Koska espanjalaisilla oli vastatuuli ja englantilaiset olivat nyt heidän ja Espanjan välissä, heidän oli purjehdittava Skotlannin pohjoispuolitse ja sieltä etelään ohi Irlannin, kunnes he viimein pääsisivät kotimaahansa.

Vahinkoja kärsineen espanjalaislaivueen miehistöä vaivasi ankara ruoan ja veden puute. Joukossa oli monia haavoittuneita, ja jotkut olivat sairastuneet keripukkiin. Niinpä ruoka-annoksia niukennettiin entisestään, mikä edelleen heikensi miehistöä.

Kun alukset olivat kiertäneet Skotlannin, rajut Atlantilta puhaltavat tuulet työnsivät monia aluksia kohti Irlannin rannikkoa. Normaalisti olisi  laskettu ankkurit ja jääty odottamaan suotuisampia tuulia. Koska kuitenkin monet alukset olivat aiemmin luopuneet ankkureista, kaikkiaan 26 espanjalaislaivaa haaksirikkoutui Irlannin rannikolla ja noin 5 000–6 000 miestä menetti henkensä.

Siihen mennessä kun Espanjan armada saapui kotimaahansa, se oli menettänyt lähes 20 000 miestä. Sää varmastikin vaikutti ratkaisevasti suuriin mies- ja kalustotappioihin. Ainakin Englannin liittolaiset, alankomaalaiset, uskoivat näin. Eräässä mitalissa, joka lyötiin Alankomaissa Espanjan armadasta saadun voiton kunniaksi, viitataan siihen yleiseen ajatukseen, että Jumala olisi luonnononnettomuuksien takana. Siinä sanotaan: ”Jehova puhalsi, ja he hajaantuivat.”

Sateen lyömät

Eräs toinen historiallinen tapahtuma, jossa sää näytteli merkittävää osaa, oli Belgiassa vuonna 1815 käyty Waterloon taistelu. Noin 20 kilometriä Brysselistä etelään sijaitsevalla alueella, jolla taistelu käytiin, sai surmansa tai haavoittui vain muutamassa tunnissa runsaat 70 000 henkeä. Taistelupaikan oli valinnut brittiläinen Wellingtonin herttua, joka itse pysytteli joukkoineen aluetta ympäröivillä kukkuloilla. Vaikka Napoleonin ranskalaisarmeijalla oli Wellingtonin joukkoihin nähden miesylivoima, Napoleonin olisi lyötävä vihollinen ennen seuraavaa yötä, jolloin Wellington saisi vahvistusta Preussin armeijalta. Jälleen kerran sää kuitenkin vaikutti ratkaisevasti tapahtumien kulkuun.

Taistelua edeltävänä yönä satoi kuin saavista kaataen. Useimmille sotilaille tuo yö oli heidän elämänsä kurjin. Vaikka jotkut onnistuivatkin pystyttämään pieniä telttoja, muuan sotilas valitti makuusijojen olleen niin märkiä, että heistä tuntui kuin he olisivat olleet järvessä. Likomärkä maa muuttui upottavaksi. Napoleon olisi halunnut aloittaa hyökkäyksen heti aamun sarastaessa varmistaakseen Wellingtonin nopean tappion, mutta hyökkäys lykkääntyikin useita tunteja.

Viivytys johtui ennen kaikkea siitä, että maan oli annettava hieman kuivua ennen taisteluun ryhtymistä. Lisäksi muta vähensi Napoleonin suosimien tykkien tehoa. Ensinnäkin noita raskaita aseita oli vaikea siirrellä mudassa, minkä vuoksi niiden kantama jäi lyhyeksi. Toiseksi tykinkuulien oli tarkoitus kimpoilla maasta ja aiheuttaa siten lisävahinkoa Wellingtonin joukoille, mutta märkä maa heikensi niiden tuhovoimaa. Tämä koitui Napoleonin ja hänen joukkojensa turmioksi. Ankarien sääolojen vuoksi Napoleonin armeija lyötiin, ja hänet karkotettiin maasta.

Kummassakin näistä historian kulkuun vaikuttaneista tapahtumista sää oli selvästikin tärkeässä roolissa. Nämä kehitysvaiheet puolestaan vaikuttivat suuresti Brittiläisen imperiumin nousuun.

[Kuva s. 24]

Espanjan armada

[Lähdemerkintä]

© 19th era/Alamy

[Kuva s. 25]

Waterloon taistelu

[Lähdemerkintä]

© Bettmann/CORBIS