Helppokäyttöasetukset

Valitse kieli

Siirry lisävalikkoon

Siirry sisällysluetteloon

Siirry sisältöön

Jehovan todistajat

suomi

Raamattu verkossa

PYHÄ RAAMATTU – UUDEN MAAILMAN KÄÄNNÖS

Joosua 17:1–18

17  Ja arpa+ tuli Manassen+ heimolle, sillä hän oli Joosefin esikoinen,+ Makirille,+ Manassen esikoiselle, Gileadin isälle,+ sillä hän osoittautui sotilaaksi,+ ja Gilead+ ja Basan tulivat kuulumaan hänelle.  Ja tuli arpa* jäljelle jääneille Manassen pojille heidän sukujensa mukaan: Abieserin+ pojille ja Helekin+ pojille ja Asrielin pojille ja Sikemin+ pojille ja Heferin pojille ja Semidan+ pojille. Nämä olivat Joosefin pojan Manassen pojat, miespuoliset sukujensa mukaan.  Mitä tulee Selofhadiin,+ Manassen pojan Makirin pojan Gileadin pojan Heferin poikaan, hänellä ei ollut poikia vaan tyttäriä, ja nämä olivat hänen tyttäriensä nimet: Mahla ja Noa, Hogla, Milka ja Tirsa.+  Niin nämä saapuivat pappi Eleasarin+ ja Joosuan, Nunin pojan, sekä johtomiesten eteen ja sanoivat: ”Itse Jehova käski Moosesta antamaan meille perinnön veljiemme keskuudesta.”+ Silloin hän antoi heille Jehovan käskystä perinnön heidän isänsä veljien keskuudesta.+  Ja Manasselle tuli kymmenen jako-osaa Gileadin maan ja Basanin lisäksi, jotka olivat tuolla puolen Jordanin,+  sillä Manassen tyttäret saivat perinnön hänen poikiensa keskuudesta; ja Gileadin maasta tuli Manassen muiden poikien omaisuutta.  Ja Manassen raja tuli olemaan Asserista Mikmetatiin,+ joka on Sikemin+ edustalla, ja raja meni oikealle En-Tappuahin asukkaiden luo.  Tappuahin+ maa tuli Manasselle, mutta Tappuah Manassen rajalla kuului Efraimin pojille.  Ja raja laskeutui Kanaan purolaaksoon, etelään päin Efraimin kaupunkien+ purolaaksoon Manassen kaupunkien keskelle, ja Manassen raja oli purolaakson pohjoispuolella, ja se päättyi lopulta mereen.+ 10  Eteläpuoli oli Efraimin ja pohjoispuoli Manassen, ja meri tuli hänen* rajakseen;+ ja pohjoisessa he* ulottuvat Asseriin ja idässä Isaskariin. 11  Ja Manasselle+ tulivat kuulumaan Isaskarissa ja Asserissa Bet-Sean+ tytärkaupunkeineen ja Jibleam+ tytärkaupunkeineen ja Dorin+ asukkaat ja sen tytärkaupungit ja En-Dorin+ asukkaat ja sen tytärkaupungit ja Taanakin+ asukkaat ja sen tytärkaupungit sekä Megiddon+ asukkaat ja sen tytärkaupungit, kolme kukkuloista. 12  Ja osoittautui, etteivät Manassen pojat kyenneet ottamaan haltuunsa näitä kaupunkeja,+ vaan kanaanilaiset asuivat itsepintaisesti tässä maassa.+ 13  Ja tapahtui, että kun Israelin pojat olivat vahvistuneet,+ he panivat kanaanilaisia pakkotyöhön+ eivätkä häätäneet heitä kokonaan.+ 14  Sitten Joosefin pojat puhuivat Joosualle sanoen: ”Miksi olet antanut minulle perinnöksi yhden arpaosan+ ja yhden jako-osan, vaikka olen lukuisa kansa, koska Jehova on siunannut minua tähän asti?”+ 15  Tähän Joosua sanoi heille: ”Jos olet lukuisa kansa, niin nouse metsään, ja sinun on kaadettava se maahan itseäsi varten siellä perissiläisten+ ja refalaisten+ maassa, koska Efraimin vuoristo+ on käynyt sinulle liian ahtaaksi.” 16  Silloin Joosefin pojat sanoivat: ”Vuoristo ei riitä meille, ja kaikkien alatasangon maassa asuvien kanaanilaisten keskuudessa on sotavaunuissa+ rautaviikatteet, sekä niiden, jotka ovat Bet-Seanissa+ ja sen tytärkaupungeissa, että niiden, jotka ovat Jisreelin+ alatasangolla.” 17  Niin Joosua sanoi Joosefin huoneelle, Efraimille ja Manasselle, näin: ”Sinä olet lukuisa kansa, ja sinulla on suuri voima.+ Sinun ei pitäisi saada vain yhtä arpaosaa,+ 18  vaan vuoriston pitää tulla sinulle.+ Koska se on metsää, sinun on kaadettava se maahan, ja siitä täytyy tulla sinulle päätekohta. Sillä sinun tulee ajaa kanaanilaiset pois, vaikka heillä on rautaviikatteiset* sotavaunut ja he ovat voimakkaita.”+

Alaviitteet

”arpa”; lisätty merkityksen vuoksi. Kirjm. ”se”, mikä viittaa jakeessa 1 mainittuun ”arpaan”.
”hänen”, M; LXXSy: ”heidän”.
”he”, M; ts. manasselaiset.
Kirjm. ”rautaiset”.