Helppokäyttöasetukset

Valitse kieli

Siirry lisävalikkoon

Siirry sisällysluetteloon

Siirry sisältöön

Jehovan todistajat

suomi

Raamattu verkossa

PYHÄ RAAMATTU – UUDEN MAAILMAN KÄÄNNÖS

Luukas 2:1–52

2  Noina päivinä lähti nyt keisari* Augustukselta säädös,+ että koko asuttu maa* oli henkikirjoitettava  (tämä ensimmäinen henkikirjoitus tapahtui Quiriniuksen ollessa Syyrian käskynhaltijana),  ja kaikki matkasivat henkikirjoitettaviksi,+ kukin omaan kaupunkiinsa.  Tietysti Joosefkin lähti Galileasta, Nasaretin kaupungista, ylös Juudeaan, Daavidin kaupunkiin, jota kutsutaan Betlehemiksi,+ koska hän oli Daavidin huonetta ja sukua,+  henkikirjoitettavaksi Marian+ kanssa, joka oli annettu hänelle avioon, kuten oli luvattu,+ ja joka odotti parhaillaan lasta.+  Heidän siellä ollessaan hänen synnytystä edeltävät päivänsä kuluivat umpeen.  Ja hän synnytti poikansa, esikoisen,+ ja kapaloi hänet ja pani hänet seimeen,+ koska heille ei ollut sijaa majapaikassa*.  Samalla seudulla oli myös paimenia, jotka oleskelivat taivasalla* ja vartioivat vuorotellen yöllä laumojaan.  Ja yhtäkkiä seisoi heidän luonaan Jehovan* enkeli,+ ja Jehovan* kirkkaus+ loisti heidän ympärillään, ja he joutuivat suuren pelon valtaan. 10  Mutta enkeli sanoi heille: ”Älkää pelätkö, sillä katso, minä julistan teille hyvää uutista suuresta ilosta, joka tulee olemaan kaikella kansalla,+ 11  sillä teille on syntynyt tänään Daavidin kaupungissa+ Pelastaja,+ joka on* Kristus, Herra.*+ 12  Ja tämä on teille tunnusmerkkinä: te löydätte pienokaisen, joka on kapaloitu ja makaa seimessä.” 13  Ja yhtäkkiä oli enkelin kanssa joukko taivaalliseen armeijaan*+ kuuluvia, jotka ylistivät Jumalaa+ ja sanoivat: 14  ”Kunnia ylimmissä korkeuksissa+ Jumalalle, ja maan päällä rauha+ hyvän tahdon ihmisten keskuudessa.”*+ 15  Kun sitten enkelit olivat lähteneet paimenten luota taivaaseen, nämä sanoivat toisilleen: ”Mennään toki suoraan Betlehemiin katsomaan tätä, mikä on tapahtunut ja minkä Jehova*+ on meille tiedottanut.” 16  Ja he menivät kiireesti ja löysivät Marian sekä Joosefin ja seimessä makaavan pienokaisen. 17  Sen nähdessään he tiedottivat sanoman, joka oli puhuttu heille tästä lapsukaisesta. 18  Ja kaikki, jotka kuulivat, ihmettelivät sitä, mitä paimenet heille kertoivat, 19  mutta Maria alkoi säilyttää kaikkia näitä sanoja ja teki päätelmiä sydämessään.+ 20  Sitten paimenet menivät takaisin kirkastaen ja ylistäen Jumalaa kaiken sen johdosta, mitä he olivat kuulleet ja nähneet juuri sellaisena kuin heille oli kerrottu. 21  Kun sitten kahdeksan päivää+ kului umpeen ja hänet piti ympärileikata,+ hänelle annettiin myös nimi Jeesus,*+ jonka enkeli antoi ennen kuin hän sikisi kohdussa.+ 22  Ja kun heidän Mooseksen lain mukaiset puhdistuspäivänsä+ kuluivat umpeen, he veivät hänet ylös Jerusalemiin esittääkseen hänet Jehovalle*, 23  niin kuin Jehovan* lakiin on kirjoitettu: ”Jokainen miespuolinen, joka avaa kohdun, on kutsuttava Jehovalle* pyhäksi”,+ 24  ja esittääkseen teurasuhrin sen mukaan kuin on sanottu Jehovan* laissa: ”Pari turturikyyhkyjä tai kaksi kyyhkysenpoikaa.”+ 25  Ja katso, Jerusalemissa oli mies, jonka nimi oli Simeon, ja tämä mies oli vanhurskas ja jumalaapelkäävä ja odotti Israelin lohdutusta,+ ja pyhää henkeä oli hänen päällään. 26  Lisäksi pyhä henki oli yliluonnollisesti paljastanut hänelle, ettei hän näkisi kuolemaa, ennen kuin hän olisi nähnyt Jehovan* Kristuksen.+ 27  Hengen voiman alaisena+ hän tuli nyt temppeliin, ja kun vanhemmat toivat lapsukaisen, Jeesuksen, sisään tehdäkseen sen hyväksi lain tavanomaisen käytännön mukaan,+ 28  hän itse otti sen syliinsä ja siunasi Jumalaa ja sanoi: 29  ”Nyt, Suvereeni Herra*, sinä päästät orjasi menemään rauhassa+ julistuksesi mukaan, 30  sillä silmäni ovat nähneet sinun pelastuskeinosi,+ 31  jonka olet valmistanut kaikkien kansojen nähden,+ 32  valon,+ joka poistaa verhon+ kansakunnilta,*+ ja kansasi Israelin kirkkauden.” 33  Ja sen isä ja äiti ihmettelivät jatkuvasti sitä, mitä siitä puhuttiin. 34  Simeon myös siunasi heitä, mutta sanoi sen äidille Marialle: ”Katso! Tämä on pantu monille lankeemukseksi+ ja uudelleennousemukseksi* Israelissa+ ja tunnusmerkiksi, jota vastaan puhutaan+ 35  (niin, sinun oman sielusi* läpi tulee käymään pitkä miekka),+ jotta monien sydänten järkeilyt paljastuisivat.”+ 36  Siellä oli myös naisprofeetta Anna, Fanuelin tytär, Asserin heimosta. (Tälle naiselle oli jo karttunut monia vuosia, ja hän oli elänyt aviomiehen kanssa seitsemän vuotta neitsyydestään lähtien, 37  ja hän oli leski,+ nyt kahdeksankymmentäneljävuotias.) Hän ei ollut koskaan poissa temppelistä ja suoritti pyhää palvelusta* yötä päivää+ paastoin ja rukouksin. 38  Ja juuri sillä hetkellä hän tuli lähelle ja alkoi kiittää Jumalaa* ja puhua lapsesta* kaikille, jotka odottivat Jerusalemin vapautusta.+ 39  Kun he sitten olivat suorittaneet kaiken Jehovan* lain+ mukaan, he menivät takaisin Galileaan, omaan kaupunkiinsa Nasaretiin.+ 40  Ja lapsukainen kasvoi ja vahvistui+ ja täyttyi viisaudella kaiken aikaa, ja Jumalan suosio+ pysyi hänen päällään. 41  Hänen vanhempansa olivat tottuneet menemään vuosittain Jerusalemiin+ pesah-juhlaan. 42  Ja kun hän oli täyttänyt kaksitoista vuotta, he menivät ylös juhlan tavan mukaan+ 43  ja olivat siellä niiden päivien loppuun. Mutta heidän palatessaan Jeesus-poika jäi Jerusalemiin, eivätkä hänen vanhempansa huomanneet sitä. 44  He luulivat hänen olevan matkaseurueessa ja kulkivat päivän matkan+ ja alkoivat sitten perinpohjaisesti etsiä häntä sukulaisten ja tuttavien joukosta. 45  Mutta kun he eivät löytäneet häntä, he palasivat Jerusalemiin ja etsivät häntä ahkerasti. 46  Vihdoin kolmen päivän kuluttua he löysivät hänet temppelistä,+ jossa hän istui opettajien keskellä ja kuunteli heitä ja kyseli heiltä. 47  Mutta kaikki, jotka kuuntelivat häntä, hämmästelivät hänen ymmärrystään ja vastauksiaan.+ 48  Kun he nyt näkivät hänet, he yllättyivät perin pohjin, ja hänen äitinsä sanoi hänelle: ”Lapsi, minkä tähden sinä kohtelit meitä tällä tavoin? Isäsi ja minä olemme tässä tuskaisina etsiskelleet sinua.” 49  Mutta hän sanoi heille: ”Miksi teidän oli lähdettävä minua etsimään? Ettekö tienneet, että minun täytyy olla Isäni huoneessa?”+ 50  He eivät kuitenkaan käsittäneet näitä sanoja, jotka hän heille puhui.+ 51  Ja hän meni alas heidän kanssaan ja tuli Nasaretiin, ja hän pysyi heille alamaisena.+ Hänen äitinsä taas säilytti huolellisesti kaikkia näitä sanoja* sydämessään.+ 52  Ja Jeesus edistyi yhä viisaudessa+ ja ruumiillisessa kasvussa ja suosiossa Jumalan ja ihmisten edessä.+

Alaviitteet

Tai ”Caesar”. Lat. Caesare.
”asuttu maa”. Kirjm. ”asuttu”. Kreik. tēn oi·kou·me′nēn, yks. fem., tarkoittaa maata.
Tai ”vierashuoneessa”. Ks. Mr 14:14.
Tai ”jotka asuivat kedoilla”.
Ks. liite 1D.
Ks. liite 1D.
Tai ”jonka on määrä olla”.
”Kristus, Herra”. Kreik. Khri·stos′ ky′ri·os. Tämä ilmaus saattaa olla kreikk. käännös hepr. ilmauksesta ma·ši′aḥ Jeho·wah′ ’Jehovan Kristus’, kuten J5-8,10:ssä. Ks. 2:26.
Tai ”sotajoukkoon”. Lat. militiae.
”hyvän tahdon ihmisten keskuudessa”. Tai ”ihmisten keskuudessa, jotka hän hyväksyy”. Kreik. en an·thrō′pois eu·do·ki′as.
Ks. liite 1D.
Ks. Mt 1:21, alav.
Ks. liite 1D.
Ks. liite 1D.
Ks. liite 1D.
Ks. liite 1D.
Ks. liite 1D.
”Suvereeni Herra”, אAB; kreik. de′spo·ta; J7,8,10,13,16,17,22(hepr.): ʼAdo·naj′; J9,18: ”Jehova”.
Tai ”valon ilmestykseksi kansakunnille”.
Tai ”ylösnousemukseksi”. Kreik. a·na′sta·sin. Ks. Mt 22:23, alav.
Tai ”elämäsi”. Kreik. psy·khēn′. Ks. liite 4A.
”suoritti pyhää palvelusta”. Tai ”palvoi”. Kreik. la·treu′ou·sa; J22(hepr.): beʽov·dah′palveluksessaan (palvonnassaan)’. Ks. 2Mo 3:12, alav.
”Jumalaa”, אAB; VgSyp,s: ”Herraa”; J5,7-17,28: ”Jehovaa”.
Kirjm. ”siitä”.
Ks. liite 1D.
Tai ”asioita”. Kreik. rhē′ma·ta. Ks. 1:37, alav.