Siirry sisältöön

Siirry lisävalikkoon

Siirry sisällysluetteloon

Jehovan todistajat

suomi

Raamattu verkossa | PYHÄ RAAMATTU – UUDEN MAAILMAN KÄÄNNÖS

Psalmit 102:1–28

Ahdistetun rukous, kun hän tulee heikoksi ja vuodattaa huolensa Jehovan eteen.+ 102  Oi Jehova, kuule rukoukseni,+ ja sinun eteesi tulkoon minun avunhuutoni.+   Älä kätke kasvojasi minulta sinä päivänä, jona olen ahtaalla.+ Kallista korvasi puoleeni;+ sinä päivänä, jona huudan, kiirehdi, vastaa minulle.+   Sillä päiväni ovat tulleet loppuunsa niin kuin savu,+ ja luuni on saatettu hehkumaan niin kuin tulisija.+   Sydäntäni on lyöty* kuin kasvillisuutta, ja se on kuivunut,+ sillä olen unohtanut syödä ruokani.*+   Huokailuni äänen takia+ luuni ovat tarttuneet lihaani.+   Muistutankin erämaan pelikaania.+ Minusta on tullut kuin autioitettujen paikkojen pikkupöllö.   Olen riutunut*, ja minusta on tullut kuin yksinäinen lintu katolla.+   Kaiken päivää viholliseni ovat häväisseet minua.+ Minua narrinaan pitävät ovat jopa minun kauttani vannoneet.*+   Olen näet syönyt tuhkaa niin kuin leipää,+ ja juotavani olen sekoittanut itkulla*+ 10  tuomiojulistuksesi ja närkästyksesi takia;+ olethan nostanut minut heittääksesi minut pois.+ 11  Päiväni ovat kuin pidentynyt varjo,*+ ja minä olen kuivettunut kuin kasvillisuus.+ 12  Mutta sinä, oi Jehova, asut ajan hämärään asti,+ ja sinun muistosi pysyy sukupolvesta sukupolveen.+ 13  Sinä nouset, olet armollinen Siionille,+ sillä aika on olla sille suosiollinen, sillä määräaika on tullut.+ 14  Sillä palvelijasi ovat mielistyneet sen kiviin,+ ja sen tomua he suosivat.+ 15  Ja kansakunnat tulevat pelkäämään Jehovan* nimeä+ ja kaikki maan kuninkaat sinun kunniaasi.+ 16  Sillä Jehova* on rakentava Siionin,+ hän on näyttäytyvä kunniassaan.+ 17  Hän on kääntyvä niiden rukouksen puoleen, joilta kaikki on riistetty,+ eikä hän halveksi heidän rukoustaan.+ 18  Tämä on kirjoitettu tulevaa sukupolvea varten,+ ja kansa, joka on määrä luoda, ylistää Jahia.*+ 19  Sillä hän on katsonut alas pyhästä korkeudestaan,+ taivaista on Jehova* katsonut maahan+ 20  kuullakseen vangin huokailun,+ päästääkseen vapaiksi kuoleman omat,*+ 21  jotta Jehovan* nimeä julistettaisiin* Siionissa+ ja hänen ylistystään Jerusalemissa,+ 22  kun kansat kootaan kaikki yhteen+ ja valtakunnat palvelemaan* Jehovaa.+ 23  Matkalla hän ahdisti* voimaani,+ hän lyhensi päiviäni.+ 24  Minä sanoin: ”Oi Jumalani*, älä ota minua pois päivieni puolivälissä;+ sinun vuotesi kestävät sukupolvesta sukupolveen.*+ 25  Kauan sitten sinä laskit maan perustukset,+ ja taivaat ovat sinun kättesi tekoa.+ 26  Ne tuhoutuvat, mutta sinä tulet pysymään,*+ ja ne kuluvat kaikki niin kuin vaate.+ Sinä vaihdat ne niin kuin puvun, ja niiden vuoro päättyy.+ 27  Mutta sinä olet sama*, eivätkä sinun vuotesi lopu.+ 28  Sinun palvelijoittesi pojat saavat asua jatkuvasti,+ ja sinun edessäsi heidän jälkeläisensä pysyvät.”+

Alaviitteet

Ts. lyöty paahteella.
Kirjm. ”leipäni”.
Mahd. ”Olen valvonut (maannut valveilla)”, jos hepr. verbi johdetaan toisin.
”minun kauttani vannoneet”. Tai ”käyttäneet nimeäni kirouksissaan”.
Tai ”kyyneleillä”.
”Minun päiväni ovat lähestyneet loppuaan kuin varjo”, LXXSyVg(iuxta LXX) ja M:iin tehdyn pienen korjauksen mukaan.
Ks. liite 1C, kohta 8.
Ks. liite 1C, kohta 8.
Ks. 68:4: ”Jahina”, alav.
Ks. liite 1C, kohta 8.
Kirjm. ”kuoleman pojat”.
Ks. liite 1C, kohta 8.
Kirjm. ”julistaakseen Jehovan nimeä”.
Tai ”palvomaan (suorittamaan pyhää palvelusta [Jehovalle])”. Hepr. la·ʽavodʹ.
Tai ”heikensi”.
”Oi Jumalani”. Hepr. ʼE·l.
”sukupolvesta sukupolveen”. Kirjm. ”sukupolvien sukupolvessa”.
Tai ”jäät olemaan”. Vrt. 2Mo 9:16: ”säilyä”, alav.
Kirjm. ”sinä olet hän”.