Siirry sisältöön

Siirry lisävalikkoon

Siirry sisällysluetteloon

Jehovan todistajat

suomi

Raamattu verkossa | PYHÄ RAAMATTU – UUDEN MAAILMAN KÄÄNNÖS

Matteus 21:1–46

21  Kun he sitten tulivat lähelle Jerusalemia ja saapuivat Betfageen Öljyvuorelle*, niin Jeesus lähetti kaksi opetuslasta matkaan+  ja sanoi heille: ”Lähtekää kylään, joka on näkyvissänne, niin löydätte heti aasin sidottuna ja varsan sen kanssa; päästäkää ne irti ja tuokaa minulle.+  Ja jos joku sanoo teille jotakin, niin teidän täytyy sanoa: ’Herra tarvitsee niitä.’ Silloin hän lähettää ne heti.”  Tämä todella tapahtui, jotta täyttyisi se, mikä oli puhuttu profeetan välityksellä, joka sanoi:  ”Sanokaa Siionin tyttärelle*: ’Katso! Kuninkaasi on tulossa luoksesi,+ lempeämielisenä+ ja istuen aasin, niin, varsan, juhdan jälkeläisen, selässä.’”+  Niinpä opetuslapset lähtivät ja tekivät niin kuin Jeesus oli heille määrännyt.  Ja he toivat aasin ja sen varsan, ja he panivat niiden selkään päällysvaippansa, ja hän istuutui niiden päälle.+  Useimmat ihmisjoukosta levittivät päällysvaippansa+ tielle, kun taas toiset alkoivat katkoa puista oksia ja levittää niitä tielle.+  Ihmisjoukot, ne jotka kulkivat hänen edellään ja ne jotka seurasivat, huusivat huutamistaan: ”Oi pelasta*+ Daavidin Poika!+ Siunattu on hän, joka tulee Jehovan* nimessä!+ Oi pelasta hänet, ylimmissä korkeuksissa!”*+ 10  Ja kun hän meni Jerusalemiin,+ koko kaupunki joutui liikkeelle ja sanoi: ”Kuka tämä on?” 11  Ihmisjoukot sanoivat toistuvasti: ”Tämä on se profeetta+ Jeesus, Galilean Nasaretista!” 12  Ja Jeesus meni temppeliin ja heitti ulos kaikki, jotka myivät ja ostivat temppelissä, ja kaatoi kumoon rahanvaihtajien pöydät ja kyyhkysten myyjien istuimet.+ 13  Ja hän sanoi heille: ”On kirjoitettu: ’Minun huonettani tullaan kutsumaan rukoushuoneeksi’,+ mutta te teette siitä ryöstäjien luolan.”+ 14  Ja sokeita ja rampoja tuli hänen luokseen temppelissä, ja hän paransi heidät. 15  Kun ylipapit ja kirjanoppineet näkivät ne ihmeelliset teot, jotka hän teki,+ ja pojat, jotka huusivat temppelissä ja sanoivat: ”Oi pelasta+ Daavidin Poika!”,+ he närkästyivät 16  ja sanoivat hänelle: ”Kuuletko, mitä nämä sanovat?” Jeesus sanoi heille: ”Kuulen. Ettekö ole koskaan lukeneet+ tätä: ’Lasten ja imeväisten suusta sinä olet valmistanut ylistystä’?”+ 17  Ja hän jätti heidät taakseen, meni kaupungin ulkopuolelle Betaniaan ja oli siellä yötä.+ 18  Kun hän oli palaamassa varhain aamulla kaupunkiin, hänen tuli nälkä.+ 19  Ja hän näki tien vieressä viikunapuun ja meni sen luo, mutta ei löytänyt+ siitä muuta kuin pelkkiä lehtiä, ja hän sanoi sille: ”Älköön sinusta enää ikinä tulko hedelmää.”+ Ja samassa viikunapuu kuihtui. 20  Mutta kun opetuslapset näkivät tämän, he ihmettelivät ja sanoivat: ”Kuinka viikunapuu noin äkkiä kuihtui?”+ 21  Vastaukseksi Jeesus sanoi heille: ”Totisesti minä sanon teille: jos vain teillä on uskoa ettekä epäile,+ niin ette ainoastaan tule tekemään, mitä minä tein viikunapuulle, vaan myös jos sanotte tälle vuorelle: ’Kohoa ja heittäydy mereen’, niin se tapahtuu.+ 22  Ja kaiken, mitä uskoen pyydätte rukouksessa, te saatte.”+ 23  Kun hän sitten oli mennyt temppeliin, tulivat ylipapit ja kansan vanhimmat hänen luokseen hänen opettaessaan ja sanoivat:+ ”Millä valtuudella sinä teet näitä? Ja kuka on antanut sinulle tämän valtuuden?”+ 24  Vastaukseksi Jeesus sanoi heille: ”Minäkin kysyn teiltä yhtä asiaa. Jos sanotte minulle sen, niin minäkin sanon teille, millä valtuudella minä näitä teen:+ 25  Mistä Johanneksen kaste oli peräisin? Taivaasta vai ihmisistä?”+ Mutta he alkoivat järkeillä keskenään sanoen: ”Jos sanomme: ’Taivaasta’, niin hän sanoo meille: ’Miksi sitten ette uskoneet häntä?’+ 26  Mutta jos sanomme: ’Ihmisistä’, niin saamme pelätä ihmisjoukkoa,+ sillä kaikki pitävät Johannesta profeettana.”+ 27  Niinpä he sanoivat Jeesukselle vastaukseksi: ”Emme tiedä.” Hän vuorostaan sanoi heille: ”Enkä minäkään sano teille, millä valtuudella minä näitä teen.+ 28  Mitä arvelette? Miehellä oli kaksi lasta.+ Hän meni ensimmäisen luo ja sanoi: ’Lapsi, mene tänään työskentelemään viinitarhaan.’ 29  Vastaukseksi tämä sanoi: ’Kyllä minä menen, herra’,+ mutta ei mennytkään. 30  Niin hän lähestyi toista ja sanoi samoin. Vastaukseksi tämä sanoi: ’En tahdo.’ Jälkeenpäin hän oli pahoillaan+ ja meni. 31  Kumpi näistä kahdesta teki isänsä tahdon?”+ He sanoivat: ”Jälkimmäinen.” Jeesus sanoi heille: ”Totisesti minä sanon teille, että veronkantajat ja portot menevät ennen teitä Jumalan valtakuntaan. 32  Sillä Johannes tuli teidän luoksenne vanhurskauden tietä,+ mutta te ette uskoneet häntä.+ Veronkantajat ja portot kuitenkin uskoivat häntä,+ ja te, vaikka sen näitte, ette olleet pahoillanne jälkeenpäin, niin että olisitte uskoneet häntä. 33  Kuulkaa toinen kuvaus*: Oli mies, talonisäntä,+ joka istutti viinitarhan ja pani sen ympärille aidan ja kaivoi siihen viinikuurnan ja pystytti tornin,+ ja hän vuokrasi sen viljelijöille ja matkusti ulkomaille.+ 34  Kun hedelmien aika koitti, hän lähetti orjansa viljelijöiden luo hakemaan hänen hedelmänsä. 35  Mutta viljelijät ottivat hänen orjansa, ja yhden he pieksivät, toisen tappoivat, yhden taas kivittivät.+ 36  Hän lähetti vielä toisia orjia, useampia kuin ensimmäiset, mutta he tekivät näille samoin.+ 37  Viimein hän lähetti poikansa heidän luokseen sanoen: ’Poikaani he kunnioittavat.’ 38  Nähtyään pojan viljelijät sanoivat keskenään: ’Tämä on perillinen;+ tulkaa, tapetaan hänet ja otetaan hänen perintönsä!’+ 39  Niin he ottivat hänet ja heittivät hänet ulos viinitarhasta ja tappoivat.+ 40  Kun siis viinitarhan omistaja tulee, mitä hän tekee noille viljelijöille?” 41  He sanoivat hänelle: ”Koska he ovat pahoja, niin hän tuhoaa+ heidät pahoin ja vuokraa viinitarhan toisille viljelijöille, jotka luovuttavat hänelle hedelmät, kun niiden aika tulee.”+ 42  Jeesus sanoi heille: ”Ettekö ole koskaan lukeneet Raamatun kirjoituksista: ’Kivi, jonka rakentajat hylkäsivät,+ on tullut pääkulmakiveksi.+ Jehovalta* tämä on tullut, ja se on ihmeellinen meidän silmissämme’? 43  Tämän vuoksi minä sanon teille: Jumalan valtakunta otetaan teiltä pois ja annetaan kansakunnalle, joka tuottaa sen hedelmiä.+ 44  Ja joka kaatuu tähän kiveen, se ruhjoutuu. Sen taas, jonka päälle se kaatuu, se murskaa tomuksi.”+ 45  Kun nyt ylipapit ja fariseukset olivat kuulleet hänen kuvauksensa, he panivat merkille, että hän puhui heistä.+ 46  Mutta vaikka he etsivät keinoa ottaa hänet kiinni, he pelkäsivät ihmisjoukkoja, koska nämä pitivät häntä profeettana.+

Alaviitteet

”Öljyvuori”. Kreik. Oʹros tōn E·lai·ōn ’oliivien (oliivipuiden) vuori’.
Tai ”tytär Siionille”.
Kirjm. ”Hoosianna”. Kreik. Hō·san·naʹ; Vgc(lat.): Hosanna; J1-14,16-18,22(hepr.): Hō·šaʽ-naʼʹ ’Oi pelasta’.
Ks. liite 1D.
”ylimmissä korkeuksissa”. Tai ”korkeimmissa paikoissa”.
Tai ”vertaus”.
Ks. liite 1D.