(mahd. babylonian kielestä, merk. ’alppikauris’).

  1. Abrahamin isä, kahdeksatta sukupolvea Seemistä (Lu 3:34; 1Mo 11:10–24; 1Ai 1:24–26). Terahista tuli poikiensa Abrahamin, Nahorin ja Haranin kautta useiden heimojen esi-isä (1Mo 11:27; 22:20–24; 25:1–4, 13–15; 1Ai 1:28–42; 2:1, 2). Terah oli 70-vuotias, kun hänen ensimmäinen lapsensa syntyi. Abraham mainitaan Terahin pojista ensimmäisenä nähtävästi siksi, että hän oli heistä tunnetuin, eikä siksi, että hän olisi ollut esikoinen. Kun Terah kuoli 205 vuoden ikäisenä, Abraham oli vasta 75-vuotias, joten Terahin on täytynyt olla 130-vuotias Abrahamin syntyessä. (1Mo 11:26, 32; 12:4.) Saara oli Abrahamin sisarpuoli, todennäköisesti Terahin tytär  jostain toisesta vaimosta (1Mo 20:12). Terahin esikoinen oli mitä todennäköisimmin Haran, jonka tytär oli riittävän vanha avioitumaan Terahin toisen pojan Nahorin kanssa (1Mo 11:29).

 Terah asui Kaldean Urissa, ja siellä kasvoivat myös hänen lapsensa (1Mo 11:28). Joosuan 24:2:n mukaan Terah ei aikoinaan palvonut Jehovaa vaan muita jumalia, kukaties kuunjumala Siniä, joka oli Urin suosikkijumaluus. Mutta kun Jehova käski Abrahamin lähteä Urista, kantaisä Terah kulki Abrahamin mukana Haraniin asti, missä he kaikki asuivat hänen kuolemaansa saakka, vuoden 1943 eaa. paikkeille. (1Mo 11:31, 32; Ap 7:2–4.)

  2. Yksi israelilaisten leiripaikoista erämaavaelluksen aikana; sen sijaintia ei tiedetä (4Mo 33:27, 28).