1–3. Millaisia kysymyksiä ihmisillä on kuolemasta, ja millaisia vastauksia uskonnot tarjoavat?

EDELLÄ olevia kysymyksiä on pohdittu tuhansien vuosien ajan. Ne ovat tärkeitä kysymyksiä. Olemmepa keitä tahansa ja asummepa missä tahansa, vastaukset koskevat meitä jokaista.

² Tarkastelimme edellisessä luvussa sitä, miten Jeesuksen Kristuksen lunastusuhri on tehnyt mahdolliseksi ikuisen elämän. Opimme myös, että Raamatussa on ennustettu aika, jolloin ”kuolemaa [ei] enää ole” (Ilmestys 21:4). Nykyään me kaikki kuolemme jossain vaiheessa. ”Elävät tietävät kuolevansa”, sanoi viisas kuningas Salomo (Saarnaaja 9:5). Yritämme elää niin pitkään kuin mahdollista. Silti mietimme mielessämme, mitä meille tapahtuu kuoleman jälkeen.

³ Läheisten kuolema tuottaa meille surua. Saatamme kysellä: Missä he ovat nyt? Joutuvatko he kärsimään? Tarkkailevatko he meitä? Voimmeko auttaa heitä? Näemmekö heitä enää milloinkaan? Maailman uskonnot tarjoavat näihin kysymyksiin erilaisia vastauksia. Joissakin uskonnoissa opetetaan, että jos ihminen elää hyvän elämän, hän pääsee taivaaseen, mutta pahat ihmiset palavat piinan paikassa. Toiset uskonnot opettavat, että kuolemassa ihmiset siirtyvät henkimaailmaan esi-isiensä luo.  Sellaistakin opetetaan, että kuolleet menevät tuonpuoleiseen tuomittaviksi ja syntyvät sitten uudelleen toisessa ruumiissa.

4. Mikä kuolemaa koskeva perusajatus on yhteinen monille uskonnoille?

⁴ Näille uskonnollisille opetuksille on kaikille yhteistä se perusajatus, että jokin osa meistä jää eloon fyysisen ruumiin kuollessa. Lähes jokaisen menneen ja nykyisen uskonnon mukaan me tavalla tai toisella elämme ikuisesti näkevinä, kuulevina ja ajattelevina olentoina. Mutta miten tämä voisi olla mahdollista? Aistit ja ajatukset liittyvät aivojen toimintaan, mutta kuolemassa aivot lakkaavat toimimasta. Muistot, tunteet ja aistit eivät jatka itsenäisesti olemassaoloaan jollain selittämättömällä tavalla. Niitä ei enää ole, kun aivot ovat tuhoutuneet.

5, 6. Mitä Raamattu opettaa kuolleiden tilasta?

⁵ Kuoleman merkitys ei ole salaisuus Jehovalle, joka on luonut aivot. Hän tietää totuuden, ja Sanassaan Raamatussa hän selittää, mikä on kuolleiden tila. Siinä opetetaan selvästi, että kun ihminen kuolee, hän lakkaa olemasta. Kuolema on elämän vastakohta. Kuolleet eivät näe, kuule eivätkä ajattele. Mikään osa meistä ei jää eloon ruumiin kuollessa. Meillä ei ole kuolematonta sielua tai henkeä. *

⁶ Todettuaan, että elävät tietävät kuolevansa, Salomo kirjoitti: ”Kuolleet eivät tiedä yhtään mitään.” Sitten hän tarkensi tätä perustotuutta sanomalla, että kuolleet eivät voi rakastaa eivätkä vihata ja että haudassa ”ei ole työtä eikä suunnittelua eikä tietoa eikä viisautta”. (Saarnaaja 9:5, 6, 10.) Samoin psalmissa 146:4 sanotaan, että kun ihminen kuolee, ”hänen ajatuksensa häviävät”. Olemme kuolevaisia,  eikä meistä jää mitään eloon ruumiin kuollessa. Elämämme on kuin kynttilän liekki. Kun se puhalletaan sammuksiin, se ei mene minnekään. Sitä ei vain yksinkertaisesti enää ole.

7. Mihin Jeesus vertasi kuolemaa?

⁷ Jeesus Kristus kuvaili kuolleiden tilaa puhuessaan Lasaruksesta, miehestä jonka hän oli tuntenut hyvin ja joka oli kuollut. Hän sanoi opetuslapsilleen: ”Ystävämme Lasarus on vaipunut uneen.” He luulivat Jeesuksen tarkoittavan, että Lasarus nukkui ja toipuisi siten sairaudestaan. He olivat väärässä. Jeesus selitti: ”Lasarus on kuollut.” (Johannes 11:11–14.) Jeesus siis vertasi kuolemaa uneen ja nukkumiseen. Lasarus ei ollut taivaassa eikä palavassa helvetissä. Hän ei ollut tapaamassa enkeleitä tai esi-isiä. Hän ei ollut syntymässä uudelleen toiseksi ihmiseksi. Hän nukkui kuoleman unta; hän oli ikään kuin syvässä unessa, jossa ei nähdä unia. Kuolemaa verrataan nukkumiseen muissakin raamatunkohdissa. Esimerkiksi kun opetuslapsi Stefanos kivitettiin kuoliaaksi, hän Raamatun sanoin ”nukahti pois” (Apostolien teot 7:60). Samoin apostoli Paavali kirjoitti eräistä aikalaisistaan, jotka olivat ”nukahtaneet pois” (1. Korinttilaisille 15:6).

8. Mistä tiedämme, että Jumala ei tarkoittanut ihmisten kuolevan?

⁸ Tarkoittiko Jumala alun perin ihmisten kuolevan? Ei tarkoittanut. Jehova teki ihmisen elämään maan päällä ikuisesti. Hän asetti ensimmäisen ihmisparin ihastuttavaan paratiisiin, kuten opimme aiemmasta luvusta. Hän siunasi heitä täydellisellä terveydellä. Hän halusi heille  pelkkää hyvää. Haluaako kukaan rakastava isä tai äiti lastensa kärsivän vanhuudesta tai kuolevan? Ei tietenkään. Jehova rakasti lapsiaan ja halusi heidän nauttivan loputtomasta onnellisuudesta maan päällä. Raamatussa sanotaan ihmisistä: ”Määräämättömän ajan hän [Jehova] on pannut heidän sydämeensä.” (Saarnaaja 3:11.) Jumala loi meihin halun elää ikuisesti. Hän on mahdollistanut sen, että tämä halu voi täyttyä.

9. Minkä rajoituksen Jehova asetti Aadamille, ja miksei tuota käskyä ollut vaikea noudattaa?

⁹ Miksi ihmiset sitten kuolevat? Saadaksemme vastauksen meidän täytyy tarkastella, mitä tapahtui, kun maan päällä oli vasta yksi mies ja nainen. Raamatussa kerrotaan: ”Jehova Jumala kasvatti maasta kaikenlaisia puita, haluttavan näköisiä ja hyviä ravinnoksi.” (1. Mooseksen kirja 2:9.) Yksi rajoitus kuitenkin oli. Jehova sanoi Aadamille: ”Jokaisesta puutarhan puusta saat syödä kylliksesi. Mutta hyvän ja pahan tiedon puusta, siitä sinä et saa syödä, sillä sinä päivänä, jona syöt siitä, sinä kuolemalla kuolet.” (1. Mooseksen kirja 2:16, 17.) Tätä käskyä ei ollut vaikea noudattaa. Puutarhassa oli monia muita puita, joista Aadam ja Eeva saattoivat syödä. Käsky tarjosi heille kuitenkin ainutlaatuisen tilaisuuden osoittaa kiitollisuuttaan Hänelle, joka oli antanut heille kaiken, myös täydellisen elämän. Tottelemalla he myös osoittaisivat, että he kunnioittivat taivaallisen Isänsä valtaa ja halusivat saada häneltä rakkaudellista ohjausta.

10, 11. a) Miten ensimmäinen ihmispari oli tottelematon Jumalalle? b) Miksi Aadamin ja Eevan tottelemattomuus oli vakava asia?

¹⁰ Valitettavasti ensimmäinen ihmispari valitsi tottelemattomuuden. Saatana kysyi Eevalta käärmeen välityksellä: ”Onko tosiaan niin, että Jumala on sanonut: te ette saa syödä jokaisesta puutarhan puusta?” Eeva vastasi: ”Kyllä me saamme syödä puutarhan puiden hedelmää. Mutta sen puun hedelmästä, joka on keskellä puutarhaa, Jumala on sanonut: ’Ette saa syödä siitä ettekä saa koskea siihen, ettette kuolisi.’” (1. Mooseksen kirja 3:1–3.)

¹¹ ”Ette suinkaan kuole”, sanoi Saatana. ”Jumala tietää, että juuri sinä päivänä, jona te syötte siitä, teidän silmänne todella avautuvat ja te tulette varmasti olemaan niin kuin Jumala, niin että tiedätte hyvän ja pahan.”  (1. Mooseksen kirja 3:4, 5.) Saatana halusi, että Eeva uskoisi hyötyvänsä kielletyn hedelmän syömisestä. Hänen mukaansa Eeva voisi itse päättää, mikä on oikein ja mikä väärin, ja tehdä, mitä itse halusi. Lisäksi Saatana väitti, että Jehova oli valehdellut hedelmän syömisen seurauksista. Eeva uskoi Saatanaa. Siksi hän otti hedelmän ja söi sitä. Sen jälkeen hän antoi sitä miehelleen, ja tämäkin söi. He eivät tehneet näin vahingossa. He tiesivät toimivansa juuri niin kuin Jumala oli kieltänyt. Syömällä hedelmää he rikkoivat tahallaan yksinkertaista ja järkevää käskyä. He halveksuivat taivaallista Isäänsä ja hänen valtaansa. Tällainen epäkunnioitus rakkaudellista Luojaa kohtaan oli anteeksiantamatonta.

12. Mikä voi auttaa meitä ymmärtämään, miltä Jehovasta tuntui, kun Aadam ja Eeva asettuivat häntä vastaan?

 ¹² Valaistaanpa asiaa. Miltä sinusta tuntuisi, jos kasvattaisit pojan tai tyttären ja pitäisit hänestä huolta, mutta sitten hän olisi sinulle tottelematon sellaisella tavalla, joka osoittaisi, ettei hän kunnioita eikä rakasta sinua? Se tuntuisi todella pahalta. Kuvittelehan, miten pahalta Jehovasta on täytynyt tuntua, kun sekä Aadam että Eeva asettuivat häntä vastaan.

13. Mitä Aadamille tapahtuisi kuolemassa Jehovan sanojen mukaan, ja mitä tämä tarkoittaa?

¹³ Jehovalla ei ollut syytä pitää tottelematonta Aadamia ja Eevaa elossa ikuisesti. He kuolivat, aivan kuten hän oli sanonut. He lakkasivat olemasta. He eivät siirtyneet henkimaailmaan. Tiedämme tämän sen perusteella, mitä Jehova sanoi Aadamille vaadittuaan hänet tilille tottelemattomuudesta. Jumala sanoi: ”Palaat maahan, sillä siitä sinut on otettu. Sillä tomua sinä olet, ja tomuun sinä palaat.” (1. Mooseksen kirja 3:19.) Jumala oli tehnyt Aadamin maan tomusta (1. Mooseksen kirja 2:7). Aadamia ei ollut sitä ennen olemassa. Kun siis Jehova sanoi, että Aadam palaisi tomuun, hän tarkoitti, että Aadam palaisi olemattomuuteen. Hän olisi yhtä eloton kuin tomu, josta hänet oli tehty.

14. Miksi me kuolemme?

¹⁴ Aadam ja Eeva voisivat elää vielä nykyäänkin, mutta he kuolivat, koska he päättivät olla tottelematta Jumalaa ja tekivät siten syntiä. Me taas kuolemme siksi, että Aadamin syntisyys samoin kuin kuolema siirtyivät hänen kaikille jälkeläisilleen (Roomalaisille 5:12). Syntisyys on kuin hirvittävä perinnöllinen sairaus, jolta kukaan ei säästy. Sen seurauksena oleva kuolema on kirous. Kuolema ei ole ystävä vaan vihollinen (1. Korinttilaisille 15:26). Miten kiitollisia voimmekaan olla siitä, että Jehova teki lunastusjärjestelyn pelastaakseen meidät tuolta pelottavalta viholliselta!

15. Miksi on lohdullista tietää totuus kuolemasta?

¹⁵ Raamatun opetus kuolleiden tilasta on lohdullinen. Olemme nähneet, että kuolleet eivät tunne tuskaa eivätkä surua. Heitä ei tarvitse pelätä, sillä he eivät voi aiheuttaa meille vahinkoa. He eivät tarvitse apuamme, eivätkä he voi auttaa meitä. Emme voi puhua heille, eivätkä he voi puhua meille. Monet uskonnolliset johtajat väittävät pystyvänsä auttamaan kuolleita, ja ihmiset, jotka uskovat heitä, antavat heille rahaa. Totuuden tietäminen on meille suojaksi, niin etteivät valheiden opettajat pysty pettämään meitä.

16. Kuka on vaikuttanut monien uskontojen opetuksiin ja millä tavoin?

¹⁶ Ovatko sinun uskontosi opetukset sopusoinnussa sen kanssa, mitä Raamattu opettaa kuolleiden tilasta? Useimpien uskontojen opetukset eivät ole. Tämä johtuu siitä, että niihin on vaikuttanut Saatana. Hän yrittää väärän uskonnon avulla saada ihmiset uskomaan, että ruumiin kuoltua elämä jatkuu henkimaailmassa. Tämä on valhe, johon Saatana yhdistää muita valheita kääntääkseen ihmiset pois Jehova Jumalasta. Kuinka niin?

17. Miksi opetus ikuisesta piinasta tuottaa Jehovalle häpeää?

¹⁷ Kuten edellä totesimme, joissakin uskonnoissa opetetaan, että pahat ihmiset joutuvat kuoltuaan tulisen piinan paikkaan kärsimään ikuisesti. Tämä opetus tuottaa Jumalalle häpeää. Jehova on rakkauden Jumala, eikä hän koskaan panisi ihmisiä kärsimään tuolla tavalla (1. Johanneksen kirje 4:8). Mitä ajattelisit miehestä, joka rankaisisi tottelematonta lasta pitämällä tämän käsiä tulessa? Kunnioittaisitko häntä? Haluaisitko edes tutustua häneen? Et varmasti. Pitäisit häntä luultavasti äärimmäisen raakana. Saatana haluaa meidän kuitenkin uskovan, että Jehova kiduttaa ihmisiä tulessa ikuisesti – miljardeja vuosia!

18. Mihin uskonnolliseen valheeseen perustuu kuolleiden palvonta?

 ¹⁸ Saatana opettaa joidenkin uskontojen välityksellä myös, että ihmisistä tulee kuoltuaan henkiä, joita elävien on kunnioitettava. Tämän opetuksen mukaan kuolleiden hengistä voi tulla voimakkaita ystäviä tai hirvittäviä vihollisia. Monet uskovat tähän valheeseen. He pelkäävät kuolleita ja kunnioittavat ja palvovat heitä. Raamattu sitä vastoin opettaa, että kuolleet nukkuvat ja että meidän tulee palvoa ainoastaan tosi Jumalaa Jehovaa, joka on Luojamme ja Huolenpitäjämme (Ilmestys 4:11).

19. Mitä muita Raamatun opetuksia voimme ymmärtää, kun tiedämme totuuden kuolemasta?

¹⁹ Totuuden tietäminen kuolleista suojelee sinua uskonnollisilta valheilta. Se auttaa sinua myös ymmärtämään muita Raamatun opetuksia. Esimerkiksi kun oivallat, että ihmiset eivät kuoltuaan siirry henkimaailmaan, lupaus ikuisesta elämästä paratiisimaassa saa todellista merkitystä.

20. Mitä kysymystä käsittelemme seuraavassa luvussa?

²⁰ Vanhurskas Job kysyi kauan sitten: ”Jos voimakas mies kuolee, voiko hän elää uudelleen?” (Job 14:14.) Voiko kuoleman unta nukkuva eloton ihminen herätä takaisin henkiin? Tätä kysymystä koskeva Raamatun opetus on todella lohdullinen, kuten seuraava luku osoittaa.