Siirry sisältöön

Siirry lisävalikkoon

Siirry sisällysluetteloon

Jehovan todistajat

suomi

Raamattu verkossa | PYHÄ RAAMATTU – UUDEN MAAILMAN KÄÄNNÖS

Psalmit 55:1–23

Johtajalle. Kielisoittimilla. Maskil*. Daavidin. 55  Ota korviisi, oi Jumala, rukoukseni,+ äläkä kätkeydy suosionpyynnöltäni.+   Kiinnitä huomiosi minuun ja vastaa minulle.+ Huoleni saa minut kulkemaan rauhattomana,+ enkä voi muuta kuin ilmaista levottomuutta   vihollisen äänen, jumalattoman aiheuttaman painostuksen takia.+ Sillä he syytävät päälleni sitä, mikä on vahingollista,+ ja suuttumuksessaan he hautovat vihamielisyyttä minua vastaan.+   Sydämeni on ankarassa tuskassa sisälläni,+ ja kuoleman kauhut ovat langenneet päälleni.+   Pelko, niin, vavistus tunkeutuu minuun,+ ja puistatus valtaa minut.   Ja minä sanon: ”Oi kunpa minulla olisi siivet niin kuin kyyhkysellä!+ Lentäisin muualle asumaan.+   Katso! Pakenisin kauas,+ yöpyisin erämaassa.+Sela   Kiirehtisin pakopaikkaani kohisevan* tuulen, myrskyn alta.”+   Sekoita, oi Jehova*, jaa heidän kielensä,+ sillä olen nähnyt väkivaltaa ja kiistelyä kaupungissa.+ 10  Päivät ja yöt he kiertelevät sitä sen muureilla,+ ja sen sisällä on vahingollisuutta ja vaikeuksia.+ 11  Siellä on vastoinkäymisiä, eikä sorto ja petos ole väistynyt sen torilta.+ 12  Sillä ei minua häväissyt vihollinen+ – senhän voisin kestää – eikä minua vastaan pöyhkeillyt kiihkeä vihaajani+ – häneltähän voisin kätkeytyä+ 13  vaan sinä, kuolevainen ihminen, joka olit vertaiseni,+ läheinen ystäväni ja tuttavani,+ 14  sillä me nautimme suloisesta luottamuksellisuudesta yhdessä,+ kuljimme Jumalan huoneeseen väenpaljouden mukana.+ 15  Hävitykset kohdatkoot heitä!+ Menkööt he elävinä alas Šeoliin,+ sillä heidän muukalaisuutensa aikana pahuus on ollut heidän sisässään.+ 16  Mutta minä huudan Jumalaa,+ ja Jehova itse pelastaa minut.+ 17  Illoin ja aamuin ja keskipäivällä en voi muuta kuin ilmaista huoleni ja minä vaikeroin,+ ja hän kuulee ääneni.+ 18  Hän lunastaa sieluni rauhaan taistelusta, jota käydään minua vastaan,+ sillä on osoittautunut, että joukoittain he ovat minua vastaan.+ 19  Jumala* kuulee ja vastaa heille,+ niin, hän joka istuu valtaistuimella kuten muinoin,+sela noille, joissa ei ole tapahtunut muutoksia*+ ja jotka eivät ole pelänneet Jumalaa.+ 20  Tuo mies on ojentanut kätensä niitä vastaan, jotka olivat rauhassa hänen kanssaan,+ hän on häpäissyt liittonsa.+ 21  Voita* liukkaammat ovat hänen suunsa sanat,+ mutta hänen sydämensä on taipuvainen taisteluun.*+ Hänen sanansa ovat öljyä pehmeämmät,+ mutta ne ovat paljastettuja miekkoja.+ 22  Heitä taakkasi* Jehovalle,+ niin hän itse tukee sinua.+ Koskaan hän ei salli vanhurskaan horjua.+ 23  Mutta sinä, oi Jumala, syökset heidät syvimpään hautakuoppaan.+ Verivelkaiset ja petolliset miehet* eivät elä puoliakaan* päivistään.+ Mutta minä luotan sinuun.+

Alaviitteet

Ks. 32:pk., alav.
”parjaavan”, jos partisiippimuoto johdetaan toisin.
Yksi niistä 134 kohdasta, joissa soferit muuttivat nimen JHWH sanaksi ʼAdo·najʹ. Ks. liite 1B.
”Jumala”. Hepr. ʼEl.
Tai ”joilla ei ole vaihteluja” tai ”joilla ei ole keskinäisiä velvoitteita”.
”Voita”, M:iin tehdyn korjauksen mukaan.
Kirjm. ”on taistelua (sotaa)”.
Tai ”osasi” (se mikä on sinulle annettu).
Kirjm. ”verien ja petoksen miehet”.
Kirjm. ”eivät puolita [päiviään]”.