Helppokäyttöasetukset

Valitse kieli

Siirry lisävalikkoon

Siirry sisällysluetteloon

Siirry sisältöön

Jehovan todistajat

suomi

Raamattu verkossa

PYHÄ RAAMATTU – UUDEN MAAILMAN KÄÄNNÖS

Luukas 6:1–49

6  Eräänä sapattina hän sattui kulkemaan viljapeltojen halki, ja hänen opetuslapsensa nyhtivät+ tähkäpäitä ja söivät hierrettyään niitä käsissään.+  Tällöin jotkut fariseukset sanoivat: ”Miksi teette sellaista, mikä ei ole luvallista+ sapattina?”+  Mutta Jeesus sanoi heille vastaukseksi: ”Ettekö ole koskaan lukeneet sitä, mitä Daavid+ teki, kun hänen ja hänen kanssaan olleiden miesten tuli nälkä,+  kuinka hän meni Jumalan huoneeseen ja sai esillepanoleivät*+ ja söi ja antoi kanssaan olleille miehillekin niitä, joita kenenkään muun ei ole lupa syödä kuin yksin pappien?”+  Ja hän sanoi heille vielä: ”Ihmisen Poika on sapatin Herra.”+  Eräänä toisena sapattina+ hän meni synagogaan ja alkoi opettaa. Ja siellä oli mies, jonka oikea käsi oli surkastunut.+  Kirjanoppineet ja fariseukset pitivät nyt häntä tarkkaan silmällä+ nähdäkseen, parantaisiko hän sapattina, jotta olisivat keksineet jonkin keinon syyttää häntä.+  Hän tiesi kuitenkin heidän järkeilynsä,+ mutta sanoi silti miehelle, jonka käsi oli surkastunut: ”Nouse ja asetu seisomaan keskelle.” Ja hän nousi ja asettui seisomaan.+  Sitten Jeesus sanoi heille: ”Kysyn teiltä: onko sapattina luvallista tehdä hyvää+ vai tehdä pahaa, pelastaa vai tuhota sielu?”*+ 10  Ja katsottuaan ympärilleen heihin kaikkiin hän sanoi miehelle*: ”Ojenna kätesi.” Hän teki niin, ja hänen kätensä palautui ennalleen.+ 11  Mutta he raivostuivat silmittömästi ja alkoivat puhua keskenään, mitä tekisivät Jeesukselle.+ 12  Niinä päivinä hän meni ulos vuorelle rukoilemaan,+ ja hän oli siellä koko yön rukoillen Jumalaa.+ 13  Mutta kun tuli päivä, hän kutsui opetuslapsensa luokseen ja valitsi heidän joukostaan kaksitoista, jotka hän myös nimitti ”apostoleiksi”:+ 14  Simonin, jolle hän antoi myös nimen Pietari,+ ja hänen veljensä Andreaan, ja Jaakobin ja Johanneksen+ ja Filippuksen+ ja Bartolomeuksen 15  ja Matteuksen ja Tuomaan+ ja Jaakobin, Alfeuksen pojan, ja Simonin, jota kutsutaan ”kiivailijaksi”,*+ 16  ja Juudaksen, Jaakobin pojan, ja Juudas Iskariotin, josta tuli petturi.+ 17  Ja hän tuli alas heidän kanssaan ja asettui seisomaan tasaiselle paikalle, ja siellä oli suuri joukko hänen opetuslapsiaan ja kaikkialta Juudeasta ja Jerusalemista ja Tyroksen ja Sidonin rannikkomaasta suuri kansanpaljous,+ joka oli tullut kuulemaan häntä ja paranemaan sairauksistaan.+ 18  Jopa epäpuhtaiden henkien vaivaamatkin parannettiin. 19  Ja koko ihmisjoukko pyrki koskettamaan+ häntä, koska hänestä lähti voimaa+ ja se paransi heidät kaikki. 20  Ja hän nosti silmänsä opetuslastensa puoleen ja sanoi:+ ”Onnellisia* olette te köyhät,+ sillä teidän on Jumalan valtakunta. 21  Onnellisia olette te, jotka nyt tunnette nälkää,+ sillä te tulette kylläisiksi.+ Onnellisia olette te, jotka nyt itkette, sillä te tulette nauramaan.+ 22  Onnellisia olette te, aina kun ihmiset vihaavat+ teitä ja aina kun he sulkevat teidät yhteydestään ja häpäisevät teitä ja heittävät teidän nimenne pahana pois+ Ihmisen Pojan tähden. 23  Iloitkaa sinä päivänä ja hypelkää, sillä katso, teidän palkkanne on suuri taivaassa, sillä samoin heidän esi-isillään oli tapana tehdä profeetoille.+ 24  Mutta voi teitä, te rikkaat,+ sillä teillä on jo lohdutuksenne täysimääräisenä.+ 25  Voi teitä, jotka nyt olette kylläisiä, sillä te tulette olemaan nälissänne.+ Voi, te jotka nyt nauratte, sillä te tulette suremaan ja itkemään.+ 26  Voi, aina kun kaikki ihmiset puhuvat teistä hyvää, sillä tällaista heidän esi-isänsä tekivät väärille profeetoille.+ 27  Mutta minä sanon teille, jotka kuuntelette: rakastakaa jatkuvasti vihollisianne,+ tehkää alati hyvää+ teitä vihaaville, 28  siunatkaa yhä uudelleen niitä, jotka kiroavat teitä, rukoilkaa jatkuvasti niiden puolesta, jotka loukkaavat teitä.+ 29  Sille, joka lyö sinua toiselle poskelle,+ tarjoa toinenkin, ja siltä, joka ottaa pois+ päällysvaippasi, älä kiellä aluspukinettakaan. 30  Anna jokaiselle, joka sinulta pyytää,+ äläkä siltä, joka ottaa pois sinun omaasi, pyydä sitä takaisin. 31  Ja niin kuin tahdotte ihmisten tekevän teille, tehkää* samalla tavoin heille.+ 32  Ja jos rakastatte niitä, jotka rakastavat teitä, mitä ansiota teille siitä on? Rakastavathan syntisetkin niitä, jotka rakastavat heitä.+ 33  Ja jos teette hyvää niille, jotka tekevät hyvää teille, mitä ansiota teille siitä on? Syntisetkin tekevät samoin.+ 34  Ja jos lainaatte korotta+ niille, joilta toivotte saavanne takaisin, mitä ansiota teille siitä on? Syntisetkin lainaavat korotta syntisille saadakseen yhtä paljon takaisin.+ 35  Päinvastoin: rakastakaa jatkuvasti vihollisianne ja tehkää alati hyvää ja lainatkaa+ jatkuvasti korotta toivomatta mitään takaisin, niin teidän palkkanne tulee olemaan suuri, ja te tulette olemaan Korkeimman poikia,+ sillä hän on huomaavainen+ kiittämättömille ja pahoille. 36  Tulkaa jatkuvasti armollisiksi, niin kuin teidän Isänne on armollinen.+ 37  Lisäksi lakatkaa tuomitsemasta, niin teitä ei missään tapauksessa tuomita,+ ja lakatkaa langettamasta tuomiota, niin teille ei missään tapauksessa langeteta tuomiota. Jatkakaa vapaaksi päästämistä, niin teidät päästetään vapaaksi.+ 38  Harjoittakaa antamista, niin teille annetaan.+ Syliinne* kaadetaan hyvä mitta, sullottu, ravisteltu ja kukkurainen. Sillä millä mitalla te mittaatte, sillä mitataan teille takaisin.”+ 39  Sitten hän puhui heille myös kuvauksen: ”Eihän sokea voi opastaa sokeaa? Eivätkö molemmat suistu kuoppaan?+ 40  Oppilas ei ole opettajansa yläpuolella, mutta jokainen, joka on täydellisesti opetettu, on opettajansa kaltainen.+ 41  Miksi sitten katsot kortta, joka on veljesi silmässä, mutta et huomaa hirttä, joka on omassa silmässäsi?+ 42  Kuinka voit sanoa veljellesi: ’Veli, salli minun ottaa pois korsi, joka on silmässäsi’, kun itse et katso hirttä, joka on omassa silmässäsi?+ Ulkokullattu! Ota ensin hirsi pois omasta silmästäsi,+ niin sitten näet selvästi ottaa pois korren, joka on veljesi silmässä.+ 43  Sillä ei ole hyvää puuta, joka tuottaa huonoa* hedelmää, eikä taas ole huonoa* puuta, joka tuottaa hyvää hedelmää.+ 44  Sillä jokainen puu tunnetaan omasta hedelmästään.+ Eihän esimerkiksi viikunoita kerätä orjantappuroista eikä viinirypäleitä korjata orjantappurapensaasta.+ 45  Hyvä ihminen tuo sydämensä hyvästä aarteesta esiin hyvää,+ mutta paha tuo pahastaan esiin pahaa, sillä sydämen kyllyydestä hänen suunsa puhuu.+ 46  Entä miksi te kutsutte minua: ’Herra! Herra!’, mutta ette tee mitä sanon?+ 47  Jokainen, joka tulee minun luokseni ja kuulee minun sanani ja tekee niiden mukaan – minä osoitan teille, kenen kaltainen hän on:+ 48  Hän on samankaltainen kuin taloa rakentanut mies, joka kaivoi ja meni syvään ja laski perustuksen kalliolle. Kun sitten nousi tulva,+ virta syöksähti sitä taloa vasten, mutta ei jaksanut järkyttää sitä, koska se oli hyvin rakennettu.+ 49  Toisaalta se, joka kuulee eikä tee,+ on samankaltainen kuin mies, joka rakensi talon maapohjalle laskematta perustusta. Virta syöksähti sitä vasten, ja se luhistui heti, ja sen talon sortumisesta+ tuli suuri.”+

Alaviitteet

Tai ”näkyleivän”.
Tai ”elämä”. Kreik. psy·khēn′; J17,18,22(hepr.): ne′feš. Ks. liite 4A.
Kirjm. ”hänelle”.
Tai ”intoilijaksi”. Kreik. Zē·lō·tēn′.
”Onnellisia”. Kreik. Ma·ka′ri·oi; lat. beati.
Kirjm. ”tehkää jatkuvasti”.
Tai ”Poveenne”.
Kirjm. ”mätää”.
Kirjm. ”lahoa”, ”mätää”.