Helppokäyttöasetukset

Valitse kieli

Siirry lisävalikkoon

Siirry sisällysluetteloon

Siirry sisältöön

Jehovan todistajat

suomi

Raamattu verkossa

PYHÄ RAAMATTU – UUDEN MAAILMAN KÄÄNNÖS

Saarnaaja 5:1–20

5  Vartioi jalkojasi+ aina kun menet tosi Jumalan huoneeseen; ja lähestyttäköön* ennemmin kuulemaan+ kuin antamaan teurasuhria, niin kuin typerät tekevät,+ sillä he eivät huomaa tekevänsä pahaa.*+  Älä ole hätäinen suultasi, älköönkä sydämesi+ kiirehtikö esittämään sanaa tosi Jumalan edessä.+ Sillä tosi Jumala on taivaissa,+ mutta sinä olet maan päällä. Siitä syystä sanojesi tulisi osoittautua harvoiksi.+  Aherruksen runsaudesta tulee näet varmasti uni+ ja sanojen runsaudesta typerän ääni.+  Aina kun teet juhlallisen lupauksen Jumalalle, älä epäröi täyttää sitä,+ sillä typeristä ei ole iloa.+ Täytä, mitä juhlallisesti lupaat.+  Parempi on, ettet juhlallisesti lupaa,+ kuin että juhlallisesti lupaat etkä täytä.+  Älä salli suusi saattaa lihaasi tekemään syntiä*+ äläkä sano enkelin* edessä,+ että se oli erehdys.+ Miksi tosi Jumalan pitäisi närkästyä äänesi takia ja olisi raunioitettava kättesi työ?+  Sillä aherruksen runsaudesta tulee unia,+ ja on runsaasti turhuuksia ja sanoja. Mutta pelkää tosi Jumalaa.+  Jos näet vähävaraisen sortamista ja oikeuden ja vanhurskauden väkivaltaista riistämistä+ hallintoalueella, älä sitä asiaa hämmästy,+ sillä korkeampi korkeaa+ valvoo,+ ja on niitä, jotka ovat korkealla* heidän yläpuolellaan.  Myös maan tuotto on heillä kaikilla;+ pellon takia on kuningastakin palveltu.+ 10  Hopeaa rakastava ei saa kyllikseen hopeaa eikä varallisuutta rakastava tuloja.*+ Tämäkin on turhuutta.+ 11  Hyvyyksien karttuessa karttuvat varmasti niiden syöjätkin.+ Ja mitä hyötyä saa niiden suuri omistaja, paitsi että hän katselee niitä silmillään?+ 12  Makea on palvelevan uni,+ söipä hän vähän tai paljon, mutta rikkaan yltäkylläisyys ei salli hänen nukkua. 13  On vakava onnettomuus, jonka olen nähnyt auringon alla: rikkaus, joka on säilytetty suurelle omistajalleen* hänen onnettomuudekseen.+ 14  Ja se rikkaus on hävinnyt+ onnettoman aherruksen johdosta, ja hänelle on syntynyt poika, kun hänen kädessään ei ole kerrassaan mitään.+ 15  Niin kuin ihminen on tullut esiin äitinsä kohdusta – alastomana hän jälleen menee pois,+ niin kuin tulikin, eikä hän voi viedä pois kovasta työstään yhtään mitään,+ mitä hän voi käteensä ottaa. 16  Ja tämäkin on vakava onnettomuus: aivan niin kuin hän on tullut, niin hän lähtee poiskin; ja mitä hyötyä saa se, joka tekee herkeämättä kovasti työtä tuulen hyväksi?+ 17  Pimeydessä hän myös syö kaikkina päivinään paljon mielipahan ohella,+ osanaan sairaus ja närkästys. 18  Katso! Parasta, mitä minä olen nähnyt, mikä on kaunista, on se, että ihminen syö ja juo ja näkee hyvää kaiken kovan työnsä johdosta,+ jonka parissa hän tekee kovasti työtä auringon alla niiden elämänsä päivien luvun aikana, jotka tosi Jumala on hänelle antanut, sillä se on hänen osansa. 19  Lisäksi jokaiselle ihmiselle, jolle tosi Jumala on antanut rikkautta ja aineellista omaisuutta,+ hän on myös antanut mahdollisuuden syödä siitä+ ja saada osansa ja iloita kovasta työstään.+ Tämä on Jumalan lahja.+ 20  Sillä ei hän muista useinkaan elämänsä päiviä, koska tosi Jumala antaa hänen ahertaa* siinä, mikä on hänen sydämensä ilo.+

Alaviitteet

”lähestyttäköön”. Hepreassa on tässä infinitivus absolutus, persoonaton ja ajan suhteen epämääräinen verbimuoto.
MTLXXSyVg:ssa 4. luku päättyy tähän jakeeseen, joka on niissä jae 17.
”Älä salli suusi sanan määrätä Gehennan tuomiota lihallesi”, T.
”enkelin”, MTVg; LXXSy: ”Jumalan”.
Tai ”ja Ylin on”.
”eikä varallisuutta rakastava tuloja”. Kirjm. ”ja kuka rakastaa varallisuutta ilman tuloja (tulolähdettä)?”
suurelle omistajalleen”. Hepr. liv·ʽa·lāw′.
”antaa hänen ahertaa”. Mahd. ”vastaa hänelle [sillä]”, jos hepr. verbi johdetaan toisin.