Helppokäyttöasetukset

Valitse kieli

Siirry lisävalikkoon

Siirry sisällysluetteloon

Siirry sisältöön

Jehovan todistajat

suomi

Raamattu verkossa

PYHÄ RAAMATTU – UUDEN MAAILMAN KÄÄNNÖS

Luukas 5:1–39

5  Kerran kun ihmisjoukko tungeksi hänen lähellään ja kuunteli Jumalan sanaa, hän seisoi Gennesaretinjärven rannalla.+  Ja hän näki järven rannassa kaksi venettä, mutta kalastajat olivat nousseet niistä pois ja huuhtoivat verkkojaan.+  Astuttuaan toiseen veneistä, joka oli Simonin, hän pyysi tätä lähtemään ulommaksi, vähän matkan päähän maasta. Sitten hän istuutui ja alkoi veneestä+ käsin opettaa ihmisjoukkoja.  Lopetettuaan puhumisen hän sanoi Simonille: ”Lähde ulommaksi, sinne missä on syvää, ja laskekaa verkkonne+ apajalle.”  Mutta Simon sanoi vastaukseksi: ”Opettaja, koko yön olemme uurastaneet emmekä ole saaneet mitään,+ mutta sinun käskystäsi minä lasken verkot.”  Ja kun he tämän tekivät, he saartoivat suuren joukon kaloja. Heidän verkkonsa alkoivat jopa repeillä.  Niin he viittoivat toisessa veneessä olevia kumppaneitaan tulemaan heidän avukseen,+ ja nämä tulivat, ja he täyttivät molemmat veneet, niin että ne alkoivat upota.  Tämän nähdessään Simon Pietari+ lankesi Jeesuksen polvien eteen ja sanoi: ”Lähde minun luotani, Herra, sillä minä olen syntinen mies.”+  Sillä sen kalansaaliin takia, jonka he olivat saaneet, hämmästys valtasi hänet ja kaikki hänen kanssaan olevat 10  ja samoin sekä Jaakobin että Johanneksen, Sebedeuksen pojat,+ jotka olivat osakkaita Simonin kanssa. Mutta Jeesus sanoi Simonille: ”Lakkaa pelkäämästä. Tästä lähtien tulet saamaan elävinä saaliiksi ihmisiä.”+ 11  Niin he toivat veneet takaisin maihin ja jättivät kaiken ja seurasivat häntä.+ 12  Erään toisen kerran, kun hän oli yhdessä kaupungeista, katso: mies täynnä spitaalia! Nähdessään Jeesuksen hän lankesi kasvoilleen ja pyysi häntä hartaasti sanoen: ”Herra, jos vain haluat, niin sinä voit puhdistaa minut.”+ 13  Ja niin hän ojensi kätensä, kosketti häntä ja sanoi: ”Minä haluan. Puhdistu.” Ja heti spitaali hävisi hänestä.+ 14  Ja hän kielsi miestä kertomasta kenellekään:+ ”Mutta mene näyttämään itsesi papille+ ja anna uhrilahja+ puhdistumisesi yhteydessä, niin kuin Mooses on käskenyt, todistukseksi* heille.”+ 15  Mutta sana hänestä levisi sitä enemmän, ja suuria ihmisjoukkoja tuli koolle kuuntelemaan ja parantumaan sairauksistaan.+ 16  Hän pysytteli kuitenkin syrjään vetäytyneenä aavikoilla* ja rukoili.+ 17  Eräänä päivänä hän oli opettamassa, ja siellä istui fariseuksia ja lainopettajia, jotka olivat tulleet kaikista Galilean ja Juudean kylistä sekä Jerusalemista, ja Jehovan* voimaa oli hänen saatavillaan parantamiseen.+ 18  Ja katso, eräät miehet kantoivat vuoteella miestä, joka oli halvaantunut, ja he yrittivät tuoda hänet sisään ja asettaa hänet hänen eteensä.+ 19  Ja kun he ihmisjoukon vuoksi eivät löytäneet pääsytietä tuodakseen hänet sisään, he kiipesivät katolle ja laskivat hänet pienessä vuoteessa tiilikaton läpi alas Jeesuksen edessä olevien keskelle.+ 20  Ja kun hän näki heidän uskonsa, hän sanoi: ”Ihminen, syntisi on annettu sinulle anteeksi.”+ 21  Silloin kirjanoppineet ja fariseukset rupesivat järkeilemään sanoen: ”Kuka on tämä, joka puhuu rienauksia?+ Kuka muu voi antaa syntejä anteeksi kuin Jumala yksin?”+ 22  Mutta havaittuaan heidän järkeilynsä Jeesus sanoi heille vastaukseksi: ”Mitä te järkeilette sydämessänne?+ 23  Kumpi on helpompaa, sanoa: ’Syntisi on annettu sinulle anteeksi’ vai sanoa: ’Nouse ja kävele’?+ 24  Mutta tietääksenne, että Ihmisen Pojalla on maan päällä valta antaa syntejä anteeksi” – hän sanoi halvaantuneelle – ”minä sanon sinulle: nouse ja ota pieni vuoteesi ja lähde kotiisi.”+ 25  Ja samassa hän nousi seisomaan heidän edessään, otti sen, minkä päällä hänellä oli tapana maata, ja lähti kotiinsa kirkastaen Jumalaa.+ 26  Silloin he kaikki joutuivat haltioihinsa,+ ja he alkoivat kirkastaa Jumalaa, ja he tulivat täyteen pelkoa ja sanoivat: ”Olemme nähneet outoja asioita tänään!”+ 27  Ja tämän jälkeen hän meni ulos ja näki Leevi-nimisen veronkantajan istuvan veroasemalla, ja hän sanoi hänelle: ”Ole minun seuraajani.”+ 28  Ja hän jätti kaiken+ taakseen, nousi ja lähti seuraamaan häntä. 29  Leevi laittoi hänelle myös suuret vastaanottopidot talossaan, ja siellä oli suuri joukko veronkantajia ja muita, jotka olivat pitkällään aterialla heidän kanssaan.+ 30  Tällöin fariseukset ja heidän kirjanoppineensa alkoivat nurista hänen opetuslapsilleen sanoen: ”Minkä vuoksi te syötte ja juotte veronkantajien ja syntisten kanssa?”+ 31  Vastaukseksi Jeesus sanoi heille: ”Ne, jotka ovat terveitä, eivät tarvitse lääkäriä,+ mutta ne, jotka ovat sairaita, tarvitsevat.+ 32  En ole tullut kutsumaan vanhurskaita, vaan syntisiä katumukseen.”+ 33  He sanoivat hänelle: ”Johanneksen opetuslapset paastoavat usein ja esittävät rukouksia, samoin kuin fariseustenkin, mutta sinun syövät ja juovat.”+ 34  Jeesus sanoi heille: ”Ette kai voi panna sulhasen ystäviä* paastoamaan, kun sulhanen on heidän luonaan?+ 35  Mutta päivät tulevat, jolloin sulhanen+ otetaankin heiltä pois;+ silloin, niinä päivinä, he paastoavat.”+ 36  Lisäksi hän esitti heille myös kuvauksen: ”Ei kukaan leikkaa paikkaa uudesta päällysvaipasta ja ompele sitä vanhaan päällysvaippaan; muutoin uusi paikka repeytyy pois, eikä myöskään uudesta vaatteesta otettu paikka sovi vanhaan.+ 37  Eikä kukaan kaada uutta viiniä vanhoihin viinileileihin; muutoin uusi viini halkaisee viinileilit+ ja se valuu pois ja viinileilit turmeltuvat;+ 38  vaan uusi viini on kaadettava uusiin viinileileihin. 39  Ei kukaan, joka on juonut vanhaa viiniä, tahdo uutta, sillä hän sanoo: ’Vanha+ on miellyttävää*.’”

Alaviitteet

”todistukseksi”. Kreik. mar·ty′ri·on; lat. testimonium.
Tai ”erämaassa”.
Ks. liite 1D.
”sulhasen ystäviä”. Kirjm. ”morsiushuoneen poikia”.
”miellyttävää”, אBSyp; ACVg: ”miellyttävämpää”.