Siirry sisältöön

Siirry lisävalikkoon

Siirry sisällysluetteloon

Jehovan todistajat

suomi

Raamattu verkossa | PYHÄ RAAMATTU – UUDEN MAAILMAN KÄÄNNÖS

Luukas 20:1–47

20  Eräänä päivänä, kun hän oli opettamassa kansaa temppelissä ja julistamassa hyvää uutista, ylipapit ja kirjanoppineet sekä vanhimmat tulivat lähelle,+  ja he puhuivat sanoen hänelle: ”Sano meille, millä valtuudella sinä teet näitä, tai kuka on se, joka on antanut sinulle tämän valtuuden.”+  Vastaukseksi hän sanoi heille: ”Minäkin teen teille kysymyksen, ja sanokaa te minulle:+  oliko Johanneksen kaste* taivaasta vai ihmisistä?”+  Silloin he päättelivät keskenään sanoen: ”Jos sanomme: ’Taivaasta’, niin hän sanoo: ’Minkä vuoksi ette uskoneet häntä?’+  Mutta jos sanomme: ’Ihmisistä’, niin kaikki kansa kivittää meidät,+ sillä se on vakuuttunut siitä, että Johannes+ oli profeetta.”+  Niin he vastasivat, etteivät he tienneet, mistä se oli peräisin.  Ja Jeesus sanoi heille: ”Enkä minäkään sano teille, millä valtuudella minä näitä teen.”+  Sitten hän rupesi kertomaan kansalle tätä kuvausta: ”Eräs mies istutti viinitarhan+ ja vuokrasi sen viljelijöille, ja hän matkusti ulkomaille pitkähköksi ajaksi.+ 10  Mutta aikanaan hän lähetti viljelijöiden luo orjan,+ jotta he antaisivat hänelle viinitarhan hedelmiä.+ Viljelijät lähettivät hänet kuitenkin tyhjin toimin pois+ piestyään hänet. 11  Mutta hän lähetti heidän luokseen vielä toisen orjan. Hänetkin he pieksivät ja häpäisivät ja lähettivät tyhjin toimin pois.+ 12  Mutta hän lähetti vielä kolmannen;+ tätäkin he haavoittivat ja heittivät hänet ulos. 13  Tällöin viinitarhan omistaja sanoi: ’Mitä minä teen? Minä lähetän rakkaan poikani.+ Tätä he todennäköisesti kunnioittavat.’ 14  Kun viljelijät näkivät hänet, he alkoivat järkeillä keskenään sanoen: ’Tämä on perillinen; tapetaan hänet, jotta perintö tulisi meille.’+ 15  Sen jälkeen he heittivät hänet viinitarhan ulkopuolelle+ ja tappoivat.+ Mitä viinitarhan omistaja sen tähden tekee heille?+ 16  Hän tulee ja tuhoaa nämä viljelijät ja antaa viinitarhan toisille.”+ Kuullessaan tämän he sanoivat: ”Älköön koskaan tapahtuko niin!” 17  Mutta hän katsahti heihin ja sanoi: ”Mitä sitten tarkoittaa tämä, mikä on kirjoitettu: ’Kivi, jonka rakentajat hylkäsivät,+ on tullut pääkulmakiveksi’?+ 18  Jokainen, joka kaatuu siihen kiveen, ruhjoutuu.+ Sen taas, jonka päälle se kaatuu,+ se murskaa tomuksi.”+ 19  Kirjanoppineet ja ylipapit yrittivät nyt päästä häneen käsiksi sillä hetkellä, mutta he pelkäsivät kansaa; sillä he tajusivat, että hän puhui tämän kuvauksen heistä.+ 20  Ja pidettyään häntä tarkkaan silmällä he lähettivät salaa palkattuja miehiä teeskentelemään, että he olivat vanhurskaita, saadakseen hänet puheesta kiinni,+ niin että voisivat luovuttaa hänet hallitukselle ja käskynhaltijan valtaan.+ 21  Ja he kysyivät häneltä sanoen: ”Opettaja, me tiedämme, että sinä puhut ja opetat oikein etkä osoita mitään puolueellisuutta, vaan opetat Jumalan tietä totuuden mukaan.+ 22  Onko meidän lupa maksaa keisarille* veroa vai ei?”+ 23  Mutta hän huomasi heidän viekkautensa ja sanoi heille:+ 24  ”Näyttäkää minulle denaari*. Kenen kuva ja päällekirjoitus siinä on?” He sanoivat: ”Keisarin.”+ 25  Hän sanoi heille: ”Maksakaa toki sitten takaisin keisarille, mikä on keisarin,+ mutta Jumalalle, mikä on Jumalan.”+ 26  He eivät siten pystyneet saamaan häntä kiinni näistä sanoista kansan edessä, vaan ihmeissään hänen vastauksestaan he vaikenivat.+ 27  Mutta jotkut saddukeuksista, jotka sanovat, ettei ole ylösnousemusta, tulivat esiin+ ja kysyivät häneltä 28  sanoen: ”Opettaja, Mooses+ kirjoitti meille: ’Jos mieheltä kuolee veli, jolla on vaimo mutta joka jäi lapsettomaksi, niin hänen veljensä+ tulee ottaa tämä vaimo ja herättää hänestä jälkeläisiä veljelleen.’+ 29  Nytpä oli seitsemän veljestä, ja ensimmäinen otti vaimon ja kuoli lapsettomana.+ 30  Niin toinen 31  ja sitten kolmas otti hänet. Samoin myös ne seitsemän: he eivät jättäneet lapsia jälkeensä, vaan kuolivat.+ 32  Viimein nainenkin kuoli.+ 33  Kenelle heistä hän siis ylösnousemuksessa* tulee vaimoksi? Sillä ne seitsemän saivat hänet vaimoksi.”+ 34  Jeesus sanoi heille: ”Tämän asiainjärjestelmän* lapset menevät naimisiin,+ ja heitä naitetaan, 35  mutta ne, jotka on katsottu arvollisiksi+ pääsemään siihen asiainjärjestelmään+ ja ylösnousemukseen kuolleista,+ eivät mene naimisiin, eikä heitä naiteta. 36  He eivät myöskään voi enää kuolla,+ sillä he ovat enkelien kaltaisia, ja he ovat Jumalan lapsia* olemalla ylösnousemuksen lapsia.+ 37  Mutta sen, että kuolleet herätetään, Mooseskin toi ilmi kertomuksessa orjantappurapensaasta,+ kun hän kutsuu Jehovaa* ’Abrahamin Jumalaksi ja Iisakin Jumalaksi ja Jaakobin Jumalaksi’.*+ 38  Ei hän ole kuolleiden Jumala, vaan elävien, sillä he kaikki ovat eläviä hänelle.”*+ 39  Tämän johdosta jotkut kirjanoppineista sanoivat: ”Opettaja, sinä puhuit hyvin.” 40  He eivät näet enää rohjenneet tehdä hänelle yhtään ainoata kysymystä. 41  Hän sanoi vuorostaan heille: ”Kuinka Kristuksen sanotaan olevan Daavidin poika?+ 42  Sillä Daavid itse sanoo Psalmien kirjassa: ’Jehova* sanoi minun Herralleni: ”Istu minun oikealla puolellani, 43  kunnes minä panen vihollisesi sinun jalkojesi alustaksi.”’+ 44  Daavid siis kutsuu häntä ’Herraksi’, joten kuinka hän on hänen poikansa?” 45  Kaiken kansan kuunnellessa hän sanoi sitten opetuslapsille:+ 46  ”Varokaa kirjanoppineita, jotka haluavat käyskennellä kauhtanoissa ja pitävät tervehdyksistä toreilla* ja etumaisista istuimista synagogissa ja huomattavimmista paikoista illallisilla+ 47  ja jotka ahmivat leskien talot+ ja näön vuoksi pitävät pitkiä rukouksia. Nämä tulevat saamaan raskaamman tuomion.”+

Alaviitteet

Tai ”upotuskaste”. Kreik. baʹpti·sma.
Tai ”Caesarille”. Kreik. Kaiʹsa·ri; lat. Caesari.
Roomalainen hopearaha, joka painoi 3,85 g.
”ylösnousemuksessa”. Kreik. en tēi a·na·staʹsei ’ylös nostamisessa’, ’ylös nousemisessa’ (sanoista a·naʹ ’ylös’ ja staʹsis ’nouseminen’); lat. in resurrectione.
Tai ”asiainjärjestyksen”. Kreik. ai·ōʹnos; lat. saeculi; J17,18,22(hepr.): ha·ʽō·lamʹ.
”lapsia”. Tai ”poikia”.
Ks. liite 1D.
Tai ”kun hän sanoo: ’Jehova, Abrahamin Jumala ja Iisakin Jumala ja Jaakobin Jumala’”.
Tai ”eläviä hänen näkökannaltaan”.
Ks. liite 1D.
Ks. 11:43, alav.