Siirry sisältöön

Siirry sisällysluetteloon

 4. KYSYMYS

Polveutuvatko kaikki elolliset yhteisestä kantamuodosta?

Polveutuvatko kaikki elolliset yhteisestä kantamuodosta?

Darwin arveli, että kaikki elämä juontuu yhteisestä kantamuodosta. Hänen mielestään maanpäällisen elämän historia muistutti suurta puuta. Myöhemmin toiset esittivät, että tuo ”elämänpuu” olisi aluksi ollut pelkkä ensimmäisistä yksinkertaisista soluista koostuva runko. Rungosta olisi sitten haarautunut uusia lajeja, jotka olisivat edelleen jakautuneet yhä pienemmiksi oksiksi – ensin kasvien ja eläinten heimoiksi, sitten kaikiksi niiksi lajeiksi, joita maan päällä nykyään on. Näinkö kaikki tosiaan tapahtui?

Mitä monet tiedemiehet väittävät? Monet tutkijat antavat ymmärtää, että fossiiliaineisto tukee teoriaa elämän yhteisestä alkuperästä. Lisäksi väitetään, että koska kaikki elolliset käyttävät samanlaista ”tietokonekieltä”, DNA:ta, niiden kaikkien on täytynyt kehittyä yhteisestä kantamuodosta.

Mitä Raamattu sanoo? Raamatun luomiskertomuksessa sanotaan, että kasvit sekä vesi- ja maaeläimet samoin kuin linnut luotiin ”lajiensa mukaan” (1. Mooseksen kirja 1:11 alaviite, 12, 20–25). * Tämä kuvaus sallii muuntelun ”lajin” sisällä mutta viittaa siihen, että eri lajien välillä on selvät rajat. Lisäksi luomiskertomuksen perusteella voidaan odottaa, että uudenlaisia elollisia ilmaantuu fossiilistoon äkillisesti täysin kehittyneinä.

Mitä todisteet osoittavat? Tukevatko todisteet Raamatun kuvausta tapahtumista, vai oliko Darwin oikeassa? Mitä kuluneiden 150 vuoden löydöt ja havainnot ovat paljastaneet?

DARWININ PUU KAATUU

Tiedemiehet ovat viime vuosina pystyneet vertailemaan kymmenien erilaisten yksisoluisten eliöiden samoin kuin kasvien ja eläinten geneettisiä koodeja. He olettivat, että vertailut vahvistaisivat Darwinin teorian haarautuvasta ”elämänpuusta”. Näin ei kuitenkaan ole käynyt.

Mitä tutkimuksissa on tullut esiin? Biologi Malcolm S. Gordon kirjoitti vuonna 1999: ”Elämällä näyttää olevan monta alkua. Universaalilla elämänpuulla ei ilmeisesti ole vain yhtä juurta.” Onko todisteita  siitä, että elämän kaikki päähaarat liittyisivät yhteen runkoon, kuten Darwin uskoi? Gordon jatkaa: ”Perinnäinen versio yhteistä kantamuotoa koskevasta teoriasta ei selvästikään sovellu eliökuntaan sellaisena kuin se nykyään luokitellaan. Teoria ei todennäköisesti sovellu moniinkaan pääjaksoihin, jos mihinkään, eikä mahdollisesti myöskään moniin luokkiin.” *29

Uudet tutkimukset tuottavat jatkuvasti tuloksia, jotka ovat ristiriidassa yhteistä kantamuotoa koskevan Darwinin teorian kanssa. Esimerkiksi vuonna 2009 New Scientist -lehdessä lainattiin evoluutioteoreetikko Eric Baptestea, joka sanoi: ”Meillä ei ole mitään todisteita sen puolesta, että elämänpuu olisi tosiasia.”30 Samassa artikkelissa evoluutiobiologi Michael Rose sanoi: ”Elämänpuuta ollaan hienotunteisesti hautaamassa, senhän me kaikki tiedämme. Harvemmat sen sijaan tunnustavat, että koko biologisen näkemyksemme perusta on muutoksen tarpeessa.” *31

ENTÄ FOSSIILIAINEISTO?

Monet tiedemiehet katsovat fossiiliaineiston tukevan sellaista ajatusta, että kaikella elämällä olisi yhteinen alkuperä. He väittävät esimerkiksi, että se osoittaa kalojen kehittyneen sammakkoeläimiksi ja matelijoiden nisäkkäiksi. Mitä fossiilit todellisuudessa osoittavat?

”Elämän asteittaisen ilmaantumisen sijasta Darwinin ajan ja nykypäivän geologien silmien eteen avautuu erittäin epätasainen, hyppäyksiä sisältävä fossiilisto”, sanoo evoluutiopaleontologi David M. Raup. ”Lajit ilmaantuvat kerrostumiin aivan yhtäkkiä, ne muuttuvat hyvin vähän jos lainkaan sinä aikana, jona ne esiintyvät niissä, ja lopuksi ne katoavat äkisti.”32

Valtaenemmistö erityyppisten eliöiden fossiileista pysyy muuttumattomana pitkiä ajanjaksoja. Ne eivät kehity toisentyyppisiksi. Ainutlaatuisia ruumiinrakenteita ilmaantuu yhtäkkiä. Uusia piirteitä ilmaantuu yhtäkkiä. Esimerkiksi kaikuluotainsuunnistukseen kykenevät lepakot ilmestyvät fossiilistoon ilman mitään havaittavaa yhteyttä johonkin alkeellisempaan esimuotoon.

Yli puolet kaikista eläinkunnan pääryhmistä näyttää ilmaantuneen suhteellisen lyhyen ajan kuluessa. Koska monet uudet ja selvästi omanlaisensa elämänmuodot tulevat fossiilistoon näin äkillisesti, paleontologit puhuvat tästä ajanjaksosta ”kambrikauden räjähdyksenä”. Milloin tuo kausi oli?

Oletetaanpa, että tutkijoiden arviot pitävät paikkansa, ja kuvataan maapallon historia jalkapallokentän pituisena aikajanana (1). Tässä mittakaavassa olisi käveltävä noin seitsemän kahdeksasosaa kentän pituudesta ennen kuin tultaisiin sen ajanjakson kohdalle, jota paleontologiassa kutsutaan kambrikaudeksi (2). Lyhyenä hetkenä sen kuluessa nuo eläinten pääryhmät ilmaantuvat fossiilistoon. Miten nopeasti se tapahtuu? Jalkapallokentän aikajanalla kaikki nuo erilaiset eläimet putkahtavat esiin vajaan askeleen matkalla!

Noiden erilaisten elämänmuotojen suhteellisen äkillinen ilmaantuminen on  saanut jotkut evoluutiotutkijat kyseenalaistamaan perinteisen version Darwinin teoriasta. Esimerkiksi vuonna 2008 evoluutiobiologi Stuart Newman puhui eräässä haastattelussa sellaisen uuden evoluutioteorian tarpeesta, joka pystyisi selittämään aivan uudenlaisten elämänmuotojen äkillisen ilmaantumisen. Hän sanoi: ”Darwinin mekanismi, jolla selitetään kaikki evolutiiviset muutokset, tullaan uskoakseni pudottamaan vain yhdeksi useista eri mekanismeista – eikä ehkä edes niistä tärkeimmäksi, kun yritetään ymmärtää makroevoluutiota eli rakenteissa tapahtuneiden suurten muutosten evoluutiota.”33

”TODISTEIDEN” ONGELMALLISUUS

Miksi tietyksi sarjaksi järjestettyjen fossiilien mittakaavaa muutetaan joissakin oppikirjoissa?

Ylhäällä vasemmalla: fossiilien suhteellinen koko joidenkin oppikirjojen mukaan

Ylhäällä oikealla: todellinen suhteellinen koko

Entä ne fossiilit, joilla perustellaan kalojen muuttumista sammakkoeläimiksi ja matelijoiden muuttumista nisäkkäiksi? Tarjoavatko ne päteviä todisteita evoluutiosta? Niiden lähempi tarkastelu herättää useita ongelmallisia kysymyksiä.

Ensiksikin matelijoista nisäkkäisiin kulkevan linjan eläinten suhteellinen koko esitetään oppikirjoissa toisinaan väärin. Ne eivät ole kaikki samankokoisia, vaan jotkin niistä ovat valtavia, toiset taas pieniä.

Vakavampi ongelma on se, että noiden eläinten sukulaisuudesta ei ole todisteita. Sarjan yksilöt ovat eläneet tutkijoiden arvioiden mukaan usein miljoonien vuosien päässä toisistaan. Eläintieteilijä Henry Gee * sanoo tästä aikaerosta: ”Fossiilien välillä on niin valtavia aikavälejä, ettemme voi sanoa mitään varmaa niiden mahdollisesta polveutumisyhteydestä.”34

Viitaten kalojen ja sammakkoeläinten fossiileihin biologi Malcolm S. Gordon * sanoo, että fossiililöydöt edustavat vain pientä, ”mahdollisesti hyvin epätyypillistä otosta siitä  monimuotoisuudesta, joka näissä ryhmissä vallitsi noihin aikoihin”. Hän jatkaa: ”Ei ole mitään keinoa saada selville, missä määrin nuo nimenomaiset eliöt olivat merkityksellisiä myöhemmille kehitysvaiheille, mikäli ne ylipäätään olivat merkityksellisiä, tai mitkä niiden keskinäiset suhteet mahtoivat olla.”35

MITÄ ”ELOKUVA” TOSIASIASSA OSOITTAA?

National Geographic -lehdessä vuonna 2004 ilmestyneessä artikkelissa fossiiliaineistoa verrattiin ”evoluutiosta kertovaan elokuvaan, jonka tuhannesta ruudusta aina 999 on pudonnut leikkaamon lattialle”.36 Mietitäänpä, mitä tämä rinnastus merkitsee.

Jos fossiiliaineistossa ”95 ruutua” osoittaa, että eläimet eivät kehity toisenlaisiksi, miksi paleontologit asettavat loput ”5 ruutua” sellaiseen järjestykseen, jonka perusteella näin olisi tapahtunut?

Kuvitellaan, että löydät 100 ruutua elokuvasta, jossa on alun perin ollut 100 000 ruutua. Miten selvittäisit elokuvan juonen? Sinulla saattaisi olla siitä jonkinlainen ennakkokäsitys, mutta mitä jos vain 5 ruutua löytämistäsi 100:sta voitaisiin panna sellaiseen järjestykseen, että se tukee sinulle mieleistä juonta, ja loput 95 ruutua viittaisivat aivan toisenlaiseen tarinaan? Olisiko järkevää väittää, että ennakkokäsityksesi elokuvasta on oikea noiden viiden ruudun perusteella? Onko mahdollista, että asetit ne tiettyyn järjestykseen siksi, että juuri se sopi teoriaasi? Eikö olisi järkevämpää antaa 95 muun ruudun vaikuttaa näkemykseesi?

Miten tämä kuvaus liittyy siihen, miten evoluution kannattajat katsovat fossiiliaineistoa? Tutkijat eivät vuosikausiin myöntäneet, että suurin osa fossiileista – 95 ruutua elokuvasta – osoitti lajien pysyneen ajan mittaan lähes muuttumattomina. Miksi näin tärkeistä todisteista vaiettiin? Tietokirjailija Richard Morris arvelee: ”Ilmeisesti paleontologit olivat omaksuneet oikeaoppisen näkemyksen asteittaisesta evoluutiosta ja pitivät siitä kiinni silloinkin, kun tuolle näkemykselle  löytyi vastakkaisia todisteita. He olivat yrittäneet tulkita fossiileja hyväksyttyjen evoluutionäkemysten pohjalta.”37

”Se että otetaan sarja fossiileja ja ilmoitetaan, että ne edustavat jotakin kehityslinjaa, ei ole tieteellinen hypoteesi, jota voidaan testata, vaan väite, joka on yhtä pätevä kuin iltasatu – viihdyttävä, kenties jopa opettava, mutta ei tieteellinen.” (Henry Gee, In Search of Deep Time—Beyond the Fossil Record to a New History of Life, s. 116, 117.)

Entä nykyiset evoluution kannattajat? Voisiko olla niin, että he edelleen asettavat fossiilit tiettyyn järjestykseen siksi, että se on sopusoinnussa tämänhetkisten hyväksyttyjen evoluutionäkemysten kanssa, eivätkä siksi, että suurin osa fossiiliaineistosta ja geneettisistä todisteista tukisi sitä? *

Mitä sinä ajattelet? Kumpi johtopäätös sopii todisteisiin paremmin? Mietihän tosiasioita, joita olemme käsitelleet.

  • Ensimmäiset elämänmuodot maapallolla eivät olleet ”yksinkertaisia”.

  • Sen todennäköisyys, että edes solun osat olisivat syntyneet sattumalta, on äärimmäisen pieni.

  • DNA, solun toimintaa ohjaava ”tietokoneohjelma” eli koodi, on uskomattoman monimutkainen, ja nerokkuudessaan se ylittää kirkkaasti minkä tahansa ihmisten kehittelemän ohjelman tai informaation tallennusjärjestelmän.

  • Geneettiset tutkimukset osoittavat, että elämä ei juonnu yhdestä yhteisestä kantamuodosta. Lisäksi eläinten pääryhmät ilmaantuvat fossiilistoon äkillisesti.

Onko sinusta näiden tosiasioiden valossa järkevää päätellä, että todisteet puoltavat Raamatun selitystä elämän alkuperästä? Monet kuitenkin väittävät, että tiede osoittaa vääräksi suuren osan siitä, mitä Raamattu sanoo luomisesta. Pitääkö tämä paikkansa? Mitä Raamattu todellisuudessa sanoo?

^ kpl 5 Sanaa ”laji” käytetään Raamatussa laajemmassa merkityksessä kuin biologiassa. 1. Mooseksen kirjan 1:11:n alaviitteessä sanotaan: ” ’Laji’ merkitsee tässä luotua eli kantalajia, ts. laajempaa ryhmää kuin nykyinen luonnontieteellinen laji.”

^ kpl 9 Pääjakso tarkoittaa biologiassa suurta ryhmää eläimiä, joilla on selvästi samanlaisia rakenteellisia piirteitä. Yksi tapa luokitella eliöt tieteellisesti on seitsenportainen järjestelmä, jossa jokainen porras on tarkempi kuin sitä edeltävä porras. Tämän menetelmän mukaan laajinta ryhmää kutsutaan kunnaksi ja sen jälkeen tulevat pääjakso, luokka, lahko, heimo, suku ja laji. Esimerkiksi hevonen luokitellaan tämän järjestelmän mukaan seuraavasti: kunta Animalia, eläimet; pääjakso Chordata, selkäjänteiset; luokka Mammalia, nisäkkäät; lahko Perissodactyla, kavioeläimet; heimo Equidae, hevoset; suku Equus; laji caballus.

^ kpl 10 Ei New Scientist -lehden artikkeli sen enempää kuin Bapteste tai Rosekaan kyseenalaista itse evoluutioteoriaa. He vain tuovat esiin, että Darwinin olettama elämänpuu – joka on hänen teoriansa peruspilareita – ei saa tukea todisteista. He samoin kuin muut heidän tavallaan ajattelevat tutkijat etsivät evoluutiolle kuitenkin muita selitysmalleja.

^ kpl 21 Henry Gee ei sano, ettei evoluutioteoria pitäisi paikkaansa. Hän pyrkii vain osoittamaan, että sille, mitä fossiiliaineistosta voidaan oppia, on rajansa.

^ kpl 22 Malcolm S. Gordon kannattaa evoluutiota.

^ kpl 27 Ks. esimerkki tekstiruudusta ” Entä ihmisen evoluutio?

^ kpl 51 Huom. Kukaan tässä tekstiruudussa lainatuista tutkijoista ei usko Raamatun luomisopetukseen. Kaikki kannattavat evoluutiota.

^ kpl 55 ”Hominideihin” kuuluvat evoluutiotutkijoiden mukaan ihminen ja ihmisen kaltaiset esihistorialliset lajit.