Siirry sisältöön

Siirry sisällysluetteloon

Voiko Raamattuun luottaa?

Voiko Raamattuun luottaa?

 17. luku

Voiko Raamattuun luottaa?

1. a) Miten monet suhtautuvat Raamattuun vastoin sen omaa väitettä? b) Mikä kysymys siis herää?

MONIEN mielestä Raamattu on pelkästään entisaikojen viisaitten miesten kirjoittama kirja. Professori Gerald A. Larue väitti: ”Raamatussa ilmaistut kirjoittajien näkemykset heijastavat heidän omalle ajaneen ominaisia ajatuksia, uskomuksia ja käsityksiä, ja niiden rajoituksena ovat silloisen tietämyksen rajat.”1 Raamattu väittää kuitenkin olevansa Jumalan henkeyttämä kirja. (2. Timoteukselle 3:16) Jos tämä pitää paikkansa, niin siinä ei varmasti esiinny niitä virheellisiä käsityksiä, jotka olivat vallalla siihen aikaan, kun sen eri osia kirjoitettiin. Kestääkö Raamattu tarkastelun nykyisen tiedon valossa?

2. Millä tavoin uudet tiedot usein vaikuttavat ihmisten tieteellisiin kirjoituksiin?

2 Tätä kysymystä tarkasteltaessa on hyvä muistaa, että ihmisten täytyy tiedon lisääntyessä jatkuvasti tarkistaa näkemyksiään, jotta ne olisivat sopusoinnussa uusien tietojen ja havaintojen kanssa. Tiedelehdessä Scientific Monthly todettiinkin: ”Ei voida odottaa, että joissakin tapauksissa niinkin [tuoreiden] kuin viisi vuotta sitten kirjoitettujen artikkelien voitaisiin nykyään katsoa edustavan viimeistä käsitystä niillä tieteenaloilla, joita ne koskevat.”2 Raamattu kirjoitettiin ja koottiin kuitenkin noin 1600 vuoden aikana, ja se saatiin valmiiksi lähes 2000 vuotta sitten. Mitä sen tarkkuudesta voidaan sanoa nykyään?

Raamattu ja tiede

3. Millaisia uskomuksia ihmisillä muinoin oli siitä, minkä varassa maa lepää, mutta mitä Raamattu sanoo?

3 Raamatun kirjoittamisen aikaan ihmisillä oli erilaisia käsityksiä siitä, minkä varassa maa lepää avaruudessa.  Jotkut esimerkiksi uskoivat maan lepäävän neljän norsun selässä, jotka seisoivat suuren merikilpikonnan päällä. Raamatussa eivät kuitenkaan heijastu sen kirjoittamisen aikoihin vallalla olleet mielikuvitukselliset ja epätieteelliset käsitykset, vaan siinä sanottiin yksinkertaisesti: ”Pohjoisen [Jumala] kaarruttaa autiuden ylle, ripustaa maan tyhjyyden päälle.” (Job 26:7) Raamattu oli tosiaan yli 3000 vuotta sitten oikeassa kertoessaan, että maapallo ei lepää näkyvillä kannattimilla, mikä on sopusoinnussa myöhemmin oivallettujen painovoimaa ja liikettä koskevien lakien kanssa. ”Se, miten Job tiesi totuuden”, huomauttaa eräs uskonnontutkija, ”on kysymys, jota Pyhän Raamatun henkeytyksen kieltäjät eivät pysty kovinkaan helposti ratkaisemaan.”3

4, 5. a) Mitä ihmiset aikoinaan uskoivat maan muodosta, ja mitä he siksi pelkäsivät? b) Mitä Raamattu sanoo maan muodosta?

4 Encyclopedia Americana sanoo maan muodosta: ”Vanhimman tunnetun käsityksen mukaan, joka ihmisellä oli maasta, se oli litteä, liikkumaton koroke keskellä kaikkeutta – –. Käsitys maan pallonmuotoisuudesta hyväksyttiin laajalti vasta renessanssiaikana.”4 Jotkut entisaikain merenkävijät jopa pelkäsivät, että he purjehtisivat litteän maan reunan yli! Mutta sittemmin kompassin käyttöönotto ja muut edistysaskeleet mahdollistivat pitkät merimatkat. Nämä ”löytöretket” osoittivat erään toisen tietosanakirjan mukaan, ”että maa olikin pyöreä eikä litteä, niin kuin useimmat ihmiset olivat uskoneet”.5

 5 Mutta jo kauan ennen noita retkiä, itse asiassa noin 2700 vuotta sitten, Raamattu sanoi: ”Hän istuu korkealla maanpiirin päällä, kuin heinäsirkkoja ovat sen asukkaat.” (Jesaja 40:22) Tässä ”piiriksi” käännetty heprealaisen sana hug voi tarkoittaa myös ’palloa’, kuten jotkin hakuteokset, muun muassa Davidsonin Analytical Hebrew and Chaldee Lexicon, osoittavat. Sen vuoksi eräät muut käännökset puhuvat ”maapallosta” (Doauy-käännös) ja ”pyöreästä maasta” (Moffatt). Raamattuun eivät siis vaikuttaneet sen kirjoittamisen aikaan vallalla olleet virheelliset näkemykset, joiden mukaan maa oli litteä. Raamatun tieto piti paikkansa.

6. Minkä erikoisen luonnon kiertokulun, jota muinoin ei yleensä ymmärretty, Raamattu kuvailee?

6 Ihmiset ovat jo pitkään seuranneet, miten joet virtaavat meriin ja valtameriin mutta merten pinta ei silti nouse. Ennen kuin maa oivallettiin pyöreäksi, jotkut uskoivat tämän ilmiön johtuvan siitä, että vettä valui saman verran pois maan reunoilta. Myöhemmin saatiin tietää, että aurinko ”pumppuaa” meristä tuhansia miljoonia litroja vettä sekunnissa vesihöyrynä. Tuuli kuljettaa näin syntyneet pilvet mantereitten ylle, jossa kosteus sataa vetenä ja lumena. Sitten vesi valuu jokiin ja virtaa uudelleen meriin. Vaikka tätä erikoista kiertokulkua ei muinaisina aikoina yleisesti tunnettukaan, Raamattu puhui siitä: ”Kaikki joet laskevat mereen, mutta meri ei sinänsä täyty; samaan paikkaan, johon joet ovat laskeneet, ne aina edelleen laskevat.” – Saarnaaja 1:7.

7, 8. a) Miten Raamattu on osoittautunut täsmälliseksi siinä, mitä se sanoo kaikkeuden alkuperästä? b) Miten jotkut tähtitieteilijät ovat suhtautuneet tuoreimpien tietoihin ja miksi?

 7 Raamattu sanoo kaikkeuden alkuperästä: ”Alussa loi Jumala taivaan ja maan.” (1. Mooseksen kirja 1:1) Mutta monet tiedemiehet ovat pitäneet tätä epätieteellisenä ja väittäneet, ettei kaikkeudella ole ollut alkua. Tähtitieteilijä Robert Jastrow kuitenkin selittää tuoreimpiin tietoihin viitaten: ”Olennaisinta näissä oudoissa kehitysvaiheissa on se, että Kaikkeudella on jossain mielessä ollut alku – että se alkoi jonain nimenomaisena aikana.” Jastrow viittaa tässä nykyään yleisesti hyväksyttyyn alkuräjähdysteoriaan, jota on käsitelty tämän kirjan 9. luvussa. Hän lisää: ”Näemme nyt, miten tähtitieteelliset todisteet johtavat raamatulliseen käsitykseen maailman synnystä. Yksityiskohdat eroavat, mutta niin tähtitieteen kuin Raamatunkin kertomukset alusta sisältävät samat olennaiset ainekset.”6

8 Miten tällaisiin löytöihin on suhtauduttu? ”Tähtitieteilijät ovat merkillisen poissa tolaltaan”, Jastrow kirjoittaa. ”Heidän suhtautumisensa osoittaa kiintoisasti sen, miten tiedemies – jota pidetään erittäin objektiivisena – reagoi, kun tieteen itsensä paljastamat todisteet johtavat ristiriitaan alaamme liittyvien uskonkappaleitten kanssa. Käy ilmi, että tiedemies käyttäytyy samalla tavalla kuin me muutkin, kun käsityksemme ovat ristiriidassa todisteitten kanssa. Me hermostumme, teeskentelemme, ettei ristiriitaa olekaan, tai käärimme sen merkityksettömiin fraaseihin.”7 Mutta tosiasiana pysyy, että vaikka ”tieteen itsensä paljastamat todisteet” olivat ristiriidassa sen kanssa, mitä tiedemiehet olivat kauan uskoneet kaikkeuden alkuperästä, ne kuitenkin vahvistivat sen, mitä Raamattuun oli kirjoitettu jo tuhansia vuosia aiemmin.

9, 10. a) Mitä Raamattu kertoo eräästä suuresta tulvasta? b) Mitkä todisteet nykyään vahvistavat sen, että Raamatun kertomus on totta?

9 Raamattu kertoo, että Nooan päivinä suuri tulva peitti maan korkeimmat vuoret ja tuhosi kaikki ihmiset, jotka jäivät Nooan rakentaman arkin ulkopuolelle. (1. Mooseksen kirja 7:1–24) Monet ovat tehneet pilkkaa  tästä kertomuksesta. Kuitenkin korkeilta vuorilta on löydetty näkinkenkiä. Ja lisätodisteina siitä, että maailman on melko läheisessä menneisyydessä peittänyt valtavan laaja tulva, on suuri määrä fossiileja ja raatoja, jotka ovat säilyneet jäätyneessä liejussa. Saturday Evening Post -lehdessä sanottiin: ”Monet näistä eläimistä olivat täysin tuoreita, kokonaisia, vahingoittumattomia ja yhä joko seisomassa tai ainakin pystyasennossa polvillaan. – – Tämä on todella entistä ajattelutapaamme järkyttävä kuva. Valtavat laumat jättimäisiä hyväkuntoisia eläimiä, joita ei ollut erityisesti varustettu kestämään ankaraa kylmyyttä, syömässä kaikessa rauhassa aurinkoisilla laitumilla – –. Yhtäkkiä ne kaikki saivat surmansa ilman mitään näkyvää väkivallan merkkiä, ennen kuin ne ehtivät edes nielaista viimeistä suupalaansa, ja ne jäätyivät niin nopeasti, että jokainen solu niiden ruumiissa on säilynyt täydellisesti.”8

10 Tämä sopii hyvin siihen, mitä tapahtui vedenpaisumuksen aikana. Raamattu kuvailee sitä seuraavin sanoin: ”Kaikki suuren syvyyden lähteet [puhkesivat], ja taivaan akkunat aukenivat.” Sadevedet ”nousivat nousemistaan maan päällä”, ja epäilemättä samanaikaisesti alkoivat puhallella napaseutujen hyytävät tuulet. (1. Mooseksen kirja 1:6–8; 7:11, 19) Noilla seuduilla myös lämpötilanmuutokset olivat varmasti nopeimmat ja jyrkimmät. Niinpä erilaisia eliöitä hautautui liejuun ja säilyi siinä sen jäätyessä. Näin on saattanut tapahtua esimerkiksi mammutille, jonka tutkijat löysivät Siperiasta ja jonka kuva näkyy tällä sivulla. Sen suussa ja mahassa oli vielä kasvillisuutta, ja sen lihaa voitiin jopa syödä sulattamisen jälkeen.

11. Minkä muun Raamatussa kerrotun yksityiskohdan tietojen lisääntyminen on osoittanut paikkansapitäväksi, ja mihin johtopäätökseen jopa jotkut tiedemiehet ovat sen vuoksi tulleet?

11 Mitä lähemmin Raamattua tarkastellaan, sitä hämmästyttävämmäksi osoittautuu sen huomattava tarkkuus. Kuten tämän kirjan sivuilla 36 ja 37 osoitettiin, Raamattu esittää luomisvaiheiden tapahtuneen samassa järjestyksessä, jonka tiede nyt vahvistaa. Se on seikka,  jota olisi vaikea selittää, jos Raamattu olisi lähtöisin vain ihmisistä. Tämä on jälleen yksi esimerkki niistä monista Raamatun yksityiskohdista, jotka tiedon lisääntyminen on vahvistanut. Yksi kaikkien aikojen suurimmista tiedemiehistä, Isaac Newton, sanoi täysin perustellusti: ”Mitään tieteitä ei ole todistettu oikeaksi pitävämmin kuin Raamatun uskontoa.”9

Raamattu ja terveys

12. Miten eräs lääkäri vertasi yleisiä terveyttä koskevia uskomuksia ja Raamatun lausuntoja toisiinsa?

12 Ihmiset ovat kautta vuosisatojen olleet varsin tietämättömiä terveyteen liittyvistä asioista. Muuan lääkäri jopa kirjoittaa: ”Erittäin monet ihmiset uskovat yhä moniin taikauskoisiin käsityksiin, muiden muassa siihen, että hevoskastanjan pitäminen taskussa ehkäisee reumatismia; että rupisammakkojen käsittelemisestä saa syyliä; että punainen flanelli kaulaan kiedottuna parantaa kurkkukivun”, ja niin edelleen. Hän selittää kuitenkin: ”Tällaisia lausuntoja ei esiinny laisinkaan Raamatussa. Se on jo sinänsä poikkeuksellista.”10

13. Mitä vaarallisia hoitokeinoja muinaiset egyptiläiset määräsivät?

13 Tämä käy selvästi ilmi myös verrattaessa ennen vanhaan käytettyjä vaarallisia hoitokeinoja siihen, mitä Raamattu sanoo. Esimerkiksi eräässä muinaisegyptiläisessä lääkekirjassa, Ebersin papyruksessa, määrättiin erilaisiin vaivoihin ulosteiden käyttöä. Siinä neuvottiin hautomaan rupien lähdettyä jääneitä vammoja tuoreeseen maitoon sekoitetulla ihmisulosteella. Sirujen ja tikkujen ajamiseksi pois ruumiista neuvotaan puolestaan seuraavaa hoitokeinoa: ”Matojen verta, keitä ja purista öljyyn; tapa myyrä, keitä ja puserra öljyyn; aasin lantaa, sekoita tuoreeseen maitoon. Sivele haavaan.”11 Nykyään tiedetään, että tuollainen hoito voi johtaa vakaviin tulehduksiin.

14. Mitä Raamattu sanoo jätteiden hävittämisestä, ja miten se on koitunut suojaksi?

14 Mitä Raamattu sanoo ulosteista? Siinä neuvottiin: ”Kun siellä ulkona istut tarpeellesi, kaiva [lapiolla] kuoppa ja peitä sitten ulostuksesi.” (5. Mooseksen kirja  23:13) Raamattu ei siis suinkaan määrännyt ulosteita sairauksien hoitoon, vaan neuvoi sen sijaan hävittämään jätteet turvallisesti. Vaarat, joita ulosteiden jättäminen kärpästen ulottuville aiheuttaa, on ymmärretty yleisesti vasta meidän vuosisadallamme. Sen vuoksi monet vakavat taudit levisivät kärpästen välityksellä ja niihin kuoli paljon ihmisiä. Kuitenkin edellä mainittu yksinkertainen terveydenhoitokeino oli koko tuon ajan Raamatussa, ja israelilaiset noudattivat sitä yli 3000 vuotta sitten.

15. Jos kuolleisiin ihmisiin kajoamista koskevaa Raamatun neuvoa olisi noudatettu, niin mikä monien ihmisten kuoleman aiheuttanut käytäntö olisi voitu välttää?

15 Viime vuosisadalla lääkärit saattoivat mennä leikkelyhuoneesta ruumiiden käsittelyn jälkeen suoraan synnytysosastolle ja tehdä siellä tutkimuksia pesemättä edes käsiään. Näin kuolleista siirtyi erilaisia tartuntoja eläviin, mikä johti monien muiden ihmisten kuolemaan. Vielä silloinkin, kun käsien pesemisen merkitys tehtiin selväksi, monet lääkärit vastustivat moista hygieenisyyttä. He hylkäsivät varmasti tietämättään erään Raamatun viisauden, sillä Jehovan israelilaisille antama laki määräsi, että jokainen kuolleeseen ihmiseen koskenut tuli epäpuhtaaksi ja hänen täytyi pestä itsensä ja vaatteensa. – 4. Mooseksen kirja 19:11–22.

16. Millä tavoin yli-inhimillinen viisaus näkyi siinä, että ympärileikkaus määrättiin tehtäväksi kahdeksantena päivänä?

16 Jehova Jumala solmi Aabrahamin kanssa liiton, jonka merkistä hän sanoi: ”Ympärileikattakoon jokainen poikalapsi teidän keskuudessanne kahdeksan päivän vanhana.” Myöhemmin tämä vaatimus esitettiin uudelleen Israelin kansalle. (1. Mooseksen kirja 17:12; 3. Mooseksen kirja 12:2, 3) Sitä, miksi näin piti tehdä  nimenomaan kahdeksantena päivänä, ei selitetty, mutta nykyään me tiedämme syyn siihen. Lääketieteelliset tutkimukset ovat paljastaneet, että verta hyydyttävää ainetta, K-vitamiinia, on vasta silloin riittävästi. Toista tärkeää hyydytysainetta, protrombiinia, näyttää olevan kahdeksantena päivänä runsaammin kuin minään muuna aikana lapsen elämässä. Näiden todisteiden perusteella tri S. I. McMillen tekee seuraavan johtopäätöksen: ”Sopivin päivä ympärileikkauksen suorittamiseen on kahdeksas päivä.”12 Oliko tämä pelkkä sattuma? Ei suinkaan, vaan tuo tieto tuli Jumalalta, joka tiesi sen.

17. Mikä muu tieteellinen havainto vahvistaa Raamatun todeksi?

17 Yksi nykytieteen havainnoista on myös sen oivaltaminen, missä määrin tunteet ja asenteet vaikuttavat terveyteen. Muuan tietosanakirja selittää: ”Vuodesta 1940 lähtien on tullut yhä ilmeisemmäksi, että elinten ja elimistön fysiologinen toiminta on läheisessä yhteydessä yksilön mielentilaan ja että elimissä voi sen vuoksi tapahtua jopa kudosmuutoksia.”13 Raamattu viittasi kuitenkin jo kauan sitten tähän läheiseen yhteyteen asenteiden ja fyysisen terveyden välillä. Siinä sanotaan esimerkiksi: ”Sävyisä sydän on ruumiin elämä, mutta luulevaisuus on mätä luissa.” – Sananlaskut 14:30; 17:22.

18. Miten Raamattu ohjaa ihmisiä pois vahingollisista tunteista ja korostaa rakkauden osoittamista?

18 Sen vuoksi Raamattu ohjaa ihmisiä pois vahingollisista tunteista ja asenteista. ”Vaeltakaamme säädyllisesti”, se kehottaa, ”ei riidassa eikä mustasukkaisuudessa.” Lisäksi se neuvoo: ”Kaikki ilkeämielinen katkeruus ja suuttumus ja viha ja huutaminen ja pilkka olkoon kaukana teistä kaiken pahuuden ohella. Mutta tulkaa huomaavaisiksi toisianne kohtaan, hellän sääliväisiksi.” (Roomalaisille 13:13; Efesolaisille 4:31, 32) Raamattu suosittaa erikoisesti rakkautta. Se neuvoo: ”Kaiken tämän lisäksi pukeutukaa rakkauteen.” Rakkauden suurin puolestapuhuja Jeesus sanoikin opetuslapsilleen: ”Minä annan teille uuden käskyn, että rakastatte toisianne – – niin kuin minä olen rakastanut teitä.” Vuorisaarnassaan  hän jopa kehotti: ”Rakastakaa jatkuvasti vihollisianne.” (Kolossalaisille 3:12–15; Johannes 13:34; Matteus 5:44) Monet saattavat pilkata tällaista asennetta ja pitää sitä heikkoutena, mutta sellainen suhtautuminen tulee heille kalliiksi. Tiede on saanut selville, että rakkauden puute on suuri syy moniin mielenterveyshäiriöihin ja muihin ongelmiin.

19. Mitä nykytiede on saanut selville rakkaudesta?

19 Englantilaisessa Lancet-lääkärilehdessä todettiin: ”Kaikkein merkittävin psykologian havainto on se, että rakkaus kykenee suojelemaan mieltä ja palauttamaan sen ennalleen.”14 Huomattava stressintutkija tri. Hans Selye totesi samansuuntaisesti: ”Mahahaava, verenpainetauti ja sydäntauti eivät iske vihattuun ihmiseen tai turhauttavaan esimieheen, vaan siihen, joka vihaa, ja siihen, joka antaa itsensä turhautua. ’Rakasta lähimmäistäsi’ on yksi viisaimmista lääketieteellisistä neuvoista kautta aikojen.”15

20. Miten eräs lääkäri vertasi Kristuksen vuorisaarnassa esittämiä opetuksia psykiatrisiin neuvoihin?

20 Raamatun viisaus on tosiaankin paljon nykyisten havaintojen edellä. Tri James T. Fisher kirjoittikin: ”Jos pitäisi laskea kaikkien niiden arvovaltaisten kirjoitusten summa, jotka kaikkein pätevimmät psykologit ja psykiatrit ovat kirjoittaneet mielenterveyden alalta, jos nämä pitäisi koota ja korjata ja jos niistä pitäisi poistaa kaikki liiallinen monisanaisuus, jos pitäisi ottaa kaikki parhaat palat ja jättää turhat koristukset pois ja jos nykyajan kyvykkäimpien runoilijoiden pitäisi ilmaista suppeasti nuo puhtaan tieteellisen tiedon turmeltumattomat jyväset, niin tuloksena olisi kömpelö ja epätäydellinen yhteenveto vuorisaarnasta.”16

Raamattu ja historia

21. Miten kriitikot satakunta vuotta sitten suhtautuivat Raamatun historialliseen arvoon?

21 Darwinin julkaistua evoluutioteoriansa Raamatun historiallisten kertomusten kimppuun hyökättiin leveällä rintamalla. Arkeologi Leonard Woolley kirjoittaa: ”1800-luvun lopulla ilmaantui kriitikkojen äärimmäisyyssuunta,  joka oli valmis kieltämään historiallisen perustan käytännöllisesti katsoen kaikelta, mikä liittyi Vanhan testamentin varhaisempiin kirjoihin.”17 Jotkut kriitikot jopa väittivät, että kirjoitustaito yleistyi vasta Salomon aikaan tai sen jälkeen ja että sen vuoksi Raamatun ensimmäisiin kertomuksiin ei voinut luottaa, koska ne kirjoitettiin muistiin vasta satoja vuosia kyseisten tapahtumien jälkeen. Muuan tämän teorian kannattaja sanoi vuonna 1892: ”Se aika, jota Moosesta edeltäneet kertomukset käsittelevät, on riittävä todiste niiden tarumaisesta luonteesta. Se oli aikaa, jolloin kirjoittamisesta ei tiedetty vielä mitään.”18

22. Mitä on saatu selville muinaisten kansojen kirjoitustaidosta?

22 Viime aikoina on kuitenkin kertynyt melkoisesti arkeologisia todisteita, jotka osoittavat kirjoitustaidon olleen yleinen jo kauan ennen Mooseksen aikaa. ”Meidän täytyy jälleen korostaa”, selittää arkeologi William Foxwell Albright, ”että aakkosellista heprealaista kirjoitusta käytettiin Kanaanissa ja lähiseuduilla patriarkkojen ajasta eteenpäin ja että kirjainmuotojen muuttumisnopeus on selvä osoitus yleisestä käytöstä.”19 Ja eräs johtava historioitsija ja kaivausten suorittaja huomauttaa: ”Se, että Mooseksen kirjoitustaitoa on yleensä lainkaan epäilty, tuntuu meistä nykyään mielettömältä.”20

23. Mitä kuningas Sargoniin liittyvää on löytynyt, ja miten käsityksiä on sen vuoksi jouduttu muuttamaan?

23 Uusien tietojen ilmaantuminen on kerran toisensa jälkeen vahvistanut Raamatun historialliset muistiinmerkinnät. Esimerkiksi Assyrian kuninkaasta Sargonista ei pitkiin aikoihin löytynyt mainintaa muualta kuin Raamatusta Jesajan 20:1:stä. Itse asiassa kriitikot 1800-luvun alkupuolella pitivät tätä häntä koskevaa Raamatun viittausta historiallisesti merkityksettömänä. Sitten Khorsabadissa suoritetuissa arkeologisissa kaivauksissa löydettiin Sargonin mahtavan palatsin rauniot ja samalla monia hänen hallinnostaan kertovia piirtokirjoituksia. Niinpä Sargon onkin nykyään Assyrian tunnetuimpia kuninkaita. Israelilainen historioitsija Moshe Pearlman kirjoittaa: ”Äkkiä skeptikot, jotka olivat epäilleet jopa  Vanhan testamentin historiallisten osien luotettavuutta, alkoivat muuttaa näkemyksiään.”21

24. Miten tarkasti eräs assyrialainen kertomus Sargonista käy yksiin Samarian valloitusta koskevan Raamatun kertomuksen kanssa?

24 Yksi Sargonin piirtokirjoituksista kertoo tapauksesta, josta tiedettiin aiemmin ainoastaan Raamatun perusteella. Tuo teksti kuuluu: ”Minä piiritin Samariaa ja valloitin sen, ja vein sieltä saaliina 27290 asukasta.”22 Raamattu taas kertoo tästä 2. Kuningasten kirjan 17:6:ssa näin: ”Hoosean yhdeksäntenä hallitusvuotena Assurin kuningas valloitti Samarian ja vei Israelin pakkosiirtolaisuuteen.” Pearlman toteaa näiden kahden kertomuksen silmiinpistävästä samankaltaisuudesta: ”Historian aikakirjoissa oli siis kaksi selostusta, valloittajan ja voitetun, joista toinen oli melkein toisen peilikuva.”23

25. Miksi meidän ei tule odottaakaan, että Raamatun ja maallisten lähteiden muistiinmerkinnät olisivat joka suhteessa samanlaisia?

25 Pitäisikö meidän sitten odottaa, että Raamatun ja maallisten lähteiden kertomukset olisivat samanlaisia pienimpiä yksityiskohtia myöten? Ei, sillä Pearlman toteaa: ”Tällaiset molempien osapuolten yhtäpitävät ’sotaraportit’ olivat epätavallisia muinaisessa Lähi-idässä (ja joskus nykyäänkin). Niitä annettiin vain silloin, kun osapuolina olivat Israel ja jokin sen naapureista, ja ainoastaan silloin, kun Israel kärsi tappion. Kun Israel voitti, vihollisen aikakirjoihin ei jäänyt tappiosta mitään merkintöjä.”24 (Kursivointi meidän.) Ei siksi ole yllättävää, että Sargonin pojan Sanheribin Israeliin tekemän sotaretken assyrialaisesta versiosta on jätetty pois melkoinen osa. Mitä siitä sitten puuttuu?

26. Millainen on Sanheribin kertomus hänen Israeliin tekemästään sotaretkestä verrattuna Raamatun siitä esittämään kertomukseen?

26 Kaivauksissa on löytynyt kuningas Sanheribin palatsista peräisin olevia seinäreliefejä, jotka kertovat hänen Israeliin tekemänsä sotaretken vaiheista. Lisäksi on löydetty siitä kertovia kirjoituksia. Yksi niistä on savisärmiö, jossa lukee: ”Mitä tulee Hiskiaan, siihen juutalaiseen, hän ei alistunut minun ikeeseeni, minä piiritin 46 hänen vahvaa kaupunkiaan – –. Hänet itsensä minä suljin häkkilinnun tavoin Jerusalemiin, hänen kuninkaalliseen  kaupunkiinsa – –. Minä vähensin hänen maataan, mutta lisäsin silti pakkoveroa ja katrû-lahjoja [jotka kuuluivat] minulle [hänen] valtaherranaan.”25 Sanheribin kertomus on sopusoinnussa Raamatun kanssa, kun on kyse Assyrian voitoista. Mutta kuten voi olettaakin, hän jättää mainitsematta sen, ettei hän onnistunut valtaamaan Jerusalemia ja että hänen oli pakko palata kotiinsa, koska 185000 hänen sotilastaan surmattiin yhtenä yönä. – 2. Kuningasten kirja 18:13–19:36; Jesaja 36:1–37:37.

27. Millainen on Raamatun kertomus Sanheribin murhasta verrattuna muihin siitä kertoviin vanhoihin lähteisiin?

27 Tarkastelkaamme Sanheribin murhaa ja sitä, mitä muuan tuore löytö paljastaa siitä. Raamattu sanoo, että Sanheribin surmasivat kaksi hänen poikaansa, Adrammelek ja Sareser. (2. Kuningasten kirja 19:36, 37) Kuitenkin sekä Babylonian kuninkaan Nabunaidin nimissä olevan kuvauksen että babylonialaisen papin Berossoksen kolmannella vuosisadalla eaa. laatiman kertomuksen mukaan verityön takana oli vain yksi poika. Kumpi pitää paikkansa? Esittäessään ajatuksiaan meidän aikanamme löydetystä Esarhaddonin särmiöstä (Esarhaddon oli Sanheribin poika ja hänen seuraajansa valtaistuimella) historioitsija Philip Biberfeld kirjoittaa: ”Vain Raamatun kertomus osoittautui oikeaksi. Esarhaddonin piirtokirjoitus vahvisti sen oikeaksi pienimpiä yksityiskohtia myöten, ja se osoittautui tarkemmaksi tämän babylonialais-assyrialaisen historian tapahtuman esittämisessä kuin konsanaan babylonialaiset lähteet. Tämä on erittäin tärkeä seikka arvioitaessa jopa Raamatun kanssa samanaikaisiakin lähdeteoksia, jotka eivät ole yhtäpitäviä sen perinteisen esityksen kanssa.”26

28. Miten Raamatun on osoitettu olevan oikeassa siinä, mitä se sanoo Belsassarista?

28 Aikoinaan kaikki tunnetut ikivanhat tietolähteet  olivat Raamatun kanssa eri mieltä myös Belsassarista. Raamattu kertoo Belsassarin olleen Babylonian kuninkaana silloin, kun se kukistui. (Daniel 5:1–31) Maalliset kirjoitukset eivät kuitenkaan edes maininneet Belsassaria, vaan sanoivat Nabunaidin olleen kuninkaana tuohon aikaan. Niinpä kriitikot väittivät, ettei Belsassaria ole ollut olemassakaan. Äskettäin löydetyt muinaiset kirjoitukset ovat kuitenkin osoittaneet, että Belsassar oli Nabunaidin poika ja että hän hallitsi Babyloniaa isänsä rinnalla. Raamatun mukaan Belsassar tarjoutui tekemään Danielista ”yhden valtakunnan kolmesta valtamiehestä” ilmeisesti juuri siitä syystä, että hän itse oli toinen hallitsija. (Daniel 5:16, 29) Niinpä verratessaan Danielin kirjaa muihin ikivanhoihin kirjoituksiin Yalen yliopiston professori R. P. Dougherty kirjoittaa: ”Raamatun kertomusta voidaan pitää parempana, koska se mainitsee Belsassarin nimen, koska se ilmaisee Belsassarin omanneen kuninkaan vallan ja koska se on selvillä siitä, että valtakunnassa oli kaksi hallitsijaa.”27

29. Mitä tukea Raamatun maininnat Pontius Pilatuksesta ovat saaneet?

29 Vielä yhden esimerkin löydöstä, joka vahvistaa jonkun Raamatussa mainitun henkilön todella olleen olemassa, antaa Michael J. Howard, joka työskenteli Kesareaa tutkineessa retkikunnassa Israelissa vuonna 1979. Hän kirjoitti: ”1900 vuoden ajan Pilatus oli olemassa vain evankeliumien sivuilla ja roomalaisten sekä juutalaisten historioitsijoiden epämääräisissä muistikuvissa. Hänen elämästään ei tiedetty juuri mitään. Jotkut sanoivat, ettei häntä ole ollutkaan. Mutta vuonna 1961 eräs italialainen arkeologiretkikunta työskenteli vanhan roomalaisen teatterin raunioilla Kesareassa. Muuan työmies käänsi kiven, jota oli käytetty eräässä portaikossa. Kääntöpuolella oli seuraava osittain kulunut latinankielinen teksti: ’Caesariensibus Tiberieum Pontius Pilatus Praefectus Iudaeae.’ (Kesarean asukkaille Tiberiusta [kunnioittaen] Pontius Pilatus Juudean prefekti) Tämän jälkeen Pilatuksen olemassaoloa ei ollut enää aihetta epäillä. – – Piirtokirjoitukset tarjosivat nyt ensimmäistä kertaa todisteita sen ihmisen elämästä, joka määräsi Kristuksen  ristiinnaulittavaksi – vieläpä samalta ajalta, jolloin hän eli.”28 Johannes 19:13–16; Apostolien teot 4:27.

30. Mitä sellaista kameleiden käytöstä on saatu selville, mikä vahvistaa Raamatun kirjoitusten olevan oikeassa?

30 Nykyiset löydöt vahvistavat jopa vanhojen Raamatun kertomusten pienet yksityiskohdat oikeiksi. Esimerkiksi Werner Keller kirjoitti vuonna 1957 vastoin Raamattua, ettei kameleitten pito kotieläiminä ole kovin vanhaa perua ja että sen vuoksi kohtauksessa, jossa ”tapaamme ensimmäisen kerran Rebekan hänen kotikaupungissaan Naahorissa, on tapahtunut rekvisiitan vaihdos. Kaivolla lepäävät hänen tulevan appensa Aabrahamin ’kamelit’ ovat – aaseja.”29 (1. Mooseksen kirja 24:10) Mutta vuonna 1978 israelilainen kenraali ja arkeologi Moshe Dayan osoitti olevan todisteita siitä, että kamelit ”toimivat kuljetusvälineinä” noina varhaisina aikoina ja että Raamatun kertomus siten pitää paikkansa. ”Eräs Bybloksesta Foinikiasta löydetty 18. vuosisadalta eaa. peräisin oleva reliefi esittää polvistunutta kamelia”, selitti Dayan. ”Ja äskettäin Mesopotamiasta löydetyissä lieriösineteissä, jotka ovat peräisin patriarkkojen ajalta, esiintyy kamelilla ratsastajia.”30

31. Mitä muita todisteita on siitä, että Raamattu on historiallisesti luotettava?

31 Todisteet Raamatun historiallisesta luotettavuudesta ovat vastaansanomattomat. Vaikka Egyptin sortumisesta Punaisellamerellä sen enempää kuin muistakaan siihen verrattavista tappioista ei ole löydetty merkintöjä muualta kuin Raamatusta, se ei ole mikään yllätys, sillä hallitsijoilla ei ollut tapana merkitä muistiin tappioitaan. Karnakin temppelin seinistä Egyptistä on kuitenkin löydetty kertomus siitä, miten farao Sisak (Suusak) valloitti Juudan Salomon pojan Rehabeamin hallituskaudella. Raamattu kertoo tästä tapahtumasta 1. Kuningasten kirjan  14:25, 26:ssa. Lisäksi on löydetty niin sanottu Meesan kivi, johon Mooabin kuningas Meesa on merkinnyt muistiin kertomuksen kapinastaan Israelia vastaan. Tämä kertomus on luettavissa myös Raamatusta 2. Kuningasten kirjan 3:4–27:stä.

32. Mitä sellaista museoista voidaan nykyään löytää, mikä vahvistaa Raamatun kertomusten todenperäisyyden?

32 Monissa museoissa voidaan nähdä seinäreliefejä, piirtokirjoituksia ja patsaita, jotka vahvistavat Raamatun kertomusten aitouden. Assyrian hallitsijoiden nuolenpääkirjoituksissa esiintyy joitakin Juudan ja Israelin kuninkaita, esimerkiksi Hiskia, Manasse, Omri, Ahab, Pekah, Menahem ja Hoosea. Niin sanottuun Salmanassarin mustaan obeliskiin on kuvattu kuningas Jeehu tai joku hänen lähettiläistään maksamassa veroa. Raamatussa mainituille Mordokaille ja Esterille tutun persialaisen Suusanin palatsin koristeet on entistetty, ja ne ovat nähtävillä nykyäänkin. Raamatussa mainittujen Rooman ensimmäisten keisarien, Augustuksen, Tiberiuksen ja Claudiuksen, patsaat ovat myös nykyään nähtävissä museoissa. (Luukas 2:1; 3:1; Apostolien teot 11:28; 18:2) On jopa löydetty hopeinen denaarin kolikko, jossa on keisari Tiberiuksen kuva; juuri sellaista kolikkoahan Jeesus pyysi nähdä puhuessaan veronmaksusta. – Matteus 22:19–21.

33. Miten Israelin maa ja sen erikoispiirteet todistavat Raamatun täsmällisyydestä?

33 Raamatun erittäin tarkat kuvaukset Israelin maasta ja sen erikoispiirteistä eivät voi olla tekemättä vaikutusta sellaiseen nykyajan Israelissa kävijään, joka on perehtynyt Raamattuun. Tri Ze’ev Shremer, erään Siinain niemimaalla työskennelleen geologisen retkikunnan johtaja, sanoi kerran: ”Meillä on tietysti omat karttamme ja geodeettiset tutkimussuunnitelmamme, mutta kun Raamattu ja kartat ovat ristiriidassa, me asetumme [Raamatun] kannalle.”31 Ihmiset voivat nykyään eläytyä Raamatussa esitettyyn historiaan esimerkiksi kävelemällä nykyisessä Jerusalemissa noin 525 metriä pitkän tunnelin läpi, joka louhittiin umpikallioon yli 2700 vuotta sitten. Se louhittiin turvaamaan kaupungin vedensaanti siten, että se johti vettä kaupungin muurien ulkopuolella sijainneesta peitetystä Giihonin lähteestä Siloamin lammikkoon,  joka sijaitsi muurien sisäpuolella. Raamatun mukaan Hiskia rakennutti tämän vesitunnelin, jotta kaupunkiin olisi saatu vettä Sanheribin odotettavissa olleesta piirityksestä huolimatta. – 2. Kuningasten kirja 20:20; 2. Aikakirja 32:30.

34. Mitä jotkut arvostetut oppineet ovat sanoneet Raamatun täsmällisyydestä?

34 Näiden muutamien esimerkkien tarkoitus on ollut osoittaa, miksi on epäviisasta aliarvioida Raamatun paikkansapitävyyttä. Esimerkkejä on toki enemmänkin. Epäilykset Raamatun luotettavuudesta eivät yleensä perustu siihen, mitä siinä sanotaan, eivätkä hyvin perusteltuihin todisteisiin, vaan vääriin tietoihin tai tietämättömyyteen. British Museumin entinen johtaja Frederic Kenyon kirjoittaa: ”Arkeologia ei ole vielä sanonut viimeistä sanaansa, mutta tähän mennessä saadut todisteet vahvistavat sen, mitä usko antaa syyn odottaakin, nimittäin että Raamattu voi vain hyötyä tiedon lisääntymisestä.”32 Ja tunnettu arkeologi Nelson Glueck sanoo: ”Voidaan sanoa ehdottoman varmasti, ettei yksikään arkeologinen löytö ole koskaan asettanut mitään raamatunkohtaa kyseenalaiseksi. On tehty kymmeniä arkeologisia löytöjä, jotka vahvistavat Raamatun historialliset lausunnot joko pääpiirteissään taikka yksityiskohtaisesti.”33

Rehellisyys ja sopusointu

35, 36. a) Mitä omia puutteitaan Raamatun eri kirjoittajat tunnustivat? b) Miksi näiden kirjoittajien rehellisyys antaa pontta heidän väitteelleen, että Raamattu on Jumalalta?

35 Raamattu voidaan tunnistaa Jumalalta tulleeksi myös sen kirjoittajien rehellisyyden perusteella. On epätäydellisen ihmisluonnon vastaista myöntää virheitään tai puutteitaan, varsinkaan kirjallisesti. Useimmat entisaikojen kirjoittajat kertoivat vain saavutuksistaan ja hyvistä puolistaan. Kuitenkin Mooses kirjoitti, että hän ’lankesi uskottomuuteen’, ja niinpä hänen ei annettu johtaa Israelia Luvattuun maahan. (5. Mooseksen kirja 32:50–52; 4. Mooseksen kirja 20:1–13) Joona kertoi omasta oikuttelustaan. (Joona 1:1–3; 4:1) Paavali tunnusti entiset väärintekonsa. (Apostolien teot 22:19, 20; Tiitus 3:3) Ja Matteus, Kristuksen apostoli, kertoi apostolien osoittaneen  toisinaan vain vähän uskoa, tavoitelleen huomattavaa asemaa ja jopa hylänneen Jeesuksen, kun hänet pidätettiin. – Matteus 17:18–20; 18:1–6; 20:20–28; 26:56.

36 Jos Raamatun kirjoittajat olisivat halunneet vääristellä jotakin, niin eivätkö he olisi vääristelleet itselleen epäsuotuisaa aineistoa? Eikö olekin epätodennäköistä, että he olisivat paljastaneet omat puutteensa ja kuitenkin esittäneet valheellisia tietoja joistakin muista asioista? Raamatun kirjoittajien rehellisyys antaa siis pontta heidän väitteelleen, että Jumala ohjasi heitä, kun he kirjoittivat. – 2. Timoteukselle 3:16.

37. Miksi Raamatun sisäinen sopusointu on voimakas todiste siitä, että se on Jumalan henkeyttämä?

37 Se että Raamatussa on yksi keskeinen teema, jota käsitellään sopusointuisesti, on myös todiste siitä, että Jumala on sen tekijä. On helppo sanoa, että noin 40 eri kirjoittajaa kirjoitti Raamatun 66 kirjaa 1600 vuoden kuluessa. Mutta ajattelehan, kuinka huomattava suoritus se on ollut! Olettakaamme, että jonkin kirjan kirjoittaminen alkoi Rooman keisarikunnan aikana, jatkui kuningashuoneitten kauden läpi aina nykyajan tasavaltoihin asti ja että kirjoittajina toimi varsin erilaisia ihmisiä, sotilaita, kuninkaita, pappeja, kalastajia ja jopa yksi paimen ja lääkäri. Odottaisitko tuon kirjan kaikkien osien käsittelevän täsmälleen samaa teemaa? Kuitenkin Raamattu kirjoitettiin juuri tuon pituisen ajan kuluessa, erilaisten poliittisten hallitusten alaisuudessa, ja sen kirjoittajien joukossa oli kaikkiin edellä mainittuihin ryhmiin kuuluneita miehiä. Silti se on läpikotaisin sopusointuinen. Sen perussanoma pysyy olennaiselta merkitykseltään samana alusta loppuun asti. Eikö tämä annakin painoa sille Raamatun väitteelle, että nämä ”ihmiset puhuivat Jumalalta saamaansa pyhän hengen johtamina”? – 2. Pietari 1:20, 21.

38. Mitä Raamattuun luottaminen vaatii ihmiseltä?

38 Voitko sinä luottaa Raamattuun? Jos todella syvennyt siihen mitä se sanoo, etkä vain hyväksy sitä mitä jotkut väittävät sen sanovan, löydät kyllä perusteita luottaa siihen. On kuitenkin olemassa vielä voimakkaampia todisteita sen puolesta, että Raamattu todella on Jumalan henkeyttämä, ja se onkin seuraavan luvun aihe.

[Tutkistelukysymykset]

[Huomioteksti s. 202]

”Niin tähtitieteen kuin Raamatunkin kertomukset alusta sisältävät samat olennaiset ainekset”

[Huomioteksti s. 204]

Raamattu on poikkeuksellinen siinä, että se on vapaa taikauskosta

[Huomioteksti s. 206]

Raamatussa viitattiin jo kauan sitten mielentilan ja fyysisen terveyden väliseen yhteyteen

[Huomioteksti s. 215]

On vastoin ihmisluontoa myöntää virheitään tai puutteitaan, varsinkaan kirjallisesti

[Huomioteksti s. 215]

Raamattu on kauttaaltaan sopusointuinen

[Kaavio s. 201]

Veden kiertokulku, jota muinaisina aikoina ei yleensä tunnettu, kuvaillaan Raamatussa

[Kuva s. 200]

Jotkut uskoivat muinoin, että maata kannatettiin tällä tavoin

[Kuva s. 203]

Siperiasta löydetty, tuhansia vuosia sitten jäätynyt mammutti. Sen suusta ja vatsasta löydettiin kasviksia, ja sen liha oli sulattamisen jälkeen syötävää

[Kuva s. 205]

Viime vuosisadalla lääkärit eivät aina peseytyneet kajottuaan kuolleisiin ja kylvivät siten lisää kuolemaa

RUUMISHUONE

SYNNYTYSOSASTO

[Kuva s. 207]

Se että Raamattu korostaa rakkautta, on sopusoinnussa lääketieteen kanssa

[Kuva s. 209]

Kalkkikivireliefi kuningas Sargonista, josta tiedettiin pitkään vain Raamatun kertomuksen perusteella

[Kuvat s. 210]

Kuningas Sanheribin Ninivessä sijainneen palatsin seinäreliefi, jossa hän ottaa vastaan saalista juudealaisesta Laakiin kaupungista

Tässä kuningas Sanheribin savisärmiössä kerrotaan hänen Israeliin tekemästään sotaretkestä

[Kuvat s. 211]

Sanheribin pojan Esarhaddonin voitonpatsas kertoo laajemmin 2. Kuningasten kirjan 19:37:stä, jossa sanotaan: ”Ja hänen poikansa Eesarhaddon tuli kuninkaaksi hänen sijaansa”

Tämä Kesareasta löydetty piirtokirjoitus vahvistaa sen, että Pontius Pilatus oli Juudean maaherrana

[Kuvat s. 212]

Tämä seinäreliefi vahvistaa Raamatun maininnan siitä, että Sisak voitti Juudan

Meesan kivessä kerrotaan Raamatun mainitsemasta Mooabin kuninkaan Meesan kapinasta Israelia vastaan

[Kuvat s. 213]

Kuningas Jeehu tai hänen lähettiläänsä maksamassa veroa kuningas Salmanassar III:lle

Augustuksen, Jeesuksen Kristuksen syntymän aikaan hallinneen keisarin, marmorinen rintakuva

Hopeadenaari, jollaista Jeesus pyysi ja jossa on keisari Tiberiuksen nimi

[Kuva s. 214]

Sisäkuva tunnelista, jonka kuningas Hiskia hakkautti turvatakseen Jerusalemin vedensaannin assyrialaisten piirityksen aikana