Siirry sisältöön

Siirry sisällysluetteloon

Ainutlaatuisen planeettamme tarjoamat todisteet

Ainutlaatuisen planeettamme tarjoamat todisteet

 10. luku

Ainutlaatuisen planeettamme tarjoamat todisteet

1, 2. Mitä tarkkailijat sanovat Maa-planeetasta?

MAA-PLANEETTA on todella ihme, harvinainen ja kaunis jalokivi avaruudessa. Astronautit ovat kertoneet, että avaruudesta katsottuna maapallon sininen taivas ja valkoiset pilvet ”tekivät siitä ehdottomasti viehättävimmän kohteen, minkä he saattoivat nähdä”.1

2 Mutta se on paljon muutakin kuin kaunis. ”Maapallo on – – kaikkein suurin kosmologinen arvoitus, joka tekee tyhjäksi kaikki yrityksemme ymmärtää sitä”, kirjoitti Lewis Thomas Discover-lehdessä. Hän lisäsi: ”Me alamme vasta nyt tajuta, miten ihmeellinen ja suurenmoinen se on, ja se saa meidät haukkomaan henkeä, tuo ihastuttavin auringon kiertolaisista, joka on kietoutunut omaan siniseen ilmakehäkuplaansa ja joka tuottaa ja hengittää omaa happeaan ja sitoo ilmasta omaa typpeään omaan maaperäänsä ja synnyttää omat säänsä.”2

3. Mitä kirjassa The Earth sanotaan planeetastamme ja miksi?

3 On myös mielenkiintoista, että maa on aurinkokuntamme planeetoista ainoa, josta tiedemiehet ovat löytäneet elämää. Ja täällä on todella runsaasti erilaisia suurenmoisia eliöitä – pieneliöitä, hyönteisiä, kasveja, kaloja, lintuja, maaeläimiä ja ihmisiä. Lisäksi maapallo on valtava varastoaitta, joka sisältää kaikkea, mitä tarvitaan sillä olevan elämän ylläpitämiseen. Kirjassa The Earth sanotaankin sattuvasti: ”Maa on kaikkeuden ihme, ainutlaatuinen taivaankappale.”3

4. Miten maapallon ainutlaatuisuutta voidaan valaista, ja mikä johtopäätös meidän on tehtävä?

 4 Sen valaisemiseksi, miten ainutlaatuinen maapallo on, voisit kuvitella olevasi karussa, täysin elottomassa erämaassa. Yhtäkkiä edessäsi on kaunis talo. Talossa on ilmastointi, lämmitys, vesi- ja viemärijohdot ja sähkö. Sen jääkaappi ja komerot ovat täynnä ruokaa. Sen kellarissa on halkoja ja öljyä ja muita tarvikkeita. Oletetaanpa, että tiedustelet joltakulta, mistä tuo kaikki on ilmaantunut keskelle karua erämaata. Mitä ajattelisit, jos tuo ihminen vastaisi: ”Se vain ilmestyi tähän sattumalta”? Uskoisitko häntä? Vai pitäisitkö ilman muuta selvänä, että joku on suunnitellut ja rakentanut sen?

5. Mikä raamatullinen kuvaus soveltuu hyvin Maa-planeettaamme?

5 Millään muilla planeetoilla, joita tiedemiehet ovat tutkineet, ei ole elämää. Maa kuitenkin kuhisee elämää, ja sitä pitävät yllä varsin monimutkaiset järjestelmät, jotka tuottavat valoa, ilmaa, lämpöä, vettä ja ravintoa ja jotka kaikki ovat erinomaisessa tasapainossa. Maapallolla on todisteita siitä, että se on rakennettu erityisesti elollisten mukavuutta ajatellen, kuten hyvä talo ainakin. Ja on vain johdonmukaista päätellä erään raamatunkirjoittajan tavoin: ”Jokainen huone on tietenkin jonkun rakentama, mutta kaiken rakentaja on Jumala.” Äärettömän paljon suurempana ja paljon hämmästyttävämpänä ”huoneena” planeetta Maa on tosiaan tarvinnut  huomattavan älykkään suunnittelijan ja rakentajan, Jumalan. – Heprealaisille 3:4.

6. Miten jotkut ovat myöntäneet, että Maa-planeetta todistaa taitavan suunnittelun puolesta?

6 Mitä enemmän tiedemiehet tutkivat Maa-planeettaa ja sen elollisia, sitä paremmin he tajuavat kaiken olevan todella erinomaisesti suunniteltua. Scientific American -tiedelehdessä ihmetellään: ”Kun tarkastelemme kaikkeutta ja tunnistamme ne monet fysiikan ja tähtitieteen sattumat, jotka ovat yhdessä vaikuttaneet meidän hyödyksemme, näyttää melkein siltä kuin maailmankaikkeus olisi jollain tavoin tiennyt meidän olevan tulossa.”4 Ja eräässä toisessa tiedelehdessä myönnettiin: ”Näyttää siltä, että näin erikoiset ja täsmälliset olosuhteet olisivat tuskin voineet syntyä sattumalta.”5

Sopivan etäällä auringosta

7. Miksi maa saa juuri oikean määrän energiaa auringosta tulevana valona ja lämpönä?

7 Maapallolla vallitsevan elämän kannalta on tärkeää muun muassa se, minkä verran auringosta tulee valoa ja lämpöä. Maa saa vain pienen murto-osan auringon energiasta. Määrä on kuitenkin elämän jatkumista ajatellen juuri sopiva. Tämä johtuu siitä, että maa on täsmälleen oikealla etäisyydellä auringosta, keskimäärin 150000000 kilometrin päässä. Jos maa olisi paljon lähempänä aurinkoa  tai kauempana siitä, lämpötilat olisivat elämän kannalta joko liian korkeita tai liian alhaisia.

8. Miksi maan kiertonopeus auringon ympäri on niin tärkeä?

8 Maa kiertää auringon ympäri kerran vuodessa, ja sen kiertonopeus on noin 107000 kilometriä tunnissa. Tämä nopeus riittää sopivasti auringon vetovoiman vastapainoksi ja pitää siten maan sopivalla etäisyydellä siitä. Jos tuo vauhti hidastuisi, maa ajautuisi kohti aurinkoa. Aikanaan maasta voisi tulla Merkuriuksen, aurinkoa lähinnä olevan planeetan, kaltainen korventunut autiomaa. Merkuriuksen päivälämpötila on noin 350 astetta. Jos toisaalta maan ratanopeus kasvaisi, se siirtyisi kauemmaksi auringosta ja siitä voisi tulla samanlainen jääerämaa kuin Plutosta, planeetasta, jonka kiertorata on kauimpana auringosta. Plutossa vallitsee noin 200 asteen pakkanen.

9. Miksi on tärkeää, että maa kiertää akselinsa ympäri tietyllä nopeudella?

9 Lisäksi maa pyörähtää jatkuvasti akselinsa ympäri kerran vuorokaudessa. Tästä johtuu valoisan ja pimeän ajan säännöllinen vaihtelu. Mutta mitä tapahtuisi, jos maa pyörähtäisi akselinsa ympäri esimerkiksi vain kerran vuodessa? Silloin sama puoli maasta olisi koko vuoden aurinkoon  päin. Se puoli todennäköisesti muuttuisi pätsimäiseksi autiomaaksi ja auringosta poispäin oleva puoli jatkuvasta pakkasesta kärsiväksi aavikoksi. Tällaisissa äärimmäisissä olosuhteissa voisivat elää tuskin mitkään eliöt.

10. Miten maapallon kallistuma vaikuttaa ilmastoon ja satoihin?

10 Maan kiertäessä akselinsa ympäri se on aurinkoon nähden 23,5 astetta kallellaan. Jos maa ei olisi kallellaan, ei olisi vuodenaikojen vaihtelua. Ilmasto pysyisi kaiken aikaa samana. Vaikka se ei tekisikään elämän jatkumista mahdottomaksi, se vähentäisi elämän kiinnostavuutta ja muuttaisi monin paikoin merkittävästi satokausia. Jos maa olisi paljon enemmän kallellaan, kesät olisivat äärimmäisen kuumia ja talvet äärimmäisen kylmiä. Mutta 23,5 asteen kallistuma mahdollistaa vuodenaikojen ihastuttavan vaihtumisen ja niiden suoman mielenkiintoisen vaihtelun. Monissa osissa maailmaa kevät on virkistävää aikaa kasvien ja puitten herätessä eloon ja kauniiden kukkien puhjetessa kukkaan. Lämpimät kesät suovat mahdollisuuden kaikenlaiseen ulkoilmaelämään. Kirpeisiin syyssäihin liittyy ruskan upea värileikki, ja talvella lumipeitteiset vuoret, metsät ja pellot tarjoavat myös kauniita näkymiä.

 Ihmeellinen ilmakehämme

11. Mikä tekee maapallon ilmakehästä niin ainutlaatuisen?

11 Myös maata ympäröivä ilmakehä on ainutlaatuinen ja suorastaan hämmästyttävä. Millään muulla aurinkokuntamme planeetalla ei ole tällaista ilmakehää. Ei myöskään kuulla. Sen vuoksi astronautit tarvitsevat avaruuspuvut säilyäkseen siellä hengissä. Maan päällä ei kuitenkaan tarvita avaruuspukuja, koska ilmakehämme sisältää täsmälleen oikeassa suhteessa kaasuja, jotka ovat välttämättömiä elämälle. Jotkin näistä kaasuista ovat sinänsä tappavia, mutta koska ilmassa on näitä kaasuja turvallisessa suhteessa, me voimme hengittää niitä vahingoittumatta.

12. a) Miten on ilmeistä, että saamme juuri oikean määrän happea? b) Mitä tärkeitä tehtäviä typellä on?

12 Eräs näistä kaasuista on happi, jota hengitysilmassamme on 21 prosenttia. Ilman sitä ihmiset ja eläimet kuolisivat muutamassa minuutissa. Mutta jos happea  olisi liian paljon, olisimme hengenvaarassa, sillä puhdas happi muuttuu myrkylliseksi, jos sitä hengitetään liian pitkään. Lisäksi mitä enemmän happea on, sitä helpommin kaikki palaa. Jos ilmakehässä olisi liikaa happea, kaikki palavat aineet muuttuisivat erittäin tulenaroiksi. Syttyisi helposti tulipaloja, ja niitä olisi vaikea hillitä. Sen vuoksi onkin viisasta, että happea on laimennettu muilla kaasuilla, varsinkin typellä, jota on 78 prosenttia ilmakehästä. Typpi ei kuitenkaan ole pelkkä laimennusaine. Eri puolilla maailmaa leimahtelee joka päivä ukonilmoilla miljoonia salamoita. Tämän salamoinnin ansiosta happeen yhtyy jonkin verran typpeä. Näin syntyneet yhdisteet liukenevat sateen mukana maahan, ja kasvit käyttävät niitä sitten lannoitteena.

13. Mikä tehtävä oikealla hiilidioksidimäärällä on elämän kiertokulussa?

13 Ilmakehästä on vajaa prosentti hiilidioksidin. Mitä hyötyä niin pienestä määrästä on? Ilman sitä kasvit kuolisivat. Kasvit tarvitsevat tuon pienen määrän sitoakseen sen, samalla kun ne luovuttavat happea. Ihmiset ja eläimet ottavat sisäänhengityksessä happea ja luovuttavat uloshengityksessä hiilidioksidin. Ilmakehän hiilidioksidipitoisuuden nouseminen olisi vahingollista ihmisille ja eläimille. Pienempi pitoisuus puolestaan ei pystyisi ylläpitämään kasvillisuutta. Voimme vain ihailla tätä kasvien, eläinten ja ihmisten elämää varten järjestettyä täsmällistä ja omavaraista kiertokulkua.

14, 15. Miten ilmakehä toimii suojakerroksena?

14 Ilmakehä ei pelkästään pidä yllä elämää, vaan se toimii myös suojakerroksena. Noin 25 kilometrin korkeudella maanpinnasta ohut otsonikerros suodattaa auringon säteilystä pois sen vahingollisen osan. Jos otsonikerrosta ei olisi, tuo säteily voisi tuhota elämän maapallolta. Ilmakehä suojelee maata myös meteorien iskuilta. Useimmat meteorit eivät koskaan pääse maahan asti, koska ne palavat kiitäessään ilmakehän läpi, ja me näemme ne vain tähdenlentoina. Muussa tapauksessa kaikkialle maapallolle iskeytyisi miljoonia meteoreja ja ne aiheuttaisivat suurta tuhoa kaikelle elolliselle ja omaisuudelle.

 15 Sen lisäksi että ilmakehä on suojakerros, se estää maan lämpöä karkaamasta kylmään avaruuteen. Maan vetovoima estää puolestaan ilmakehää häviämästä avaruuteen. Tuo vetovoima on juuri riittävän voimakas siihen, muttei niin voimakas, että se estäisi meitä liikkumasta vapaasti.

16. Mitä voidaan sanoa taivaan kauneudesta?

16 Ilmakehä ei ole ainoastaan tärkeä elämälle, sillä vaihtelevan näköinen taivas on myös kauneimpia luonnonnäkyjä. Sen ulottuvuudet ja mahtavuus kerta kaikkiaan ylittävät mielikuvituksen. Taivaan tarjoamat loputtoman majesteettiset ja värikkäät näkymät kietovat maan kokonaan vaippaansa. Idässä kultainen kajo ilmoittaa päivän sarastuksesta, ja toisaalta läntinen taivas jättää jäähyväiset päivälle loistaen vaaleanpunaisena, oranssina, punaisena ja purppuraisena. Valkoisina aaltoilevat pumpulimaiset pilvet ennakoivat kaunista kevät- tai kesäpäivää, ja lampaanvillaa muistuttava syksyinen pilvipeite kertoo talven olevan tulossa. Yötaivaan tähtiloisto on upeaa katseltavaa, ja kuutamoyön kauneus on aivan omaa luokkaansa.

17. Mitä muuan kirjoittaja sanoi taivaasta, ja kenelle siitä kuuluu kiitos?

17 Miten hämmästyttävä lahja maapallomme ilmakehä  onkaan joka tavalla! Muuan kirjoittaja totesikin eräässä lääketieteellisessä julkaisussa: ”Kaiken kaikkiaan taivas on ihmeellinen aikaansaannos. Se toimii ja täyttää tehtävän, jota varten se on suunniteltu, yhtä varmasti kuin kaikki muukin luonnossa. Epäilen, kykenisikö kukaan meistä keksimään siinä mitään parantamisen varaa, lukuun ottamatta ehkä sitä, että jonkin varjostavan pilven mielellään siirtäisi silloin tällöin toisaanne.”6 Tämä ajatus tuo mieleen sen, mitä muuan tuhansia vuosia sitten elänyt mies tunnusti joutuessaan vastatusten näiden merkittävien asioiden kanssa, sillä hän sanoi niiden olevan ”hänen ihmeitään, joka on kaikkitietävä”. Hän tarkoitti luonnollisesti ”Jumalaa, Herraa [Jehovaa, UM], joka on luonut taivaan ja levittänyt sen”. – Job 37:16; Jesaja 42:5.

Vesi – erikoinen aine

18. Mainitse joitakin veden ominaisuuksia, jotka tekevät sen varsin erikoiseksi.

18 Maapallolla on valtavat määrät vettä, jolla on elämälle välttämättömiä ominaisuuksia. Vettä on runsaammin kuin mitään muuta ainetta. Sillä on esimerkiksi se hyödyllinen ominaisuus, että se voi maan lämpötilan vaihtelurajoissa olla joko kaasuna (vesihöyrynä), nesteenä (vetenä) tai kiinteässä muodossa (jäänä). Lisäksi ihmisten, eläinten ja kasvien tarvitsemat tuhannet raaka-aineet täytyy kuljettaa nesteessä, esimerkiksi veressä tai mahlassa. Vesi on tähän ihanteellisin ratkaisu, koska se liuottaa enemmän aineita kuin mikään muu neste. Ravinnonotto ei voisi jatkua ilman vettä, sillä vesi liuottaa eliöiden tarvitsemat aineet, joten ne ovat riippuvaisia siitä.

19. Mikä epätavallinen ominaisuus jäätyvällä vedellä on, ja miksi se on tärkeä?

19 Vesi käyttäytyy myös jäätyessään epätavallisesti. Kun järvien ja merien vesi jäähtyy, se muuttuu raskaammaksi ja alkaa vajota. Tämä pakottaa kevyemmän, lämpimämmän veden nousemaan pintaan. Mutta kun veden lämpötila lähestyy jäätymispistettä, tapahtumaketju muuttuukin päinvastaiseksi. Kylmä vesi muuttuu nyt kevyemmäksi ja nousee pintaan. Kun se jäätyy, se jää kellumaan. Jää toimii eristeenä ja estää syvemmällä  olevaa vettä jäätymästä suojellen siten vesieläimiä ja -kasveja. Jos tätä ainutlaatuista ominaisuutta ei olisi, yhä enemmän jäätä vaipuisi joka talvi vesistöjen pohjalle, josta auringonsäteet eivät pystyisi sulattamaan sitä seuraavana kesänä. Pian suuri osa jokien, järvien ja jopa valtamerien vedestä muuttuisi kiinteäksi jääksi. Maapallo muuttuisi jäätyneeksi, elämää hylkiväksi planeetaksi.

20. Miten sade syntyy, ja miten sadepisaroiden koko on osoitus huolellisesta suunnittelusta?

20 Hyvin erikoista on myös se, miten kaukana joista, järvistä ja meristä sijaitsevat alueet saavat elämää ylläpitävää vettä. Auringon lämpö muuttaa joka sekunti tuhansia miljoonia vesilitroja höyryksi. Ilmaa kevyempänä vesihöyry kohoaa ylöspäin ja muodostaa taivaalle pilviä. Tuuli ja ilmavirrat siirtelevät näitä pilviä, ja sopivissa olosuhteissa kosteus putoaa sateena maahan. Sadepisarat kasvavat kuitenkin vain tietyn kokoisiksi. Entä jos näin ei olisikaan, vaan sadepisarat kasvaisivat jättimäisiksi? Se olisi tietenkin tuhoisaa! Sen sijaan sade tulee maahan yleensä oikean kokoisena ja hellävaroen, niin että se vahingoittaa harvoin edes ruohonkortta tai hennointakaan kukkasta. Eikö vesi olekin erinomainen osoitus mestarillisesta ja huomaavaisesta suunnittelusta? – Psalmit 104:1, 10–14; Saarnaaja 1:7.

”Tuottoisa maa”

21, 22. Miten ”tuottoisan maan” koostumus ilmentää viisautta?

21 Muuan raamatunkirjoittaja sanoo Jumalasta, että ”Hän on – – vahvistanut maanpiirin [tuottoisan maan, UM] viisaudellansa”. (Jeremia 10:12) Ja tämä ”tuottoisa  maa”, Maa-planeetan maaperä, onkin varsin vaikuttava. Sen koostumus ilmentää viisautta. Maaperässä on ominaisuuksia, jotka ovat ratkaisevan tärkeitä kasvien kasvulle. Kasvit yhdistävät valossa maaperän ravinteita ja vettä ilmasta saatavaan hiilidioksidiin ja tuottavat siten ravintoa. – Vrt. Hesekiel 34:26, 27.

22 Maaperässä on alkuaineita, joita tarvitaan ihmisten ja eläinten elämän ylläpitämiseen. Mutta kasvillisuuden täytyy ensin saattaa alkuaineet sellaiseen muotoon, että elimistö voi käyttää niitä hyödykseen. Tässä ovat apuna pieneliöt, joita voi olla miljoonia lusikallisessa maata! Niitä on lukemattoman monenlaisia, ja ne kaikki muuttavat kuolleita lehtiä, ruohoa ja muita jätteitä takaisin käyttökelpoiseen muotoon tai möyhentävät maata, niin että ilma ja vesi voivat läpäistä sen. Eräät bakteerit käyttävät typpeä valmistaessaan kasvien kasvulle tarpeellisia yhdisteitä. Pintamaa paranee mönkivien matojen ja hyönteisten tuodessa jatkuvasti pintaan hiukkasia alemmista maakerroksista.

23. Millainen toipumiskyky maaperällä on?

23 Osa maaperästä on tosin riiston ja muiden syiden vuoksi päässyt vaurioitumaan, mutta sen ei tarvitse olla pysyvää. Maalla on hämmästyttävä luontainen toipumiskyky. Tämä voidaan havaita alueilla, joilla tulipalot tai tulivuorenpurkaukset ovat hävittäneet maata. Aikanaan näillä alueilla on jälleen kukoistavaa kasvillisuutta. Ja kun saastuminen pannaan aisoihin, maa elpyy – sellainenkin  maa, joka on muuttunut karuksi autiomaaksi. Mikä tärkeintä: maapallon Luojan tarkoitus on käydä käsiksi maaperän riiston ja pilaamisen perussyyhyn ’saattamalla turmioon ne, jotka turmelevat maan’, ja säilyttämällä sen ikuisesti sellaisena kotina, jollaiseksi hän sen alun perin ihmiskunnalle valmisti. – Ilmestys 11:18; Jesaja 45:18.

Ei pelkkä sattuma

24. Mitä kysymyksiä voimme esittää sokeasta sattumasta?

24 Pohtiessamme kaikkea edellä esitettyä voimme ajatella myös seuraavia asioita: Sokea sattumako asetti maapallon juuri oikealle etäisyydelle auringosta, sen valo- ja  lämpöenergian lähteestä? Pelkkä sattumako pani maan kiertämään aurinkoa juuri oikealla nopeudella, pyörähtämään akselinsa ympäri 24 tunnin välein ja kallistumaan juuri oikeaan kulmaan? Sattumako teki maapallolle suojaavan ja elämää ylläpitävän ilmakehän, joka koostuu juuri oikeasta kaasuseoksesta? Sattumako antoi maapallolle ravinnon kasvattamiseen tarvittavan veden ja maaperän? Sattumako valmisti niin monia herkullisia ja värikkäitä hedelmiä, vihanneksia ja muita ruoka-aineita? Sattumako teki taivaan, vuoret, virrat ja järvet ja kukat, kasvit, puut ja monet muut ihastuttavat eliöt niin kauniiksi?

25. Minkä johtopäätöksen monet ovat tehneet ainutlaatuisesta planeetastamme?

25 Monet ovat tulleet siihen johtopäätökseen, että tämä kaikki voi tuskin olla sokean sattuman aikaansaannosta. Sen sijaan he näkevät kaikkialla ilmiselvät todisteet huomaavaisesta, älykkäästä ja harkitusta suunnittelusta. Sen havaittuaan heistä tuntuu pelkästään oikeudenmukaiselta, että voidessaan nauttia tuosta kaikesta heidän tulee ’pelätä Jumalaa ja antaa hänelle kunnia’, koska hän on ”tehnyt taivaan ja maan ja meren ja vetten lähteet”. – Ilmestys 14:7.

[Tutkistelukysymykset]

[Huomioteksti s. 129]

”Maa on kaikkeuden ihme, ainutlaatuinen taivaankappale”

[Huomioteksti s. 135]

Ilman happea ihmiset ja eläimet kuolisivat muutamassa minuutissa

[Huomioteksti s. 137]

”Taivas on ihmeellinen aikaansaannos”

[Huomioteksti s. 137]

Ilman vettä eläimet ja kasvit eivät saisi tarvitsemiaan ravintoaineita

[Huomioteksti s. 141]

Maapallolla on ilmiselvät todisteet harkitusta suunnittelusta

 [Kokosivun kuva s. 128]

[Kuva s. 131]

Maapallon kiertonopeus pitää sen juuri oikealla etäisyydellä auringosta

[Kuva s. 136]

Yötaivaan kauneus on aivan omaa luokkaansa

[Kuva s. 138]

Vesi vajoaa alas jäähtyessään, mutta nousee pintaan juuri ennen jäätymistä. Tämä estää Maata muuttumasta jäätyneeksi planeetaksi

[Kuva s. 139]

Auringon valo, ilman hiilidioksidi ja maaperän vesi ja kemikaalit yhdistyvät ihmeellisesti tuottamaan ravintoa

[Kuvat s. 140]

Maapallolla on hämmästyttävä toipumiskyky. Uusi kasvillisuus ilmaantuu lyhyen ajan kuluessa

[Kuva s. 141]

Sokea sattumako loi nautittavaksemme näin monia herkkuja?

[Kaavio/Kuva s. 130]

Koska jokaisella talolla täytyy olla suunnittelija ja rakentaja, niin miten on paljon monimutkaisemman ja paremmin varustetun maapallomme laita?

[Kaavio]

(Ks. painettu julkaisu)

Tiiltä

Kattoikkuna

Katelaattoja

Räystäskouru

Syöksytorvi

Rappaus

Lista

Vaakalaudoitus

A, A-10

13, 1

12, 12

[Kaavio/Kuvat s. 132, 133]

Maapallon kallistuman ansiosta saamme nauttia ihastuttavasta vuodenaikojen vaihtelusta

Kesä

Syksy

Talvi

Kevät

[Kaavio]

(Ks. painettu julkaisu)

Kallistuma 23,5°

[Kaavio/Kuva s. 134]

Jotkin kaasut olisivat sinänsä tappavia, mutta yhteen sekoittuneina ilmakehässä ne pitävät yllä elämää

Maan ilmakehän koostumus

78 % typpeä

21 % happea

1 % muita kaasuja

[Kaavio]

(Ks. painettu julkaisu)

Ilmakehä suojelee maapalloa vahingolliselta säteilyltä ja meteoreilta