Helppokäyttöasetukset

Valitse kieli

Siirry lisävalikkoon

Siirry sisällysluetteloon

Siirry sisältöön

Jehovan todistajat

suomi

Raamattu verkossa

PYHÄ RAAMATTU – UUDEN MAAILMAN KÄÄNNÖS

Roomalaisille 6:1–23

6  Mitä siis sanomme? Onko meidän pysyttävä synnissä, jotta ansaitsematon hyvyys tulisi runsaaksi?+  Älköön koskaan tapahtuko niin! Koska me kuolimme synnille,+ kuinka eläisimme siinä enää kauempaa?+  Vai ettekö tiedä, että meidät kaikki, jotka kastettiin Kristukseen Jeesukseen,*+ kastettiin hänen kuolemaansa?+  Meidät siis haudattiin+ hänen kanssaan kasteemme välityksellä hänen kuolemaansa, jotta niin kuin Kristus herätettiin kuolleista Isän kirkkauden välityksellä,+ mekin samoin vaeltaisimme elämän uutuudessa.+  Sillä jos olemme tulleet yhdistetyiksi hänen kanssaan* hänen kuolemansa kaltaisuudessa,+ niin meidät myös varmasti yhdistetään hänen kanssaan hänen ylösnousemuksensa kaltaisuudessa,+  koska tiedämme, että vanha persoonallisuutemme* pantiin paaluun hänen kanssaan,+ jotta syntinen ruumiimme* tehtäisiin toimettomaksi,+ niin ettemme enää olisi synnin orjia.+  Sillä se, joka on kuollut, on vapautunut* synnistään.+  Sitä paitsi jos olemme kuolleet Kristuksen kanssa, niin uskomme, että tulemme myös elämään hänen kanssaan.+  Sillä me tiedämme, että kun Kristus on nyt herätetty kuolleista,+ hän ei enää kuole;+ kuolema ei enää ole hänen herransa. 10  Sillä sen kuoleman, jonka hän kuoli, hän kuoli synnille kerta kaikkiaan,+ mutta sen elämän, jonka hän elää, hän elää Jumalalle.+ 11  Samoin tekin: pitäkää itseänne tosiaankin kuolleina+ synnille, mutta elävinä+ Jumalalle Kristuksen Jeesuksen välityksellä. 12  Älköön sen tähden synti enää hallitko kuninkaana+ kuolevaisessa ruumiissanne, niin että teidän tulisi totella sen haluja.+ 13  Älkää liioin enää tarjotko jäseniänne epävanhurskauden aseiksi synnille,+ vaan tarjotkaa itsenne kuolleista eläviksi+ tulleina Jumalalle ja jäsenenne vanhurskauden aseiksi+ Jumalalle. 14  Sillä synti ei saa olla* teidän herranne, koska te ette ole lain alaisuudessa,+ vaan ansaitsemattoman hyvyyden alaisuudessa.+ 15  Mitä siitä seuraa? Ryhtyisimmekö tekemään syntiä, koska emme ole lain alaisuudessa,+ vaan ansaitsemattoman hyvyyden alaisuudessa?+ Älköön koskaan tapahtuko niin! 16  Ettekö tiedä, että jos jatkuvasti tarjoudutte jollekulle orjiksi totellaksenne häntä, niin te olette hänen orjiaan, koska tottelette häntä,+ joko synnin,+ kuolemaksi,+ tai tottelevaisuuden,+ vanhurskaudeksi?+ 17  Mutta kiitos Jumalalle, että teistä, jotka olitte synnin orjia, tulikin sydämestänne tottelevaisia sille opetusmuodolle, jonka huostaan teidät annettiin.+ 18  Niin, koska teidät vapautettiin+ synnistä, teistä tuli vanhurskauden+ orjia.+ 19  Puhun inhimillisin sanoin lihanne heikkouden+ vuoksi: sillä niin kuin te annoitte jäsenenne+ epäpuhtauden+ ja laittomuuden orjiksi laittomuuteen*, niin antakaa nyt jäsenenne vanhurskauden orjiksi pyhyyteen.+ 20  Sillä kun te olitte synnin orjia,+ te olitte vanhurskauden suhteen vapaita. 21  Mitä hedelmää+ teillä sitten oli silloin? Sellaista,*+ mitä nyt häpeätte. Sillä sellaisen loppuna* on kuolema.+ 22  Nyt sitä vastoin, koska teidät vapautettiin synnistä, mutta teistä tuli Jumalan orjia,+ teillä on hedelmänne+ pyhyytenä ja loppuna ikuinen elämä.+ 23  Sillä synnin palkka* on kuolema,+ mutta Jumalan lahja*+ on ikuinen elämä+ Kristuksen Jeesuksen, meidän Herramme, välityksellä.+

Alaviitteet

”Jeesukseen”. B jättää pois.
Tai ”kasvaneet yhteen hänen kanssaan”.
Kirjm. ”ihmisemme”.
Tai ”synnille kuuluva ruumiimme”.
Kirjm. ”on vanhurskautettu”. Kreik. de·di·kai′ō·tai.
Tai ”synnin ei tule olla”.
”laittomuuteen”. B jättää pois.
Tai ”oli silloin sellaisesta”.
Kreik. te′los.
”palkka”. Lat. stipendia.
Kirjm. ”suosiollinen lahja”. Kreik. kha′ri·sma; lat. gratia.