Siirry sisältöön

Siirry sisällysluetteloon

Mitä Raamatun luomiskertomus sanoo?

Mitä Raamatun luomiskertomus sanoo?

 3. luku

Mitä Raamatun luomiskertomus sanoo?

1. a) Mikä on tämän Raamatun luomiskertomuksen tarkastelun tarkoitus, ja mitä on syytä muistaa? b) Miten tapahtumista kerrotaan 1. Mooseksen kirjan ensimmäisessä luvussa?

KUTEN muutkin väärin esitetyt ja väärin ymmärretyt asiat, Raamatun ensimmäinen luku ansaitsee ainakin puolueettoman tarkastelun. On tarpeellista tutkia ja päättää, onko se sopusoinnussa tunnettujen tosiasioiden kanssa, eikä suinkaan muovailla sitä jonkin teoreettisen kaavan mukaiseksi. On myös syytä muistaa, ettei 1. Mooseksen kirjan kertomusta ole kirjoitettu sen osoittamiseksi, miten luominen tapahtui. Sen sijaan siinä käsitellään edistyvästi päätapahtumat, kerrotaan, mitä luotiin, mikä oli luomisjärjestys ja minkä ajanjakson eli ”päivän” kuluessa mikin ilmaantui.

2. a) Kenen näkökulmasta Raamatun luomiskertomus on laadittu? b) Miten tämä käy ilmi valoja koskevasta kuvauksesta?

2 Raamatun luomiskertomusta tarkasteltaessa on hyvä pitää mielessä, että se on laadittu maan päällä elävien ihmisten näkökulmasta. Niinpä tapahtumat kuvaillaan siinä sellaisena, miltä ne olisivat näyttäneet ihmistarkkailijoiden silmissä, mikäli he olisivat silloin olleet paikalla. Tämä käy ilmi siitä, miten 1. Mooseksen kirjassa kerrotaan neljännen ”päivän” tapahtumista. Auringon ja kuun sanotaan siinä olevan suuria valoja tähtiin verrattuna. Monet tähdet ovat kuitenkin paljon suurempia kuin meidän aurinkomme, ja kuu on niihin verrattuna mitättömän pieni. Maan päällä olevan tarkkailijan silmissä asia kuitenkin näyttää aivan toiselta. Niinpä maan päältä katseltuna aurinko näyttää olevan ’suurempi valo joka hallitsee päivää’ ja kuu ’pienempi valo joka hallitsee yötä’. – 1. Mooseksen kirja 1:14–18.

3. Millaiseksi maa kuvaillaan ennen ensimmäistä ”päivää”?

 3 1. Mooseksen kirjan alku osoittaa, että maa on voinut olla olemassa miljardeja vuosia ennen ensimmäistä luomiskertomuksen ”päivää”, vaikkei siinä sanotakaan kuinka kauan. Siinä kuitenkin kerrotaan, millaisessa tilassa maa oli juuri ennen tuon ensimmäisen ”päivän” alkua: ”Ja maa oli autio ja tyhjä, ja pimeys oli syvyyden päällä, ja Jumalan Henki liikkui vetten päällä.” – 1. Mooseksen kirja 1:2.

Kuinka pitkä on 1. Mooseksen kirjan ”päivä”?

4. Mikä luomiskertomuksessa sinänsä osoittaa, ettei sana ”päivä” merkitse pelkästään 24-tuntista ajanjaksoa?

4 Monet arvelevat 1. Mooseksen kirjan ensimmäisessä luvussa esiintyvän ”päivä”-sanan merkitsevän 24 tunnin pituista aikaa, vuorokautta. 1. Mooseksen kirjan 1:5:ssä Jumalan sanotaan kuitenkin jakaneen päivän lyhyempiin ajanjaksoihin ja nimittäneen sen jälkeen ainoastaan valoisaa jaksoa ”päiväksi”. 1. Mooseksen kirjan 2:4:ssä (UM) kaikkia luomisjaksoja sanotaan yhdeksi ”päiväksi”: ”Tämä on taivaitten ja maan historia niiden luomisaikaan, sinä päivänä [kaikki kuusi luomisjaksoa], jona Jehova Jumala teki maan ja taivaan.”

5. Mikä heprealaisen ”päivä”-sanan merkitys osoittaa, että se voi merkitä pitkiäkin ajanjaksoja?

5 ”Päiväksi” käännetty heprealainen sana jōm voi merkitä eripituisia ajanjaksoja. William Wilsonin Vanhan testamentin sanoja käsittelevässä kirjassa mainitaan tuon sanan mahdollisista merkityksistä muun muassa: ”Päivä; tarkoittaa usein aikaa yleensä tai pitkää aikaa; koko kulloistakin kyseessä olevaa ajanjaksoa – –. Päivällä tarkoitetaan myös erityistä kautta tai aikaa, jolloin tapahtuu jotain epätavallista.”1 Viimeksi mainittu lause näyttää sopivan luomiskertomuksen ”päiviin”, koska ne olivat todellakin ajanjaksoja, joiden aikana kerrottiin sattuneen epätavallisia tapahtumia. Sen valossa nuo ajanjaksot olisivat myös voineet olla paljon pitempiä kuin 24 tunnin mittaisia.

6. Miksi ilmaisut ”ehtoo” ja ”aamu” eivät välttämättä tee yhdestä ”päivästä” 24-tuntista?

6 1. Mooseksen kirjan ensimmäisessä luvussa käytetään  ilmaisuja ”ehtoo” ja ”aamu” luomiskausien yhteydessä. Eikö tämä osoita niiden olleen 24 tunnin mittaisia? Ei välttämättä. Joissakin maissa ihmisen eliniästä puhutaan hänen ”päivinään”. Tämä elinikäinen ”päivä” voidaan jakaa osiin ja voidaan puhua ”hänen elämänsä aamusta” tai ”hänen elämänsä ehtoosta”. Raamatun ensimmäisen luvun ’ehtoo ja aamu’ eivät siis rajoita ”päivän” merkitystä kirjaimellisiin 24 tuntiin.

7. Mitkä muut ”päivä”-sanan käyttötavat osoittavat, että se voi olla pitempi kuin 24 tuntia?

7 Sana ”päivä” voi Raamatussa sisältää kesän ja talven, vuodenaikojen vaihtelun. (Sakarja 14:8) ”Elonkorjuun päivä” (Sananlaskut 25:13, UM) sisältää useita päiviä. (Vrt. 1. Mooseksen kirjan 30:14:ään, UM, jossa ”vehnänkorjuun päivinä”.) Tuhatta vuotta verrataan yhteen päivään. (Psalmit 90:4; 2. Pietari 3:8, 10) ”Tuomiopäivään” sisältyy useita vuosia. (Matteus 10:15; 11:22–24) Näyttää siksi järkevältä, että myös 1. Mooseksen kirjassa mainitut ”päivät” olisivat voineet käsittää pitkiä ajanjaksoja – tuhansia vuosia. Mitä noiden luomiskausien kuluessa sitten tapahtui? Onko niitä koskeva Raamatun kertomus tieteellinen? Seuraavaksi tarkastelemme, mitä näistä ”päivistä” kerrotaan 1. Mooseksen kirjassa.

Ensimmäinen ”päivä”

8, 9. Mitä tapahtui ensimmäisenä ”päivänä”, ja sanotaanko 1. Mooseksen kirjassa, että aurinko ja kuu luotiin silloin?

8 ”’Tulkoon valkeus’. Ja valkeus tuli. Ja Jumala kutsui valkeuden päiväksi, ja pimeyden hän kutsui yöksi. Ja tuli ehtoo, ja tuli aamu, ensimmäinen päivä.” – 1. Mooseksen kirja 1:3, 5.

9 Aurinko ja kuu olivat tietenkin olleet avaruudessa jo kauan ennen tätä ensimmäistä ”päivää”, mutta niiden valo ei ulottunut maan pinnalle, niin että maan päällä ollut tarkkailija olisi voinut nähdä sen. Tänä ensimmäisenä ”päivänä” valo kuitenkin ilmeisesti alkoi näkyä maan päällä, ja päivät ja yöt alkoivat vuorotella pyörivän maapallon pinnalla.

10. Millä tavoin tämä valo on voinut tulla, ja millaista valoa tässä tarkoitetaan?

10 Ilmeisesti valo tuli vähitellen, pitkän ajanjakson  kuluessa, eikä suinkaan hetkessä niin kuin valokytkintä painettaessa. J. W. Wattsin käännös 1. Mooseksen kirjasta kuvastaa tätä, sillä siinä sanotaan: ”Ja vähitellen valo tuli olemassaoloon.” (A Distinctive Translation of Genesis) Tämä valo oli lähtöisin auringosta, mutta aurinkoa ei varsinaisesti voitu nähdä pilviverhon läpi. Sen vuoksi maan päälle ulottunut valo oli ”hajavaloa”, kuten jaetta 3 koskeva huomautus Rotherhamin raamatunkäännöksessä (Emphasised Bible) osoittaa. – Ks. kappaletta 21.

Toinen ”päivä”

11, 12. a) Mitä toisesta ”päivästä” kerrotaan? b) Miten tätä luomisvaihetta kuvaileva heprealaisen sana on joskus käännetty väärin, ja mitä se oikeastaan merkitsee?

11 ”’Tulkoon taivaanvahvuus [laajuus, UM] vetten välille erottamaan vedet vesistä’. Ja Jumala teki taivaanvahvuuden ja erotti vedet, jotka olivat taivaanvahvuuden alla, vesistä, jotka olivat taivaanvahvuuden päällä; ja tapahtui niin. Ja Jumala kutsui vahvuuden taivaaksi.” – 1. Mooseksen kirja 1:6–8.

12 Joissakin käännöksissä käytetään ”laajuuden” tai ”taivaanvahvuuden” sijasta sanaa ”taivaankansi”. Tämän pohjalta on esitetty väite, että 1. Mooseksen kirjan kertomukseen olisi lainattu aineksia luomistaruista, joissa tuota ”taivaankantta” edustaa metallikupoli. Mutta esimerkiksi Wilhelm Carlsson sanoo Raamatun selitysteoksensa alaviitteessä: ”[Wahwuus] eli: ’awaruus’ (oik. lewitys).”2 Tämä johtuu siitä, että heprealaisen sana raqiʹaʽ, josta ”laajuus” (UM) juontuu, merkitsee pingottamista, levittämistä tai laajentamista.

13. Mitä ”laajuuden” luomisen yhteydessä on saattanut näyttää tapahtuneen?

13 1. Mooseksen kirja kertoo, että Jumala teki tämän ”laajuuden”, mutta se ei kerro, miten hän sen teki. Tapahtuipa tuo kuvailtu erottaminen miten hyvänsä, näytti siltä kuin ’päällä olleet vedet’ olisi työnnetty maasta ylös. Ja lintujen voitiin myöhemmin sanoa lentävän ”taivaitten laajuudella”, kuten 1. Mooseksen kirjan 1:20:ssä (UM) todetaan.

 Kolmas ”päivä”

14. Mitä kolmannesta ”päivästä” kerrotaan?

14 ”’Kokoontukoot vedet, jotka ovat taivaan alla, yhteen paikkaan, niin että kuiva tulee näkyviin’. Ja tapahtui niin. Ja Jumala kutsui kuivan maaksi, ja paikan, mihin vedet olivat kokoontuneet, hän kutsui mereksi.” (1. Mooseksen kirja 1:9, 10) Kuten tavallista, kertomuksessa ei kuvailla, miten se tapahtui. Maa-alueiden muotoutuessa maa on epäilemättä liikkunut valtavasti. Geologit selittäisivät näin suuret mullistukset katastrofiteorian pohjalta. Mutta 1. Mooseksen kirja osoittaa Luojan ohjanneen ja valvoneen tapahtumia.

15, 16. a) Mitä maapalloa koskevia seikkoja Jobille esitettiin? b) Miten syvälle mannerten ja vuorten juuret ulottuvat, ja mitä verrataan maan ”kulmakiveen”?

15 Siinä Raamatun kertomuksessa, jossa Jumala kyselee Jobilta tämän maata koskevia tietoja, esitetään joukko maapallon historiaan liittyviä yksityiskohtia: sen mitat, sen pilvimassat, sen meret ja miten kuiva maa tuli esteeksi niiden aalloille, toisin sanoen yleistietoja niiltä pitkiltä ajanjaksoilta, joiden kuluessa luominen tapahtui. Raamatussa kerrotaan muun muassa, että Jumala vertasi maata rakennukseen ja kysyi Jobilta: ”Mihin upotettiin sen perustukset, tahi kuka laski sen kulmakiven?” – Job 38:6.

16 On kiinnostavaa tietää, että maankuori on ”perustusten”  tavoin paljon paksumpaa mannerten kohdalla ja vieläkin paksumpaa vuoristojen alla ja että se työntyy syvälle maankuoren alapuolella olevaan vaippaan, niin kuin puun juuret maaperään. ”Ajatusta vuorten ja mannerten juurista on tutkittu kerran toisensa jälkeen, ja se on osoittautunut paikkansapitäväksi”, sanotaan eräässä geologiaa käsittelevässä teoksessa.3 Valtamerien alla maankuori on vain noin 8 kilometrin paksuinen, mutta mantereiden juuret ulottuvat runsaan 30 kilometrin syvyyteen ja vuorten juuret tunkeutuvat lähes kaksi kertaa niin syvälle. Lisäksi kaikkien maapallon kerrosten paine suuntautuu kaikilta suunnilta sisäänpäin kohti maan ydintä, mikä tekee siitä ikään kuin valtavan suuren kannattavan ”kulmakiven”.

17. Mikä tärkeä piirre liittyy kuivan maan ilmaantumiseen?

17 Tapahtuipa kuivan maan kohoaminen millä tavoin tahansa, niin ei pidä unohtaa tätä: sekä Raamattu että tiede pitävät sitä yhtenä vaiheena maan syntyhistoriassa.

Maakasvillisuus kolmantena ”päivänä”

18, 19. a) Mitä ilmaantui kolmantena ”päivänä” kuivan maan lisäksi? b) Mitä 1. Mooseksen kirja ei kerro?

18 Raamatun kertomus jatkuu: ”’Kasvakoon maa vihantaa, ruohoja, jotka tekevät siementä, ja hedelmäpuita, jotka lajiensa mukaan kantavat maan päällä hedelmää, jossa niiden siemen on’. Ja tapahtui niin.” – 1. Mooseksen kirja 1:11.

 19 Kolmannen luomisjakson loppuun mennessä oli siis luotu kolme laajaa maakasvien luokkaa. Hajavalo oli siihen mennessä ilmeisesti tullut melko voimakkaaksi, niin että sitä oli riittävästi fotosynteesiä (valoenergian avulla tapahtuvaa yhteyttämistä) varten, joka on vihreille kasveille niin tärkeää. Tässä kertomuksessa ei muuten mainita kaikkia kasvillisuuteen kuuluvia ”lajeja”, jotka silloin ilmaantuivat. Muiden muassa pieneliöitä ja vesikasveja ei erityisesti mainita, mutta todennäköisesti ne luotiin tänä ”päivänä”.

Neljäs ”päivä”

20. Mihin yksiköihin aikaa voitiin alkaa jakaa sen ansiosta, että valot ilmaantuivat ”laajuuteen”?

20 ”’Tulkoot valot taivaanvahvuuteen [taivaitten laajuuteen, UM] erottamaan päivää yöstä, ja olkoot ne merkkeinä osoittamassa aikoja, päiviä ja vuosia, ja olkoot valoina taivaanvahvuudella [taivaitten laajuudessa, UM] paistamassa maan päälle’. Ja tapahtui niin: Jumala teki kaksi suurta valoa, suuremman valon hallitsemaan päivää ja pienemmän valon hallitsemaan yötä, sekä tähdet.” – 1. Mooseksen kirja 1:14–16; Psalmit 136:7–9.

21. Miten neljäntenä ”päivänä” tullut valo poikkesi ensimmäisenä ”päivänä” ilmaantuneesta valosta?

21 Jo aiemmin, ensimmäisenä ”päivänä”, oli käytetty ilmaisua: ”Tulkoon valkeus.” Tässä ”valkeudeksi” käännetty heprealainen sana on ’ōr, ja se tarkoittaa valoa yleismerkityksessä. Mutta neljännen ”päivän” yhteydessä ”valoista” käytetäänkin heprealaista sanaa ma·’ōrʹ, joka merkitsee valonlähdettä. Rotherham sanoo raamatunkäännöksensä (Emphasised Bible) jakeeseen 14 kuuluvassa alaviitteessä: ”Jakeessa 3, ’ôr [’ōr], ’hajavalo’.” Sitten hän jatkaa, että heprealainen sana ma’ōrʹ merkitsee jotakin, mikä ”antaa valoa”. Ilmeisesti hajavalo tunkeutui ensimmäisenä ”päivänä” maata ympäröivien pilvikerrosten läpi, mutta tuon valon lähteitä ei voitu nähdä maanpinnalta samaisten pilvikerrosten takia. Neljäntenä ”päivänä” tilanne todennäköisesti kuitenkin muuttui.

22. Mitkä neljännen ”päivän” tapahtumat ovat saattaneet vaikuttaa eläinten ja ihmisten ilmaantumiseen aikanaan?

 22 Ilmakehä, jossa alun perin oli runsaasti hiilidioksidia, on saattanut aiheuttaa koko maapallolle kuuman ilmaston. Mutta rehevä kasvillisuus ilmeisesti kulutti kolmantena ja neljäntenä luomisjaksona osan tuosta lämpöä säilyttävästä hiilidioksidipeitteestä. Kasvillisuus puolestaan saattoi vapauttaa happea, joka oli yksi edellytys eläinten ja ihmisten ilmaantumiselle.

23. Mitä suuria muutoksia kerrotaan tapahtuneen tähän aikaan?

23 Tämän jälkeen maan päällä ollut tarkkailija olisi voinut nähdä auringon, kuun ja tähdet, joiden oli määrä olla ”merkkeinä osoittamassa aikoja, päiviä ja vuosia”. (1. Mooseksen kirja 1:14) Kuu osoittaisi (lunaaristen) kuukausien kulumista, ja aurinko ilmaisisi aurinkovuosien kulun. Tänä neljäntenä ”päivänä” vähitellen syntyneet vuodenajat olivat aluksi epäilemättä paljon loivempirajaisia ja leudompia kuin myöhemmin. – 1. Mooseksen kirja 1:15; 8:20–22.

Viides ”päivä”

24. Millaisten luomusten sanottiin ilmaantuvan viidentenä ”päivänä”, ja missä puitteissa ne lisääntyisivät?

24 ”’Viliskööt vedet eläviä olentoja [sieluja, UM], ja lentäkööt linnut maan päällä, taivaanvahvuuden alla [taivaitten laajuudella, UM]’. Ja Jumala loi suuret merieläimet ja kaikkinaiset liikkuvat, vesissä vilisevät elävät olennot, kunkin lajinsa mukaan, ja kaikkinaiset siivekkäät linnut, kunkin lajinsa mukaan.” – 1. Mooseksen kirja 1:20, 21.

25. Mitä nimitystä käytetään viidentenä ”päivänä” ilmaantuneista luomuksista?

25 On mielenkiintoista, että niitä eläinluomuksia, joiden oli määrä vilistä vesissä, kutsutaan ”eläviksi sieluiksi”. Termi soveltui myös ”lintuihin”, jotka lentäisivät ’maan päällä, taivaitten laajuudella’. Lisäksi se käsitti muut lentävät luomukset ja erilaiset merieläimet, esimerkiksi ”merihirviöt”, joiden fossiileja tiedemiehet ovat viime aikoina löytäneet.

 Kuudes ”päivä”

26–28. Mitä tapahtui kuudentena ”päivänä”, ja millä tavoin viimeinen luomistyö oli merkittävä?

26 ”’Tuottakoon maa elävät olennot [eläviä sieluja, UM], kunkin lajinsa mukaan, karjaeläimet ja matelijat ja metsäeläimet, kunkin lajinsa mukaan’. Ja tapahtui niin.” – 1. Mooseksen kirja 1:24.

27 Kuudentena ”päivänä” ilmaantuivat siis maaeläimet, jotka jaettiin villi- ja kotieläimiin. Viimeinen ”päivä” ei kuitenkaan ollut vielä kokonaan kulunut. Vielä oli tulossa viimeinen merkittävä ”laji”:

28 ”Ja Jumala sanoi: ’Tehkäämme ihminen kuvaksemme, kaltaiseksemme; ja vallitkoot he meren kalat ja taivaan linnut ja karjaeläimet ja koko maan ja kaikki matelijat, jotka maassa matelevat’. Ja Jumala loi ihmisen omaksi kuvaksensa, Jumalan kuvaksi hän hänet loi; mieheksi ja naiseksi hän loi heidät.” – 1. Mooseksen kirja 1:26, 27.

29, 30. Miten 1. Mooseksen kirjan toisen ja ensimmäisen luvun välinen ero on ymmärrettävissä?

 29 1. Mooseksen kirjan toisessa luvussa kerrotaan ilmeisesti lisää yksityiskohtia. Se ei kuitenkaan ole, niin kuin jotkut ovat päätelleet, toinen luomiskertomus, joka olisi ristiriidassa ensimmäisessä luvussa esitetyn kertomuksen kanssa. Se vain alkaa tarkastella tapahtumia siinä kolmannen ”päivän” vaiheessa, jolloin kuiva maa oli jo tullut esiin mutta maakasveja ei ollut vielä luotu, ja lisää yksityiskohtia, jotka liittyvät ihmisten ilmaantumiseen, sillä siinä kerrotaan Aadamista, joka oli elävä sielu, hänen puutarhakodistaan Eedenistä ja hänen vaimostaan Eevasta. – 1. Mooseksen kirja 2:5–9, 15–18, 21, 22.

30 Edellä esitettyjen tietojen tarkoitus on auttaa meitä ymmärtämään, mitä 1. Mooseksen kirjassa sanotaan. Ja tämä varsin realistinen kertomus osoittaa, että luominen ei kestänyt ainoastaan 144 tuntia (6x24 tuntia), vaan tuhansia vuosia.

Mistä luomiskertomuksen tiedot ovat peräisin?

31. a) Mitä jotkut erheellisesti väittävät Raamatun luomiskertomuksesta? b) Mikä osoittaa heidän väitteensä virheellisiksi?

31 Monien on vaikea hyväksyä tätä luomiskertomusta.  He väittävät sen olevan peräisin muinaisten kansojen, pääasiassa muinaisten babylonialaisten, luomistaruista. Muuan tuore Raamatun sanakirja kuitenkin toteaa: ”Tähän mennessä ei ole löydetty vielä ainuttakaan jumalaistarua, jossa selvästi puhuttaisiin kaikkeuden luomisesta.” Ja teos jatkaa, että noille taruille ”on tunnusomaista polyteismi ja jumalten taistelut ylimmyydestä, mikä on huomattavassa ristiriidassa [1. Mooseksen kirjan] 1. ja 2. luvun heprealaisen monoteismin kanssa”.4 British Museumin johtokunta puolestaan totesi babylonialaisista luomistaruista: ”Babylonialaisten ja heprealaisten kertomusten peruskäsitykset ovat olennaisesti erilaiset.”5

32. Miten Raamatun luomiskertomus on osoittautunut tieteellisesti luotettavaksi?

32 Tarkasteltuamme Raamatun luomiskertomusta voimme havaita sen tieteellisesti luotettavaksi dokumentiksi. Siinä ilmaistaan kasvien ja eläinten pääryhmät, joihin kuuluu lukuisia vain ”lajinsa mukaan” lisääntyviä  alaryhmiä. Fossiilisto vahvistaa tämän todeksi. Se jopa osoittaa, että jokainen ”laji” on ilmaantunut äkisti, ilman todellisia välimuotoja, jotka olisivat yhdistäneet sen johonkin aiempaan ”lajiin”, mikä taas on kehitysteorian paikkansapitävyyden edellytys.

33. Ainoastaan mistä Raamatun luomiskertomuksessa esitetyt tiedot voivat olla peräisin?

33 Kaikkien Egyptin tietäjienkään tiedot eivät olisi voineet antaa Moosekselle, 1. Mooseksen kirjan kirjoittajalle, mitään johtolankaa luomisvaiheista. Muinaisten kansojen luomistarut eivät muistuttaneet millään tavoin sitä, mitä Mooses kirjoitti ensimmäiseen kirjaansa. Mistä Mooses sitten sai kaikki nämä tietonsa? Ilmeisesti joltakulta silminnäkijältä.

34. Mitkä muut todisteet puhuvat 1. Mooseksen kirjassa kerrottujen tapahtumien totuudenmukaisuuden puolesta?

34 Myös todennäköisyyslaskenta todistaa vaikuttavasti, että Raamatun luomiskertomuksen täytyy olla peräisin  sellaisesta lähteestä, jolla on ollut tietoa kyseisistä tapahtumista. Tässä kertomuksessa luetellaan 10 päävaihetta seuraavassa järjestyksessä: 1) alku; 2) maan alkutila pimeydessä raskaiden kaasujen sekä veden ympäröimänä; 3) valo; 4) ”laajuus” eli ilmakehä; 5) suuret kuivan maan alueet; 6) maakasvillisuus; 7) aurinko, kuu ja tähdet alkavat näkyä ”laajuudessa”, ja vuodenaikojen vaihtelu alkaa; 8) suuret merieläimet ja siivekkäät; 9) villit ja kesyt eläimet, nisäkkäät; 10) ihminen. Tiede myöntää, että nämä vaiheet esiintyvät yleisesti ottaen tässä järjestyksessä. Miten todennäköistä sitten on, että 1. Mooseksen kirjan kirjoittaja päätyi tähän järjestykseen pelkästään arvaamalla? Yhtä todennäköistä kuin se, että ottaisit laatikosta umpimähkään yksitellen numerot 1–10 ja ne tulisivat peräkkäin oikeassa järjestyksessä. Sen todennäköisyys, että pystyisit siihen ensimmäisellä yrityksellä, on 1:3628800! Näin ollen ei ole järkevää väittää, että kirjoittaja yksinkertaisesti sattui vain luettelemaan edellä kerrotut tapahtumat oikeassa järjestyksessä saamatta tietoja mistään muualta.

35. Mitä kysymyksiä herää, ja missä käsitellään niiden vastauksia?

35 Kehitysteoriaan ei kuitenkaan mahdu Luojaa, joka olisi ollut paikalla, tiennyt asiat ja pystynyt paljastamaan ne ihmisille. Se katsoo sen sijaan, että elämän ilmaantuminen maan päälle oli elottomista kemikaaleista itsestään syntyneiden eliöiden ansiota. Mutta voisivatko pelkästään sattumasta riippuvaiset ohjaamattomat kemialliset reaktiot luoda elämää? Ovatko tiedemiehet itse vakuuttuneita siitä, että näin voi tapahtua? Tarkastelehan seuraavaa lukua.

[Tutkistelukysymykset]

[Huomioteksti s. 25]

Raamatun luomiskertomus on laadittu maan päällä elävän tarkkailijan näkökulmasta

[Huomioteksti s. 36]

Fossiilisto vahvistaa todeksi sen, että elolliset lisääntyvät ”kukin lajinsa mukaan”

[Tekstiruutu s. 35]

Babylonialainen luomistaru, johon jotkut väittävät Raamatun luomiskertomuksen pohjautuvan:

Apsu-jumala ja Tiamat-jumalatar tekivät muut jumalat.

Myöhemmin Apsu tuskastui näihin jumaliin ja yritti tappaa ne, mutta Ea-jumala tappoikin hänet.

Tiamat yritti kostonhimossaan tappaa Ean, mutta sen sijaan Ean poika Marduk tappoi hänet.

Marduk halkaisi Tiamatin ruumiin kahtia ja teki toisesta puolikkaasta taivaan ja toisesta puolikkaasta maan.

Sitten Marduk Ean avustamana teki Kingu-jumalan verestä ihmiskunnana

Muistuttaako tällainen taru mielestäsi jollain tavoin Raamatun luomiskertomusta?

[Tekstiruutu s. 36]

Tunnettu geologi sanoi Raamatun luomiskertomuksesta seuraavasti:

”Jos minua geologina pyydettäisiin lyhyesti selittämään nykyiset käsityksemme maapallon alkuperästä ja sen elämän kehittymisestä yksinkertaiselle paimentolaisväestölle, esimerkiksi niille heimoille, joille 1. Mooseksen kirja osoitettiin, voisin tuskin menetellä paremmin kuin seurata jokseenkin tarkoin suurta osaa 1. Mooseksen kirjan ensimmäisen luvun kielestä.”b Tämä geologi, Wallace Pratt, totesi myös tapahtumien järjestyksen – valtamerien synnystä kuivan maan esiintuloon, vesieläinten ja sen jälkeen lintujen ja nisäkkäiden ilmaantumiseen – noudattavan olennaisilta osiltaan niiden pääjaksojen järjestystä, joihin geologinen aika on jaettu.

[Kuva s. 27]

1. päivä: ”Tulkoon valkeus”

[Kuva s. 28]

2. päivä: ’Tulkoon laajuus’

[Kuva s. 29]

3. päivä: ”Kuiva tulee näkyviin”

[Kuva s. 30]

3. päivä: ”Kasvakoon maa vihantaa”

[Kuvat s. 31]

4. päivä: ’Tulkoot valot taivaitten laajuuteen, suurempi hallitsemaan päivää ja pienempi hallitsemaan yötä’

[Kuva s. 32]

5. päivä: ’Viliskööt vedet eläviä sieluja, ja lentäkööt linnut maan päällä’

[Kuva s. 33]

6. päivä: ’Tuottakoon maa karjaeläimet ja metsäeläimet, kunkin lajinsa mukaan’

[Kuva s. 34]

6. päivä: ”Mieheksi ja naiseksi hän loi heidät”

[Kuva s. 37]

Sen todennäköisyys, että pystyt tähän ensi yrittämällä, on 1:3628800