Helppokäyttöasetukset

Valitse kieli

Siirry lisävalikkoon

Siirry sisällysluetteloon

Siirry sisältöön

Jehovan todistajat

suomi

Raamattu verkossa

PYHÄ RAAMATTU – UUDEN MAAILMAN KÄÄNNÖS

Psalmit 35:1–28

Daavidin. 35  Aja asiani, oi Jehova*, vastustajiani vastaan,+ sodi niitä vastaan, jotka sotivat minua vastaan.+   Tartu pieneen kilpeen ja suureen kilpeen+ ja nouse auttamaan minua,+   ja ota esiin keihäs ja kaksiteräinen kirves kohdataksesi takaa-ajajani.+ Sano sielulleni: ”Minä olen sinun pelastuksesi.”+   Joutukoot häpeään ja nöyryytetyiksi ne, jotka metsästävät sieluani.+ Kääntykööt takaisin ja joutukoot hämilleen ne, jotka suunnittelevat minulle onnettomuutta.+   Tulkoon heistä kuin akanoita tuulessa,+ ja ajakoon Jehovan enkeli heitä pois.+   Tulkoon heidän tiensä pimeäksi ja liukkaaksi,+ ja ajakoon Jehovan enkeli heitä takaa.   Sillä syyttä he ovat kätkeneet minua varten verkolla peitetyn kuoppansa,+ syyttä he ovat kaivaneet sen sieluani varten.*+   Tulkoon hänelle turmio hänen tietämättään,+ ja takertukoon hän itse kätkemäänsä verkkoon,+ turmiokseen hän siihen langetkoon.+   Mutta minun sieluni iloitkoon Jehovassa,+ riemuitkoon se hänen pelastuksestaan.+ 10  Sanokoot kaikki luuni:+ ”Oi Jehova, kuka on niin kuin sinä,+ joka vapautat ahdistetun voimakkaammastaan,+ ja ahdistetun ja köyhän ryöstäjästään?”+ 11  Väkivaltaiset todistajat nousevat;+ he kysyvät minulta sitä, mitä en ole tiennyt.+ 12  He palkitsevat minulle hyvän pahalla+ sieluni tappioksi.+ 13  Mutta pukunani oli säkkikangas, kun he sairastuivat.+ Paastolla minä vaivasin sieluani,+ ja minun rukoukseni palasi povelleni.+ 14  Niin kuin toverini, niin kuin veljeni tähden+ minä kuljeskelin kuin äitiä sureva.+ Murheissani minä kumarruin. 15  Mutta he iloitsivat ontumisestani ja kokoontuivat yhteen,+ he kokoontuivat minua vastaan,+ löivät minut maahan, kun en tiennyt sitä,+ he repivät minut kappaleiksi eivätkä pysyneet vaiti.+ 16  Luopioiden keskuudessa, jotka leivän takia pilkkasivat,*+ minulle kiristeltiin* hampaita.+ 17  Oi Jehova*, kuinka kauan sinä tätä katselet?+ Pelasta sieluni heidän tuhotöiltään,+ ainoani*+ harjakkailta nuorilta leijonilta. 18  Tahdon kiittää sinua suuressa seurakunnassa,*+ lukuisan kansan keskellä minä ylistän sinua.+ 19  Oi älkööt minusta iloitko ne, jotka syyttä ovat vihollisiani,+ älkööt iskekö silmää ne, jotka vihaavat minua syyttä.+ 20  Sillä he eivät puhu rauhaa,+ vaan maan hiljaisia vastaan he suunnittelevat petollisia asioita.+ 21  Ja minua vastaan he avaavat suunsa ammolleen.+ He ovat sanoneet: ”Aha! Aha! Silmämme on nähnyt sen.”+ 22  Sinä olet nähnyt, oi Jehova.*+ Älä pysy vaiti.*+ Oi Jehova*, älä ole kaukana minusta.+ 23  Havahdu* ja herää tuomitsemaan minua,+ oi Jumalani, niin, Jehova*, ajamaan oikeusasiaani.+ 24  Tuomitse minut vanhurskautesi mukaan, oi Jehova*, Jumalani,+ älköötkä he iloitko minusta.+ 25  Oi älkööt he sanoko sydämessään: ”Aha, sielumme!”*+ Älkööt he sanoko: ”Me olemme nielaisseet hänet.”+ 26  Joutukoot häpeään ja hämilleen kaikki,+ jotka iloitsevat onnettomuudestani.+ Puettakoon häpeällä+ ja nöyryytyksellä ne, jotka pöyhkeilevät minua vastaan.+ 27  Riemuitkoot ja iloitkoot ne, jotka saavat iloa vanhurskaudestani,+ ja sanokoot alati:+ ”Suuri olkoon Jehova*, joka saa iloa palvelijansa rauhasta.”+ 28  Ja oma kieleni lausukoon hiljaisella äänellä sinun vanhurskauttasi,+ kaiken päivää sinun ylistystäsi.+

Alaviitteet

Ks. liite 1C, kohta 10.
sieluani varten”. Hepr. lenaf·ši′; kreik. psy·khēn′; Vg(iuxta LXX; lat.): animam. Ks. liite 4A.
”Luopioiden – – jotka leivän takia pilkkasivat”, ts. jumalattomien ilveilijöiden.
”kiristeltiin”. Hepreassa on tässä infinitivus absolutus, persoonaton ja ajan suhteen epämääräinen verbimuoto.
Yksi niistä 134 kohdasta, joissa soferit muuttivat nimen JHWH sanaksi ʼAdo·naj′. Ks. liite 1B.
”ainoani”, fem., viittaa sanaan ”sieluni”, fem.
”suuressa seurakunnassa”. Hepr. beqa·hal′ rav; kreik. ek·klē·si′ai; lat. ecclesia.
Ks. liite 1C, kohta 10.
Tai: ”Älä ole kuuro.”
Ks. jae 17: ”Jehova”, alav.
LXX lisää: ”oi Jehova”.
Ks. jae 17: ”Jehova”, alav.
Ks. liite 1C, kohta 10.
Ts.: ”Aha, mitä sielumme halusikin!”
Ks. liite 1C, kohta 10.