Helppokäyttöasetukset

Valitse kieli

Siirry lisävalikkoon

Siirry sisällysluetteloon

Siirry sisältöön

Jehovan todistajat

suomi

Raamattu verkossa

PYHÄ RAAMATTU – UUDEN MAAILMAN KÄÄNNÖS

Matteus 12:1–50

12  Siihen aikaan Jeesus kulki sapattina viljapeltojen halki.+ Hänen opetuslastensa tuli nälkä, ja he rupesivat nyhtämään tähkäpäitä ja syömään.+  Sen nähdessään fariseukset sanoivat hänelle:+ ”Katso! Sinun opetuslapsesi tekevät sellaista, mitä ei ole lupa tehdä sapattina.”+  Hän sanoi heille: ”Ettekö ole lukeneet, mitä Daavid teki, kun hänen ja hänen kanssaan olleiden miesten tuli nälkä,+  kuinka hän meni Jumalan huoneeseen ja he söivät esillepanoleivät,*+ joita ei hänen eikä hänen kanssaan olleiden ollut lupa+ syödä, vaan ainoastaan pappien?+  Tai ettekö ole lukeneet Laista,+ että sapatteina papit toimivat temppelissä ikään kuin sapatti ei olisi pyhä ja pysyvät syyttöminä?+  Mutta minä sanon teille, että tässä on jotakin temppeliä suurempaa.+  Jos kuitenkin olisitte ymmärtäneet, mitä tarkoittaa*: ’Armoa+ minä tahdon enkä teurasuhria’,+ niin ette olisi langettaneet tuomiota syyttömille.  Sillä Ihmisen Poika on sapatin+ Herra.”+  Lähdettyään sieltä hän meni heidän synagogaansa, 10  ja katso: mies, jolla oli surkastunut käsi!+ Saadakseen syytöksen häntä vastaan he siksi kysyivät häneltä: ”Onko luvallista parantaa sapattina?”+ 11  Hän sanoi heille: ”Kuka teistä on se mies, jolla on yksi lammas ja joka, jos se putoaa kuoppaan+ sapattina, ei tartu siihen ja nosta sitä ylös?+ 12  Kun otamme kaiken huomioon, niin kuinka paljon arvokkaampi onkaan ihminen kuin lammas!+ Sapattina on siis lupa tehdä hyvää.” 13  Sitten hän sanoi miehelle: ”Ojenna kätesi.” Ja hän ojensi, ja se palautui ennalleen, terveeksi niin kuin toinenkin käsi.+ 14  Mutta fariseukset menivät ulos ja pitivät neuvottelun häntä vastaan surmatakseen hänet.+ 15  Saatuaan tietää sen Jeesus poistui sieltä. Monet myös seurasivat häntä, ja hän paransi heidät kaikki,+ 16  mutta hän kielsi jyrkästi heitä saattamasta häntä julki,+ 17  jotta täyttyisi se, mikä oli puhuttu profeetta Jesajan välityksellä, joka sanoi: 18  ”Katso! Palvelijani,+ jonka olen valinnut, rakkaani,+ jonka sieluni on hyväksynyt! Minä panen henkeni hänen päälleen,+ ja hän selvittää kansakunnille, mitä oikeus on. 19  Ei hän riitele+ eikä huuda, eikä kukaan kuule hänen ääntään valtakaduilla. 20  Runneltua ruokoa hän ei muserra, ja kytevää pellavaista lampunsydäntä hän ei sammuta,+ kunnes hän saattaa oikeuden+ voittoon. 21  Tosiaankin, hänen nimeensä kansakunnat tulevat panemaan toivonsa.”+ 22  Sitten hänen luokseen tuotiin demonien riivaama mies, sokea ja mykkä, ja hän paransi hänet, niin että mykkä puhui ja näki. 23  Ja kaikki ihmisjoukot olivat aivan haltioissaan ja sanoivat:+ ”Eihän tämä vain liene Daavidin Poika?”+ 24  Tämän kuullessaan fariseukset sanoivat: ”Tämä ei aja ulos demoneja muun kuin Beelsebubin*, demonien hallitsijan, avulla.”+ 25  Koska hän tiesi heidän ajatuksensa,+ hän sanoi heille: ”Jokainen valtakunta, joka on jakautunut itseään vastaan, autioituu,+ eikä yksikään kaupunki tai talo, joka on jakautunut itseään vastaan, pysy pystyssä. 26  Samoin jos Saatana ajaa ulos Saatanan, niin hän on jakautunut itseään vastaan; kuinka siis hänen valtakuntansa pysyy pystyssä? 27  Sitä paitsi jos minä ajan demonit ulos Beelsebubin avulla,+ niin kenen avulla teidän poikanne ajavat niitä ulos? Tämän vuoksi he tulevat olemaan teidän tuomareitanne. 28  Mutta jos minä Jumalan hengellä ajan demonit ulos, niin Jumalan valtakunta on todellakin tavoittanut teidät.+ 29  Tai kuinka voi kukaan tunkeutua voimakkaan miehen taloon ja anastaa hänen irtaimistoaan, ellei hän ensin sido tuota voimakasta miestä? Ja sitten hän ryöstää hänen talonsa.+ 30  Joka ei ole minun puolellani, se on minua vastaan, ja joka ei minun kanssani kokoa, se hajottaa.+ 31  Tämän johdosta minä sanon teille: Kaikenlainen synti ja rienaus annetaan ihmisille anteeksi, mutta hengen rienaamista ei anneta anteeksi.+ 32  Esimerkiksi sille, joka puhuu sanan Ihmisen Poikaa vastaan, annetaan anteeksi,+ mutta sille, joka puhuu pyhää henkeä vastaan*, ei anneta anteeksi, ei tässä asiainjärjestelmässä* eikä tulevassa.+ 33  Joko te teette puusta hyvän ja sen hedelmästä hyvän tai teette puusta huonon* ja sen hedelmästä huonon*, sillä hedelmästään puu tunnetaan.+ 34  Kyykäärmeiden jälkeläiset,+ kuinka te voitte puhua hyvää, kun olette pahoja?+ Sillä sydämen kyllyydestä suu puhuu.+ 35  Hyvä ihminen jakaa hyvästä aarteestaan hyvää,+ jota vastoin paha ihminen jakaa pahasta aarteestaan pahaa.+ 36  Minä sanon teille, että jokaisesta hyödyttömästä sanasta, jonka ihmiset puhuvat, he tekevät tilin+ tuomiopäivänä, 37  sillä sanoistasi sinut julistetaan vanhurskaaksi ja sanoistasi sinulle langetetaan tuomio.”+ 38  Silloin jotkut kirjanoppineista ja fariseuksista sanoivat hänelle vastaukseksi: ”Opettaja, me tahdomme nähdä sinulta tunnusmerkin.”+ 39  Vastaukseksi hän sanoi heille: ”Sukupolvi, joka on paha ja avionrikkoja,*+ etsiskelee tunnusmerkkiä, mutta muuta tunnusmerkkiä ei sille anneta kuin profeetta Joonan tunnusmerkki.+ 40  Sillä niin kuin Joona+ oli suunnattoman kalan vatsassa kolme päivää ja kolme yötä, niin tulee Ihmisen Poika+ olemaan maan sydämessä+ kolme päivää ja kolme yötä.+ 41  Niniven miehet nousevat tuomiolle tämän sukupolven kanssa+ ja langettavat sille tuomion,+ koska he katuivat sen johdosta mitä Joona+ saarnasi*, mutta katso, tässä on enemmän kuin Joona. 42  Etelän kuningatar+ herätetään tuomiolle tämän sukupolven kanssa, ja hän langettaa sille tuomion, koska hän tuli maan ääristä* kuulemaan Salomon viisautta, mutta katso, tässä on enemmän kuin Salomo.+ 43  Kun epäpuhdas henki tulee ulos ihmisestä, se kulkee vedettömien paikkojen halki etsiessään lepopaikkaa eikä löydä.+ 44  Silloin se sanoo: ’Minä menenkin takaisin huoneeseeni, josta muutin’, ja saavuttuaan se tapaa sen asumattomana mutta puhtaaksi lakaistuna ja kaunistettuna. 45  Silloin se menee tiehensä ja ottaa mukaansa seitsemän muuta, itseään pahempaa henkeä,+ ja päästyään sisään ne asuvat siellä, ja sen ihmisen viimeiset olosuhteet tulevat pahemmiksi kuin ensimmäiset.+ Näin käy myös tälle pahalle sukupolvelle.”+ 46  Kun hän vielä puhui ihmisjoukoille, katso, hänen äitinsä ja veljensä+ asettuivat ulkopuolelle pyrkien hänen puheilleen. 47  Niin joku sanoi hänelle: ”Katso! Äitisi ja veljesi seisovat ulkopuolella ja pyrkivät puheillesi.”* 48  Vastaukseksi hän sanoi sille, joka sen hänelle kertoi: ”Kuka on äitini, ja ketkä ovat veljeni?”+ 49  Ja hän ojensi kätensä opetuslapsiaan kohti ja sanoi: ”Katso! Äitini ja veljeni!+ 50  Sillä se, joka tekee taivaassa olevan Isäni tahdon, on minun veljeni ja sisareni ja äitini.”

Alaviitteet

Tai ”näkyleivän [jota]”. Kirjm. ”esillepanon leivät”. Kreik. ar′tous tēs pro·the′se·ōs; J22(hepr.): le′ḥem hap·pa·nim. Ks. 2Mo 25:30, alav.
Kirjm. ”mitä on”. Kreik. ti′ e·stin. Ks. 26:26, alav.
”Beelsebub”, VgSyc,p,s; CDWSyhArm: ”Beelsebul”; אB: ”Beesebul”; mahd. merk. ’ylhäisen asuinsijan (asumuksen) omistaja’ tai, jos kyseessä on sanaleikki hepr. sanalla ze′vel (lanta), jota ei käytetä Raamatussa, niin merkitys on ’lannan omistaja’. Vrt. 2Ku 1:2: ”Baal-Sebubilta”, alav.
Kirjm. ”puhuu alentuvasti pyhästä hengestä”.
Tai ”asiainjärjestyksessä”. Kreik. ai·ō′ni; lat. saeculo; J1-14,16-18(hepr.): va·ʽō·lam′.
Kirjm. ”lahon”, ”mädän”.
Kirjm. ”mädän”.
Tai ”uskoton”. Ks. 16:4, alav.
”sen johdosta mitä Joona saarnasi”. Kirjm. ”Joonan saarnaamisesta”. Kreik. to kē′ryg·ma I·ō·na′; lat. praedicatione Ionae.
Kreik. pe·ra′tōn. Vrt. Ap 1:8: ”ääriin”, alav.
א*BSyc,s jättävät pois jakeen 47.