Siirry sisältöön

Siirry sisällysluetteloon

Voiko Raamatun neuvoihin luottaa?

Voiko Raamatun neuvoihin luottaa?

 Voiko Raamatun neuvoihin luottaa?

Pitäisikö uskoa hänen sanoihinsa? Saatat miettiä tätä kysymystä, kun kauppias yrittää myydä sinulle käytettyä autoa tai kun poliitikko antaa lupauksia vaalien alla. Et halua tuhlata aikaa tai rahaa arvottomiin tuotteisiin tai puheisiin.

SAATAT yhtä lailla miettiä, onko Raamatussa jotain arvokasta, mitä voisit oppia. Jos luet ja tutkit tuota kirjaa, voitko luottaa siihen, että se maksaa vaivan? Avain vastauksiin saadaan Raamatun omista sanoista: ”Viisaus osoittautuu – – oikeaksi siinä mitä se saa aikaan.” (Matteus 11:19, Uusi testamentti nykysuomeksi.) Se mitä jonkin neuvon eli ”viisauden” noudattaminen saa aikaan, osoittaa, kannattaako sitä noudattaa. Seuraavassa on ajatuksia ihmisiltä, jotka ovat varanneet aikaa Raamatun neuvojen pohtimiseen. Heidän sanojensa pohjalta voit miettiä, kannattaisiko sinun lukea ja tutkia tuota ainutlaatuista kirjaa.

Kysymyksiä kuolemasta ja kuolemanjälkeisestä elämästä

Yhdysvalloissa asuva Karen menetti jokin aika sitten äitinsä. Hän oli lapsesta saakka uskonut, että kuollessaan kaikki hyvät ihmiset menevät taivaaseen. Se ei häntä paljon lohduttanut. ”Mietin, miltä äiti näytti nyt taivaassa. Miten löytäisin hänet, kun itse pääsisin taivaaseen – jos pääsisin? Voinko kuoltuani joutua jonnekin muualle?”

Karen alkoi tutkia huolellisesti Raamattua Jehovan todistajien kanssa. Hän oppi, että kuolleet eivät ole taivaassa vaan lepäävät ikään kuin syvässä unessa. ”Kuolleet eivät tiedä yhtään mitään”, sanotaan Saarnaajan 9:5:ssä. Mutta näkisikö hän vielä äitinsä?

Seuraavat Raamatun selkeät sanat antoivat Karenille lohdutusta ja toivoa: ”Älkää ihmetelkö tätä, sillä tulee hetki, jolloin kaikki muistohaudoissa olevat kuulevat hänen [Kristuksen] äänensä ja tulevat esiin.” (Johannes 5:28, 29.) Karen oivalsi, että Raamatun Jumala tulee Poikansa välityksellä herättämään kuolleet eloon tänne maan päälle. Hän toteaa: ”Raamatun opetus kuolemasta ja ylösnousemuksesta on todella järkeenkäypä.”

Miten Jumalaa kuuluu palvoa?

Romanialainen Angela oli 14-vuotias, kun eräs helluntaiseurakunnan pappi rukoili hänen puolestaan, jotta hän saisi pyhän hengen, ja sen johdosta hän alkoi puhua kielillä. Hänen vanhemmistaan kuitenkin tuntui, etteivät helluntailaisten opetukset ole sopusoinnussa Raamatun kanssa. Perhe lakkasi käymästä tuon liikkeen tilaisuuksissa ja alkoi tutkia Raamattua Jehovan todistajien kanssa.

Angela oli aluksi pettynyt mutta huomasi pian eroja entisen uskontonsa tapojen ja Raamatun opetusten välillä. Hän esimerkiksi luki Johanneksen 17:3:sta: ”Tämä merkitsee ikuista elämää, että he hankkivat sinun tuntemustasi, ainoan tosi Jumalan, ja hänen tuntemustaan, jonka olet lähettänyt, Jeesuksen Kristuksen.” Hän ymmärsi, että on opittava tuntemaan Jumala ennen kuin saa hänen suosionsa. ”Miten olisin voinut saada  Jumalan henkeä niin erikoisella tavalla, kun en tiennyt hänestä oikeastaan mitään?” hän kysyi. ”Olen kiitollinen Jehovalle siitä, että hän auttoi minua henkeytetyn Sanansa välityksellä löytämään tosi palvonnan.”

Neuvot muuttavat ihmisiä

”Olin erittäin kiivasluontoinen”, sanoo intialainen Gabriel. ”Raivostuneena saatoin huutaa, heitellä tavaroita ja jopa käydä ihmisten kimppuun. Raamatun tutkiminen auttoi minua saamaan luontoni kuriin. Nykyään pysyn rauhallisena kireissäkin tilanteissa.”

Gabriel oli lukenut Raamatusta muun muassa Sananlaskujen 16:32:n, jossa sanotaan: ”Joka on hidas vihastumaan, on parempi kuin väkevä mies, ja henkensä hillitsevä on parempi kuin kaupungin valloittaja.” Äkkipikaisuudestaan on päässyt voitolle myös Dhiraj, joka sanoo: ”Sama jae auttoi minua tajuamaan, että malttinsa menettäminen on heikkoutta, kun taas itsensä hillitseminen on vahvuutta.”

Philip kuului gangsteriliigaan Etelä-Afrikassa. Tappelut, ryöstöt ja karkea kielenkäyttö olivat hänen elämäänsä, ja hän istui vankilassa rikoksistaan. Elämäntyylistään huolimatta hän halusi kuitenkin hartaasti oppia tuntemaan Jumalan. Kun hän alkoi tutkia Raamattua Jehovan todistajien kanssa, hänessä heräsi halu palvella Jumalaa, ja hän päätti puhdistaa elämänsä. Hän jätti pahat tapansa ja katkaisi yhteydet rikoskumppaneihinsa. Mitkä Raamatun totuudet saivat hänet tekemään nämä muutokset?

Jehovan todistajat näyttivät hänelle Johanneksen 6:44:ssä olevat Jeesuksen sanat: ”Kukaan ei voi tulla minun luokseni, ellei Isä, joka on lähettänyt minut, vedä häntä.” Philip sanoo: ”Jehova näki minussa jotain hyvää ja veti minut kansansa keskuuteen – tähän suurenmoiseen veljesseuraan.” Hän suhtautui vakavasti myös Raamatun kertomuksiin siitä, miten Jehova on osoittanut armoa katuvia väärintekijöitä kohtaan. ”Nuo kertomukset auttoivat minua näkemään, että Jehova suhtautuu järkevästi epätäydellisiin ihmisiin, jotka katuvat.” (2. Samuelin kirja 12:1–14; Psalmit 51.)

Nuori australialainen Wade joi, käytti huumeita, pelasi uhkapelejä ja harrasti moraalittomia suhteita. Hän ei kuitenkaan ollut onnellinen. Kerran hän keskusteli Jehovan todistajien kanssa ja suostui ilmaiseen raamatuntutkisteluun. Mitä hän oppi?

”Minuun teki suuren vaikutuksen se, miten Jeesus kohteli toisia”, hän kertoo. ”Hän osoitti huomaavaisuutta, myötätuntoa ja rakkautta kaikkia kohtaan, olipa kyseessä aikuinen tai lapsi. Mitä enemmän opin hänestä, sitä enemmän halusin tulla samanlaiseksi kuin hän. Raamattu opetti minulle, miten olla todellinen mies ja miten muuttaa persoonallisuutta paremmaksi.” Entä kaikki se paha, mitä hän oli tehnyt? Hän jatkaa: ”Raamatusta opin, että jos kadun syntejäni ja muutan käytöstäni,  Jumala antaa minulle anteeksi. Saisin jopa elää ikuisesti maanpäällisessä paratiisissa. Minulla oli vihdoinkin jotain odotettavaa tulevaisuudelta!” (Matteus 5:5.) Wade pani elämänsä kuntoon ja palvelee nykyään Jehovaa puhtaalla omallatunnolla.

Edellä on kerrottu ihmisistä, jotka halusivat muuttaa elämäänsä paremmaksi. He ottivat selvää siitä, voisiko Raamattu auttaa heitä ratkomaan ongelmia ja vastata kysymyksiin. Hyvät tulokset ovat saaneet heidät vakuuttumaan siitä, että Raamatun käytännöllisiin neuvoihin voi luottaa. Sinäkin voit.

Seuraavat sanat kirjoitettiin kauan sitten Jumalan hengen ohjauksessa: ”Onnellinen on se ihminen, joka on löytänyt viisauden, ja ihminen, joka saa tarkkanäköisyyttä, sillä sen saaminen voittona on parempi kuin hopean saaminen voittona ja sen saaminen tuottona kultaakin parempi. Se on kallisarvoisempaa kuin korallit, eivätkä mitkään muut ilosi voi vetää sille vertoja. Päivien paljous on sen oikeassa kädessä, sen vasemmassa kädessä rikkaus ja kunnia. Sen tiet ovat miellyttävyyden teitä, ja kaikki sen kulkutiet ovat rauhaa. Se on elämän puu siihen tarttuville, ja siitä lujasti kiinni pitäviä on sanottava onnellisiksi.” (Sananlaskut 3:13–18.)

[Tekstiruutu/Kuva s. 25]

RAAMATTU AUTTOI VANKIA

Bill oli naimisissa, ja avioliitto oli hyvin onnellinen. Mutta ennen häiden ensimmäistä vuosipäivää hän joutui vankilaan rikoksesta, johon hän oli syyllistynyt vuosia aikaisemmin.

Kun vapauden menettämisen aiheuttama sokki oli mennyt ohi, Bill päätti käyttää edessä olevat pitkät päivät hyödyllisesti. ”Pysyin punkassani ja luin ja tutkin Raamattua”, hän kertoo. Hän myös sovelsi oppimaansa. ”Olin ystävällinen ja huomaavainen sellitovereilleni, ja he näkivät, etten halunnut osallistua siihen pahaan, mitä he harjoittivat. He sanoivatkin, että Bill haluaa istua tuomionsa omalla tavallaan ja oppia tuntemaan Jumalan ja Raamatun – hänestä ei ole harmia kellekään.

Koska minulla oli tällainen maine, toiset vangit eivät vetäneet minua mukaan riitoihin ja muihin epämiellyttäviin tilanteisiin. Vartijat ymmärsivät, etten tuottaisi heille ongelmia. Lopulta he suosittelivat minulle työtehtäviä, joita hoitaessani sain olla erillään useimmista muista vangeista suurimman osan päivästä. Raamatun neuvojen noudattaminen suojeli minua monessa asiassa.”

Bill kävi Jehovan todistajien kokouksissa, joita vankilassa järjestettiin, ja puhui toisille vangeille aktiivisesti oppimastaan. Hänet kastettiin todistajaksi hänen kärsiessään vielä tuomiotaan. Hän sanoo: ”Olin heittänyt hukkaan melkein viisikymmentä vuotta elämästäni ja halusin tehdä muutoksia. Olen varma, että vankilassa pystyy tekemään muutoksia vain soveltamalla Raamatun opetuksia. Ja täsmällistä Raamatun tuntemusta saa tutkimalla Jehovan todistajien kanssa. Ainoastaan he opettavat Raamatun totuutta. Niin yksinkertaista se on.”

Billin vankila-aika on nyt takana, ja hän toimii aktiivisesti eräässä Jehovan todistajien seurakunnassa Yhdysvalloissa. Hän ja hänen vaimonsa tutkivat edelleen Jumalan sanaa ja elävät sen opetusten mukaan. He yhtyvät sydämestään Jesajan 48:17, 18:ssa olevaan ajatukseen: ”Minä, Jehova, olen sinun Jumalasi, joka opetan sinua hankkimaan hyötyä itsellesi, joka panen sinut astumaan sitä tietä, jota sinun tulee vaeltaa. Oi kunpa vain todella kiinnittäisit huomiota minun käskyihini! Silloin rauhastasi tulisi niin kuin virta ja vanhurskaudestasi kuin meren aallot.”

[Kuva s. 23]

Karen, Yhdysvallat

[Kuva s. 23]

Angela, Romania

[Kuva s. 24]

Dhiraj, Intia

[Kuva s. 24]

Gabriel, Intia

[Kuva s. 24, 25]

Philip perheineen, Etelä-Afrikka

[Kuva s. 24]

Wade, Australia