Siirry sisältöön

Siirry lisävalikkoon

Siirry sisällysluetteloon

Jehovan todistajat

suomi

Raamattu verkossa | PYHÄ RAAMATTU – UUDEN MAAILMAN KÄÄNNÖS

Matteus 13:1–58

13  Sinä päivänä Jeesus talosta lähdettyään istui meren rannalla,  ja suuret ihmisjoukot kokoontuivat hänen luokseen, joten hän astui veneeseen ja istuutui,+ ja koko ihmisjoukko seisoi rannalla.  Sitten hän puhui heille monia asioita kuvauksin* sanoen: ”Katso! Kylväjä lähti kylvämään;+  ja hänen kylväessään jotkin siemenet putosivat tien varteen, ja linnut tulivat ja söivät ne.+  Toiset putosivat kallioisiin paikkoihin, missä niillä ei ollut paljon maata, ja ne nousivat heti oraalle, koska niillä ei ollut syvälti maata.+  Mutta kun aurinko nousi, ne paahtuivat, ja koska niillä ei ollut juurta, ne kuihtuivat.+  Toiset taas putosivat orjantappuroiden sekaan, ja orjantappurat nousivat ja tukahduttivat ne.+  Vielä toiset putosivat hyvään maahan ja alkoivat tuottaa hedelmää,+ tämä sata-, tuo kuusikymmen-, tuo kolmikymmenkertaisesti.+  Jolla on korvat, se kuunnelkoon.”+ 10  Niin opetuslapset tulivat paikalle ja sanoivat hänelle: ”Minkä vuoksi sinä puhut heille kuvauksin?”+ 11  Vastaukseksi hän sanoi: ”Teidän on suotu ymmärtää taivasten valtakunnan pyhät salaisuudet,+ mutta noiden ihmisten ei ole suotu.+ 12  Sillä sille, jolla on, annetaan lisää, ja hänellä tulee olemaan runsaasti,+ mutta siltä, jolla ei ole, otetaan sekin, mikä hänellä on.+ 13  Tämän vuoksi minä puhun heille kuvauksin, koska katsoessaan he katsovat turhaan ja kuullessaan he kuulevat turhaan eivätkä tajua merkitystä,+ 14  ja heissä täyttyy Jesajan profetia, joka sanoo: ’Kuulemalla te kuulette, mutta ette suinkaan tajua merkitystä, ja katsomalla te katsotte, mutta ette suinkaan näe.+ 15  Sillä tämän kansan sydän on paatunut*, ja korvillaan he ovat kuulleet osoittamatta vastakaikua*, ja silmänsä he ovat ummistaneet, jotta he eivät koskaan näkisi silmillään eivätkä kuulisi korvillaan eivätkä tajuaisi merkitystä sydämellään eivätkä kääntyisi takaisin enkä minä parantaisi heitä.’+ 16  Mutta onnelliset ovat teidän silmänne,+ koska ne näkevät, ja teidän korvanne, koska ne kuulevat. 17  Sillä totisesti minä sanon teille: monet profeetat+ ja vanhurskaat halusivat nähdä, mitä te näette, eivätkä nähneet,+ ja kuulla, mitä te kuulette, eivätkä kuulleet.+ 18  Kuunnelkaa siis kuvausta kylväjästä.+ 19  Kun joku kuulee valtakunnan sanan mutta ei tajua sen merkitystä, tulee paholainen+ ja sieppaa pois sen, mikä on kylvetty hänen sydämeensä; tämä on tien varteen kylvetty. 20  Kallioisiin paikkoihin kylvetty on taas se, joka kuulee sanan ja ottaa heti sen iloiten vastaan.+ 21  Hänellä ei ole kuitenkaan juurta itsessään, vaan hän jatkaa jonkin aikaa, ja kun ahdistus tai vaino on noussut sanan johdosta, hän kompastuu heti.+ 22  Orjantappuroiden sekaan kylvetty on taas se, joka kuulee sanan, mutta tämän asiainjärjestelmän* huoli+ ja rikkauden petollinen voima* tukahduttavat sanan, ja hän* tulee hedelmättömäksi.+ 23  Mutta hyvään maahan kylvetty on se, joka kuulee sanan ja tajuaa merkityksen, joka todella kantaa hedelmää ja tuottaa, tämä sata-, tuo kuusikymmen-, tuo kolmikymmenkertaisesti.”+ 24  Hän esitti heille vielä toisen kuvauksen sanoen: ”Taivasten valtakunta on verrattavissa mieheen, joka kylvi hyvää siementä peltoonsa.+ 25  Ihmisten nukkuessa tuli hänen vihollisensa ja kylvi vehnän sekaan rikkakasveja* ja meni pois. 26  Kun oras nousi ja tuotti hedelmää, silloin rikkakasvitkin ilmaantuivat. 27  Niinpä talonisännän orjat tulivat paikalle ja sanoivat hänelle: ’Herra, etkö kylvänyt hyvää siementä peltoosi?+ Mistä siihen sitten on tullut rikkakasveja?’+ 28  Hän sanoi heille: ’Joku vihamies on tämän tehnyt.’+ He sanoivat hänelle: ’Tahdotko sitten, että menemme ja keräämme ne?’ 29  Hän sanoi: ’En, jottette vain sattuisi rikkakasveja kerätessänne nyhtämään vehnää niiden mukana. 30  Antakaa molempien kasvaa yhdessä elonkorjuuseen asti, ja elonkorjuuaikana minä sanon elonkorjaajille: Kerätkää ensin rikkakasvit ja sitokaa ne kimppuihin poltettaviksi;+ sitten menkää kokoamaan vehnä minun varastohuoneeseeni.’”+ 31  Hän esitti heille taas yhden kuvauksen+ sanoen: ”Taivasten valtakunta on sinapinsiemenen+ kaltainen, jonka mies otti ja kylvi peltoonsa; 32  sehän on pienin kaikista siemenistä, mutta kun se on kasvanut, se on suurin vihanneskasveista, ja siitä tulee puu, niin että taivaan linnut+ tulevat ja löytävät lepopaikan sen oksilta.”+ 33  Hän puhui heille vielä yhden kuvauksen: ”Taivasten valtakunta on hapatteen+ kaltainen, jonka nainen otti ja kätki* kolmeen suureen mitalliseen* jauhoja, kunnes koko määrä happani.” 34  Tämän kaiken Jeesus puhui ihmisjoukoille kuvauksin. Ilman kuvausta hän ei todellakaan puhunut heille,+ 35  jotta täyttyisi se, mikä oli puhuttu profeetan välityksellä, joka sanoi: ”Tahdon avata suuni kuvauksiin, tahdon julistaa sitä, mikä on ollut kätkettynä perustamisesta lähtien.”+ 36  Päästettyään sitten ihmisjoukot luotaan hän meni taloon. Ja hänen opetuslapsensa tulivat hänen luokseen ja sanoivat: ”Selitä meille kuvaus pellon rikkakasveista*.” 37  Vastaukseksi hän sanoi: ”Hyvän siemenen kylväjä on Ihmisen Poika; 38  pelto on maailma;+ hyvä siemen taas on valtakunnan pojat, mutta rikkakasvit ovat paholaisen pojat,+ 39  ja vihollinen, joka kylvi ne, on Panettelija.+ Elonkorjuu+ on asiainjärjestelmän* päättyminen,*+ ja elonkorjaajat ovat enkeleitä. 40  Sen tähden niin kuin rikkakasvit kerätään ja poltetaan tulessa, niin on asiainjärjestelmän päättymisessä.+ 41  Ihmisen Poika lähettää enkelinsä, ja he keräävät hänen valtakunnastaan kaiken, mikä aiheuttaa kompastumista,+ ja ne, jotka tekevät laittomuutta, 42  ja heittävät heidät tuliseen pätsiin.+ Siellä tulee olemaan itku ja hampaiden kiristely.+ 43  Silloin vanhurskaat loistavat+ kirkkaasti kuin aurinko+ Isänsä valtakunnassa. Jolla on korvat, se kuunnelkoon.+ 44  Taivasten valtakunta on ketoon kätketyn aarteen kaltainen, jonka mies löysi ja kätki, ja ilonsa tähden hän menee ja myy,+ mitä hänellä on, ja ostaa sen kedon.+ 45  Vielä taivasten valtakunta on matkustavan kauppiaan kaltainen, joka etsi hyviä helmiä. 46  Löydettyään yhden hyvin kallisarvoisen helmen+ hän meni ja myi heti kaikki, mitä hänellä oli, ja osti sen.+ 47  Vielä taivasten valtakunta on nuotan kaltainen, joka laskettiin mereen ja joka kokosi kaikenlaista kalaa.+ 48  Kun se tuli täyteen, he vetivät sen ylös rannalle, ja istuuduttuaan he keräsivät hyvät+ kalat astioihin, mutta kelpaamattomat+ he heittivät pois. 49  Siten on asiainjärjestelmän päättymisessä*: enkelit lähtevät ja erottavat pahat+ vanhurskaista+ 50  ja heittävät heidät tuliseen pätsiin. Siellä tulee olemaan itku ja hampaiden kiristely.+ 51  Tajusitteko kaikkien näiden asioiden merkityksen?” He sanoivat hänelle: ”Tajusimme.” 52  Sitten hän sanoi heille: ”Näin ollen jokainen julkinen opettaja*, saatuaan opetusta taivasten valtakunnasta,+ on miehen, talonisännän, kaltainen, joka tuo aarrevarastostaan esiin uutta ja vanhaa.”+ 53  Kun nyt Jeesus oli päättänyt nämä kuvaukset, hän meni sieltä poikki maan. 54  Ja tultuaan kotiseudulleen*+ hän alkoi opettaa ihmisiä heidän synagogassaan,+ niin että he olivat perin pohjin hämmästyneitä ja sanoivat: ”Mistä tämä on saanut tällaisen viisauden ja nämä voimateot? 55  Eikös tämä ole se puusepän poika?+ Eikö hänen äitinsä ole nimeltään Maria ja hänen veljensä Jaakob ja Joosef ja Simon ja Juudas? 56  Ja eivätkö hänen sisarensa ole kaikki meidän parissamme?+ Mistä sitten tämä on saanut nämä kaikki?”+ 57  Niin he alkoivat kompastua häneen.+ Mutta Jeesus sanoi heille: ”Ei ole profeetta vailla kunnioitusta muualla kuin kotiseudullaan ja omassa talossaan.”+ 58  Ja heidän epäuskonsa+ vuoksi hän ei tehnyt siellä monia voimatekoja.

Alaviitteet

Tai ”vertauksin”. Kreik. en pa·ra·bo·laisʹ; lat. in parabolis; J17,18,22(hepr.): bim·ša·limʹ.
Kirjm. ”paksuuntunut”.
Tai ”kuulleet vastahakoisesti”.
Tai ”asiainjärjestyksen”. Kreik. ai·ōʹnos; lat. saeculi; J17,18,22(hepr.): ha·ʽō·lamʹ.
Tai ”ja varakkuuden petollinen nautinto”.
Tai ”se”, ts. ”sana”.
Tai ”myrkkylustetta”. Ks. jae 36, alav.
Tai ”sekoitti”.
”suureen mitalliseen”. Tai ”sea-mitalliseen”. Kreik. saʹta. Sea-mitta oli 7,33 l.
Tai ”myrkkylusteesta”. Kreik. zi·za·niʹōn; J17,22(hepr.): zu·nēʹ. Heinäkasvi, jonka siemenet ovat myrkyllisiä; myrkyllisyyden uskotaan johtuvan niissä kasvavasta sienirihmastosta.
Tai ”asiainjärjestyksen”. Kreik. ai·ōʹnos; lat. saeculi; J1-14,16-18,22(hepr.): ha·ʽō·lamʹ.
Tai ”yhteisloppu”. Kreik. συντέλεια (syn·teʹlei·a); lat. consummatio. Ks. Da 12:4: ”lopun”, alav.
Ks. jae 39, alav:t.
Tai ”jokainen oppinut henkilö”.
Tai ”kotikaupunkiinsa”.