Helppokäyttöasetukset

Valitse kieli

Siirry lisävalikkoon

Siirry sisällysluetteloon

Siirry sisältöön

Jehovan todistajat

suomi

Raamattu verkossa

PYHÄ RAAMATTU – UUDEN MAAILMAN KÄÄNNÖS

Saarnaaja 3:1–22

3  Kaikelle on määräaika,+ niin, aika* joka asialle taivaiden alla:  aika syntyä+ ja aika kuolla,+ aika istuttaa ja aika repiä istutus pois,+  aika surmata+ ja aika parantaa,+ aika hajottaa ja aika rakentaa,+  aika itkeä+ ja aika nauraa,+ aika valittaa+ ja aika hypellä,*+  aika heittää pois kiviä+ ja aika kerätä kiviä,+ aika syleillä+ ja aika olla syleilemättä,+  aika etsiä+ ja aika myöntää kadonneeksi, aika säilyttää ja aika heittää pois,+  aika repiä rikki+ ja aika ommella yhteen,+ aika pysyä hiljaa+ ja aika puhua,+  aika rakastaa ja aika vihata,+ aika sodalle+ ja aika rauhalle.+  Mitä hyötyä on tekijälle siitä, minkä parissa hän tekee kovasti työtä?+ 10  Olen nähnyt sen aherruksen, jonka Jumala on antanut ihmisten pojille heidän siinä ahertaakseen.+ 11  Kaiken hän on tehnyt kauniiksi aikanaan.+ Myös määräämättömän ajan hän on pannut heidän sydämeensä,+ jotta ihminen* ei pääsisi koskaan perille työstä, jonka tosi Jumala on tehnyt alusta* loppuun asti.+ 12  Olen tullut tietämään sen, ettei heille ole mitään parempaa kuin iloita ja tehdä hyvää elämänsä aikana,+ 13  ja myös sen, että jokaisen ihmisen* tulisi syödä ja juoda ja nähdä hyvää kaiken kovan työnsä johdosta.+ Se on Jumalan lahja.+ 14  Olen tullut tietämään, että kaikki, mitä tosi Jumala tekee, se tulee pysymään ajan hämärään asti.+ Siihen ei ole lisäämistä eikä siitä ole vähentämistä,+ vaan tosi Jumala sen on tehnyt,+ että ihmiset pelkäisivät häntä.+ 15  Mitä on ollut, sitä oli jo ollut, ja sitä, mitä on määrä tulla olemaan, on jo osoittautunut olevan,+ ja tosi Jumala+ itse jatkuvasti etsii tavoiteltua.+ 16  Ja vielä olen nähnyt auringon alla oikeuspaikan, jossa oli jumalattomuutta, ja vanhurskauden paikan, jossa oli jumalattomuutta.+ 17  Minä olen sanonut sydämessäni:+ ”Tosi Jumala tulee tuomitsemaan sekä vanhurskaan että jumalattoman,+ sillä joka asialle ja joka teolle on siellä aikansa.”+ 18  Minä olen sanonut sydämessäni ihmisten pojista, että tosi Jumala valikoi* heitä, jotta he näkisivät olevansa itsessään eläimiä.+ 19  Sillä lopullinen seuraamus* kohtaa ihmisten poikia ja lopullinen seuraamus kohtaa eläimiä, ja niille koituu sama lopullinen seuraamus.+ Niin kuin toinen kuolee*, niin toinenkin kuolee;+ ja niillä kaikilla on sama henki,*+ niin ettei ihmisellä ole mitään etusijaa eläimeen nähden, sillä kaikki on turhuutta. 20  Kaikki menevät samaan paikkaan.+ Kaikki ovat tomusta* tulleet,+ ja kaikki palaavat tomuun.+ 21  Kuka tietää ihmisten poikien hengestä, kohoaako se ylös, ja eläimen hengestä, vajoaako se alas maahan?+ 22  Ja olen nähnyt, ettei ole mitään parempaa kuin että ihminen iloitsee töistään,+ sillä se on hänen osansa; sillä kuka tuo hänet katsomaan, mitä hänen jälkeensä tulee olemaan?+

Alaviitteet

Tai ”ajankohta”, ”oikea (sopiva) aika”.
Tai ”tanssia”.
Hepr. ha·ʼa·dam′. Ks. 1Mo 1:26: ”ihminen”, alav.
Kirjm. ”päästä”.
”jokaisen ihmisen”. Hepr. kol-ha·ʼa·dam′. Ks. 1Mo 1:26: ”ihminen”, alav.
Tai ”seuloo”.
”lopullinen seuraamus”. Tai ”loppu”, ”lopullinen tapahtuma”. Hepr. miq·reh′.
Kirjm. ”Niin kuin tämä kuolee”. Hepr. kemōt′ zeh.
Tai ”ja – – hengitys”. Hepr. weru′aḥ; kreik. pneu′ma.
tomusta”. Hepr. min-he·ʽa·far′. Ks. 1Mo 2:7: ”tomusta”, alav.