Siirry sisältöön

Siirry sisällysluetteloon

Miten elämä on saanut alkunsa?

Miten elämä on saanut alkunsa?

 1. luku

Miten elämä on saanut alkunsa?

1. Kuinka laajalle alueelle elämä maapallolla ulottuu?

KAIKKIALLA ympärillämme on elämää. Sen huomaa hyönteisten hyrinästä, lintujen laulusta ja pikkueläinten rapistelusta aluskasvillisuuden kätköissä. Elämää on sekä jäisillä napaseuduilla että paahteisilla aavikoilla. Sitä tavataan merestä, auringossa välkehtivältä pinnalta aina synkimpiin syvyyksiin saakka. Korkealla ilmakehässä leijailee pienen pieniä eliöitä. Jalkojemme alla lukemattomat biljoonat pieneliöt muokkaavat maaperää hedelmälliseksi, jotta muuta elämää ylläpitävät kasvit voivat kasvaa siinä.

2. Mitkä kysymykset ovat jo pitkään askarruttaneet monia ihmisiä?

2 Maapallo on täynnä käsittämättömän runsasta ja moninaista elämää. Mistä se kaikki on saanut alkunsa? Miten planeettamme ja kaikki sen asukkaat ovat saaneet alkunsa? Ja miten erityisesti ihmiskunta on syntynyt? Olemmeko me kehittyneet apinan kaltaisista eläimistä? Vai onko meidät luotu? Miten ihminen on todellisuudessa saanut alkunsa? Entä mitä vastaus ilmaisee tulevaisuudestamme? Tällaiset kysymykset ovat jo kauan askarruttaneet ihmisiä, eivätkä monet ole löytäneet niihin vieläkään vastausta.

3. Mitä jotkut ajattelevat näistä kysymyksistä, mutta miksi ne ovat silti tärkeitä jokaiselle?

 3 Ehkä sinusta tuntuu, etteivät nämä kysymykset oikeastaan koske sinua. Saatat ajatella: ’Minusta on aivan samantekevää, miten olen ilmaantunut, kun kerran olen olemassa. Mahdollisesti elän 60, 70 tai kukaties 80 vuotta. Se, onko ihminen luotu vai kehittynyt, ei muuta minun tilannettani miksikään.’ Päinvastoin. Se voi hyvinkin paljon vaikuttaa elämäsi pituuteen, elämäntapaasi ja elinoloihisi. Kuinka niin? Koska näkemyksemme elämän alkuperästä vaikuttaa koko elämänkatsomukseemme ja tulevaisuudenkuvaamme. Lisäksi se, miten elämä maan päällä on saanut alkunsa, vaikuttaa varmasti tuleviin tapahtumiin ja meidän osaamme niissä.

Eriäviä mielipiteitä

4. Mitä monet ajattelevat elämän jatkumisesta maan päällä?

4 Monet evoluutio- eli kehitysteorian kannattajat ajattelevat, että elämä tulee aina olemaan ankaraa kilpailua, jossa taistellaan, vihataan, soditaan ja kuollaan. Jotkut jopa arvelevat, että ihminen saattaa tuhota itsensä lähitulevaisuudessa. Muuan huomattava tiedemies totesi: ”Tuomiopäivään saattaa olla enää muutama vuosikymmen. – – ydinaseiden ja niiden laukaisujärjestelmien kehittäminen johtaa ennemmin tai myöhemmin maailmanlaajuiseen tuhoon.”1 Mutta vaikka näin ei tapahtuisikaan kovin pian, monet uskovat, että kun ihmisen elämänkulku päättyy kuolemaan, hän lakkaa olemasta ikuisiksi ajoiksi. Toiset taas arvelevat, että maapallolta häviää kaikki elämä tulevaisuudessa. Heidän teorioittensa mukaan aurinko laajenee punaiseksi jättiläistähdeksi, ja kun niin tapahtuu, ”valtameret kiehuvat, ilmakehä haihtuu avaruuteen ja planeettamme joutuu valtavimman kuviteltavissa olevan katastrofin kouriin”.2

5. a) Mitä niin sanotun ”tieteellisen kreationismin” kannattajat ajattelevat maapallosta? b) Mitä kysymyksiä tällainen näkemys herättää?

5 Näiden johtopäätösten vastapainoksi on syntynyt niin sanottu ”tieteellinen kreationismi”. Sen kannattajat tulkitsevat 1. Mooseksen kirjassa esitetyn luomiskertomuksen siten, että maapallo on vain 6000 vuotta vanha ja että kuusi luomiskertomuksen ”päivää” olivat kukin vain  24 tunnin mittaisia. Mutta edustaako kreationistien näkemys sitä mitä Raamattu sanoo? Luotiinko maa ja kaikki elämänmuodot kirjaimellisesti vain kuuden päivän aikana? Vai onko olemassa jokin järkevä vaihtoehto?

6. Mihin meidän tulisi perustaa johtopäätökset maapallolla olevan elämän synnystä, ja miten Darwin jätti tämän kysymyksen avoimeksi?

6 Pohdittaessa elämän alkuperään liittyviä kysymyksiä tunteet ja yleinen mielipide vaikuttavat voimakkaasti moniin ihmisiin. Jotta voisimme välttyä tältä ja tehdä oikeita johtopäätöksiä, meidän täytyy tarkastella puolueettomasti kaikkia tosiasioita. On myös kiintoisaa, että jopa kehitysopin tunnetuin puoltaja Charles Darwin osoitti olevansa tietoinen teoriansa puutteista. Teoksensa Lajien synty loppuhuomautuksissa hän piti suurenmoisena sitä ajatusta, että ”Luoja on puhaltanut elämän ja sen voimat aluksi vain muutamiin harvoihin tai yhteen ainoaan muotoon”,3 ja tällä tavoin hän teki selväksi, että kysymys elollisten synnystä oli avoin lisätutkimuksille.

Tiedettä ei aseteta kyseenalaiseksi

7. Mikä selvennys esitetään tieteestä ja suhtautumisestamme siihen?

7 Ennen kuin menemme eteenpäin, lienee paikallaan esittää muuan selvennys: Me emme aseta kyseenalaiseksi tieteen saavutuksia. Jokainen valveutunut ihminen tietää,  millaisiin merkittäviin saavutuksiin tiedemiehet ovat yltäneet monilla aloilla. Tiede on huomattavasti lisännyt tietojamme kaikkeudesta samoin kuin maasta ja eri eliöistä. Ihmiselimistöä tutkimalla on voitu kehittää parempia sairauksien ja vammojen hoitotapoja. Elektroniikan nopea kehitys on avannut tien tietokoneaikaan, joka parhaillaan muuttaa elämäämme. Tiedemiehet ovat kyenneet hämmästyttäviin saavutuksiin, jopa lähettämään ihmisiä kuuhun. On aivan oikein, että arvostamme niitä taitoja, jotka varsin suuresti ovat lisänneet tietojamme meitä ympäröivästä maailmasta, sen häviävän pienistä osista äärettömän suuriin osiin saakka.

8. Miten käsitettä evoluutio käytetään tässä kirjassa, ja mitä luominen tarkoittaa?

8 Saattaa myös olla tässä vaiheessa paikallaan selvittää seuraavia käsitteitä: Evoluutiolla tarkoitetaan tässä kirjassa orgaanista eli biologista kehitystä, teoriaa jonka mukaan ensimmäinen eliö kehittyi elottomasta aineesta. Eliön kerrotaan lisääntyessään muuttuneen erilaisiksi elollisiksi ja tuottaneen lopulta kaikki eliölajit, myös ihmiset, jotka parhaillaan elävät tai ovat joskus eläneet maan päällä. Kaiken tämän uskotaan tapahtuneen ilman älyllistä ohjausta tai yliluonnollisten tekijöitten myötävaikutusta. Luominen puolestaan tarkoittaa käsitystä, jonka mukaan elollisten ilmaantuminen voidaan selittää vain siten, että on olemassa Kaikkivaltias Jumala, joka on suunnitellut kaikkeuden ja tehnyt sen sekä kaikki maan päällä olevien elollisten kantamuodot.

Tärkeitä kysymyksiä

9. Mitä kehitysopin kannattajat sanovat luomisesta, mutta mitä kysymyksiä saattaa tulla mieleen sekä kehitysopista että luomiskertomuksesta?

9 Kehitysteorian ja Raamatun luomiskertomuksen välillä on ilmeisen huomattavia eroja. Evoluution kannattajat väittävät luomista epätieteelliseksi. Mutta rehellisyyden nimessä voidaan myös kysyä: onko kehitysoppi itse todella tieteellinen? Toisaalta, onko Raamatun luomiskertomus vain yksi monista luomistaruista, niin kuin monet väittävät? Vai onko se sopusoinnussa nykytieteen  havaintojen kanssa? Entä sitten muut monia ihmisiä vaivaavat kysymykset: Jos kerran on olemassa kaikkivaltias Luoja, niin miksi on niin paljon sotia, nälänhätää ja sairauksia, jotka vievät miljoonat ihmiset ennenaikaiseen hautaan? Miksi hän sallisi ihmisten kärsiä niin paljon? Lisäksi, jos Luoja kerran on olemassa, niin paljastaako hän, mitä tulevaisuus tuo tullessaan?

10. a) Mikä on tämän kirjan tarkoitus ja julkaisijoiden toivomus? b) Miksi on niin tärkeää tarkastella näitä kysymyksiä?

10 Tämän kirjan tarkoitus on tarkastella näitä kysymyksiä ja niihin liittyviä asioita. Julkaisijat toivovat sinun pohtivan sen sisältöä ennakkoluulottomasti. Miksi tämä on niin tärkeää? Siksi, että nämä tiedot voivat osoittautua sinulle arvokkaammiksi kuin kenties vielä tajuatkaan.

[Tutkistelukysymykset]

[Huomioteksti s. 7]

Onko elämä kehittynyt itsestään vai onko se luotu?

[Huomioteksti s. 8]

Näkemyksemme elämän alkuperästä vaikuttaa koko elämänkatsomukseemme ja tulevaisuudenkuvaamme

[Huomioteksti s. 10]

Kehitysopin kannattajat väittävät luomista epätieteelliseksi. Voidaanko sitten rehellisesti sanoa, että kehitysoppi itse on todella tieteellinen?

 [Tekstiruutu/Kuva s. 12, 13]

 Ajattelemisen arvoisia asioita

Maailmamme on täynnä monenlaista ihmeellistä:

Suurta: Auringonlasku, joka saa läntisen taivaan hehkumaan valomerenä. Öinen tähtitaivas. Metsä, jossa valonsäteet siivilöityvät korkeiden puiden välistä maahan. Teräväpiirteiset vuorijonot ja niiden jääpeitteiset huiput, jotka kimaltelevat auringonvalossa. Tuulten kourissa aaltoilevat valtameret. Kaikki tällainen synnyttää meissä kunnioitusta ja ihailua.

Pientä: Pikkuriikkinen lintu, amerikankerttunen, lentää korkealla Atlantin yläpuolella ja suuntaa kulkunsa Yhdysvalloista kohti Afrikkaa matkallaan Etelä-Amerikkaan. Runsaan 6000 metrin korkeudessa se jättäytyy sellaisen ilmavirran kuljetettavaksi, joka kyyditsee sen Etelä-Amerikkaan. Muuttovaistonsa ohjaamana tämä rohkea, vain 20 grammaa painava lentäjä seuraa useita päiviä runsaan 3800 kilometrin pituista reittiään. Mielemme täyttää ihailu ja hämmästys.

Nerokasta: Kaikuluotainta käyttävät lepakot. Sähköä tuottavat ankeriaat. Lokit, jotka poistavat suolan merivedestä. Paperia valmistavat ampiaiset. Ilmastointilaitteita asentavat termiitit. Suihkutyöntövoimalla liikkuvat mustekalat. Linnut, jotka rakentavat kerrostaloja tai kutovat. Muurahaiset, jotka hoitavat puutarhaa tai ompelevat tai pitävät karjaa. Tulikärpäset, joilla on omat taskulamput. Tällainen nerokkuus saa meidät ihmettelemään.

Yksinkertaista: Elämän ehtoopuolella alamme usein kiinnittää huomiota pieniin asioihin, joita aiemmin pidimme itsestään selvinä. Niitä ovat esimerkiksi: Hymy. Kosketus. Ystävällinen sana. Pieni kukkanen. Linnun laulu. Auringon lämpö.

Kun ajattelemme sellaista mikä suuruudessaan on henkeä salpaavaa tai pienuudessaan ihailua herättävää, nerokkuutta, joka kiehtoo meitä, ja yksinkertaisia asioita, jotka opimme arvostamaan vasta myöhemmin, niin minkä ansiota katsomme niiden olevan? Millä tavoin ne pystytään selittämään? Mistä ne ovat saaneet alkunsa?

 [Kokosivun kuva s. 6]

[Kuva s. 9]

Vasta 6000 vuotta vanhaako?

[Kuva s. 11]

On aivan oikein, että arvostamme niitä tieteellisiä taitoja, jotka varsin suuresti ovat lisänneet tietojamme