Helppokäyttöasetukset

Valitse kieli

Siirry lisävalikkoon

Siirry sisällysluetteloon

Siirry sisältöön

Jehovan todistajat

suomi

Raamattu verkossa

PYHÄ RAAMATTU – UUDEN MAAILMAN KÄÄNNÖS

Joosua 2:1–24

2  Sitten Joosua, Nunin poika, lähetti salaa kaksi miestä vakoojina Sittimistä*+ ja sanoi: ”Menkää, katselkaa maata ja Jerikoa.” Niin he menivät ja tulivat Rahab-nimisen+ porttonaisen taloon ja majoittuivat sinne.  Sen jälkeen sanottiin Jerikon kuninkaalle: ”Katso! Israelin poikien joukosta on tullut tänä yönä tänne miehiä tutkimaan maata.”  Silloin Jerikon kuningas lähetti sanomaan Rahabille: ”Tuo ulos ne miehet, jotka ovat tulleet luoksesi, jotka ovat tulleet taloosi, sillä he ovat tulleet tutkimaan koko maata.”+  Sillä välin nainen otti nuo kaksi miestä ja piilotti heidät. Ja hän sanoi: ”Miehet kyllä tulivat luokseni enkä tiennyt, mistä he olivat.  Ja tapahtui, että miehet menivät ulos, kun portti pimeän tullen suljettiin.+ En tosiaankaan tiedä, minne miehet ovat menneet. Ajakaa nopeasti heitä takaa, sillä te saavutatte heidät.”  (Mutta hän oli vienyt heidät ylös katolle,+ ja hän piti heitä kätkettyinä pellavanvarsien seassa, joita oli levitetty riveihin häntä varten katolle.)  Ja miehet ajoivat heitä takaa Jordanin suuntaan kahlaamoille,+ ja portti suljettiin heti, kun heidän takaa-ajajansa olivat menneet ulos.  Mutta ennen kuin he pääsivät asettumaan makuulle, tuli hän ylös heidän luokseen katolle  ja sanoi miehille: ”Minä kyllä tiedän, että Jehova antaa teille tämän maan+ ja että pelko teitä kohtaan on vallannut meidät+ ja että kaikki maan asukkaat ovat lannistuneet teidän takianne.+ 10  Sillä me olemme kuulleet, miten Jehova kuivasi Punaisenmeren vedet edestänne, kun tulitte pois Egyptistä,+ ja mitä te teitte niille kahdelle amorilaisten kuninkaalle, jotka olivat Jordanin toisella puolella, nimittäin Sihonille+ ja Ogille,+ jotka te vihitte tuhon omiksi.+ 11  Kun saimme kuulla siitä, niin sydämemme alkoi raueta,+ eikä kenessäkään ole enää noussut henkeä* teidän takianne,+ sillä Jehova, teidän Jumalanne, on Jumala ylhäällä taivaissa ja alhaalla maan päällä.+ 12  Ja vannottehan nyt minulle Jehovan kautta,+ että koska minä olen osoittanut rakkaudellista huomaavaisuutta* teitä kohtaan, tekin varmasti osoitatte rakkaudellista huomaavaisuutta isäni huonekuntaa kohtaan,+ ja teidän on annettava minulle luotettava merkki.+ 13  Ja teidän on jätettävä eloon isäni+ ja äitini ja veljeni ja sisareni sekä kaikki heidän omaisensa, ja teidän on pelastettava meidän sielumme kuolemasta.”+ 14  Silloin miehet sanoivat hänelle: ”Sielumme kuolkoot teidän sijastanne!+ Jos ette kerro tästä meidän asiastamme, niin on tapahduttava, että kun Jehova antaa meille tämän maan, mekin osoitamme varmasti rakkaudellista huomaavaisuutta ja luotettavuutta* sinua kohtaan.”+ 15  Sen jälkeen hän antoi heidän laskeutua köyden varassa ikkunasta, sillä hänen talonsa oli yhdellä muurin sivulla, ja hän asui muurissa.*+ 16  Ja hän sanoi heille: ”Menkää vuoristoon, jotta takaa-ajajat eivät kohtaisi teitä, ja teidän on pysyteltävä siellä piilossa kolme päivää, kunnes takaa-ajajat ovat palanneet, ja sen jälkeen voitte mennä omalle suunnallenne.” 17  Miehet sanoivat vuorostaan hänelle: ”Me olemme vapaat tämän meillä vannottamasi valan aiheuttamasta syyllisyydestä.+ 18  Katso! Me tulemme tähän maahan. Sinun tulee sitoa tämä helakanpunaisesta langasta tehty nauha siihen ikkunaan, josta olet antanut meidän laskeutua, ja sinun tulee koota isäsi ja äitisi ja veljesi sekä koko isäsi huonekunta luoksesi taloon.+ 19  Ja on tapahduttava, että kuka ikinä menee talosi ovista ulkopuolelle,+ sen veri on hänen oman päänsä päällä, ja me olemme syyllisyydestä vapaat; ja jokainen joka jää luoksesi taloon, sen veri on meidän päämme päällä, jos jonkun käsi sattuisi häneen. 20  Ja jos sinä kerrot tämän meidän asiamme,+ niin me olemme tulleet vapaiksi tämän meillä vannottamasi valan aiheuttamasta syyllisyydestä.” 21  Siihen hän sanoi: ”Olkoon niin kuin sanotte.” Sitten hän lähetti heidät pois, ja he menivät matkaansa. Sen jälkeen hän sitoi helakanpunaisen nauhan ikkunaan. 22  Niin he menivät ja tulivat vuoristoon ja oleskelivat siellä kolme päivää, kunnes takaa-ajajat olivat tulleet takaisin. Ja takaa-ajajat etsivät heitä jokaiselta tieltä, mutta eivät löytäneet heitä. 23  Niin ne kaksi miestä laskeutuivat takaisin vuoristosta ja ylittivät virran ja tulivat Joosuan, Nunin pojan, luo ja kertoivat hänelle kaiken, mitä heille oli tapahtunut. 24  Ja he sanoivat vielä Joosualle: ”Jehova on antanut koko maan meidän käsiimme.+ Niinpä kaikki maan asukkaat ovat myös lannistuneet meidän takiamme.”+

Alaviitteet

Tai ”akasiapuiden luota”.
Tai ”rohkeutta”. Hepr. ru′aḥ; kreik. pneu′ma; lat. spiritus.
Tai ”uskollista rakkautta”.
Tai ”ja totuudellisuutta (uskollisuutta)”. Hepr. we·ʼemet′.
Tai ”muurin yläosassa”.