Helppokäyttöasetukset

Valitse kieli

Siirry lisävalikkoon

Siirry sisällysluetteloon

Siirry sisältöön

Jehovan todistajat

suomi

Raamattu verkossa

PYHÄ RAAMATTU – UUDEN MAAILMAN KÄÄNNÖS

Roomalaisille 10:1–21

10  Veljet, minun sydämeni hyvä tahto ja heidän puolestaan Jumalalle esittämäni rukous ovat tosiaankin heidän pelastuksekseen.+  Sillä minä todistan* heistä, että heillä on palavaa intoa+ Jumalan puolesta, mutta ei täsmällisen tiedon+ mukaan,  sillä koska he eivät tunteneet Jumalan vanhurskautta,+ vaan yrittivät vahvistaa omaansa,+ he eivät alistuneet Jumalan vanhurskauteen.+  Sillä Kristus on Lain loppu,*+ jotta jokaisella, joka uskoo, olisi vanhurskaus.+  Sillä Mooses kirjoittaa, että ihminen, joka on tehnyt Lain vanhurskauden, tulee elämään siitä.+  Mutta uskosta johtuva vanhurskaus puhuu näin: ”Älä sano sydämessäsi:+ ’Kuka nousee taivaaseen?’,+ toisin sanoen tuomaan Kristusta+ alas,  tai: ’Kuka laskeutuu syvyyteen?’,+ toisin sanoen tuomaan Kristusta ylös kuolleista.”+  Mutta mitä se sanoo? ”Sana on lähellä sinua, omassa suussasi ja omassa sydämessäsi”,+ toisin sanoen uskon ”sana”,+ jota me saarnaamme.*+  Sillä jos sinä julkisesti julistat tämän ”omassa suussasi” olevan sanan,+ että Jeesus on Herra,*+ ja uskot sydämessäsi, että Jumala on herättänyt hänet kuolleista,+ niin sinä pelastut.+ 10  Sillä sydämellä+ uskotaan vanhurskaudeksi, mutta suulla annetaan julkinen julistus+ pelastukseksi. 11  Sillä Raamattu sanoo: ”Ei kukaan, joka perustaa+ uskonsa häneen, tule pettymään.”*+ 12  Ei ole näet erotusta juutalaisen ja kreikkalaisen välillä,+ sillä kaikilla on sama Herra, joka on rikas+ kaikille, jotka huutavat häntä avukseen. 13  Sillä ”jokainen, joka huutaa avukseen Jehovan* nimeä, pelastuu”.+ 14  Mutta kuinka he tulevat huutamaan avukseen häntä, johon he eivät ole uskoneet?+ Entä kuinka he tulevat uskomaan häneen, josta eivät ole kuulleet? Entä kuinka he tulevat kuulemaan, ellei joku saarnaa?+ 15  Entä kuinka he tulevat saarnaamaan, ellei heitä ole lähetetty?+ Niin kuin on kirjoitettu: ”Kuinka miellyttävät ovatkaan niiden jalat, jotka julistavat hyvää uutista hyvistä asioista!”+ 16  He kaikki eivät kuitenkaan ole totelleet hyvää uutista.+ Sillä Jesaja sanoo: ”Jehova*, kuka on uskonut siihen, mikä on meiltä kuultu?”+ 17  Usko siis seuraa siitä, mikä on kuultu.+ Kuultu vuorostaan tulee Kristusta koskevan sanan* välityksellä.+ 18  Kysyn kuitenkin: eivätkö he siis kuulleet? Todellisuudessahan ”niiden ääni* kulkeutui kaikkeen maahan+ ja niiden sanat* asutun maan* ääriin”.*+ 19  Kysyn kuitenkin: eikö Israel siis tiennyt?+ Ensiksikin Mooses sanoo: ”Minä yllytän teidät mustasukkaisuuteen sen välityksellä, mikä ei ole kansakunta; minä yllytän teidät kiihkeään suuttumukseen typerän kansakunnan välityksellä.”+ 20  Mutta Jesaja tulee hyvin rohkeaksi ja sanoo: ”Minut löysivät ne, jotka eivät minua etsineet;+ minä tulin ilmeiseksi niille, jotka eivät minua kysyneet.”+ 21  Mutta Israelista hän sanoo: ”Kaiken päivää olen levittänyt käsiäni kohti kansaa, joka on tottelematon+ ja väittää vastaan.”+

Alaviitteet

”minä todistan”. Kreik. mar·ty·rō′; lat. testimonium – – perhibeo.
Tai ”täydellistetty (lopullinen) loppu”. Kreik. te′los.
Tai ”me kuulutamme”. Kreik. kē·rys′so·men; lat. praedicamus. Vrt. Da 5:29: ”kuulutettiin”, alav.
Kreik. ky′ri·os; J12-14,16-18,22(hepr.): ha·ʼa·dōn′ ’Herra’. Ei ”Jehova”.
Tai ”joudu häpeään”.
Ks. liite 1D.
Ks. liite 1D.
”Kristusta koskevan sanan”, P46א*BCD*Vg; אcASyp: ”Jumalan sanan”; J7,8,10: ”Jehovan sanan”.
Tai ”heidän äänensä”.
Tai ”heidän sanansa”.
”asutun maan”. Kirjm. ”asutun”. Kreik. oi·kou·me′nēs, yks. fem., mikä viittaa maahan.
Ks. Mt 12:42, alav.