Helppokäyttöasetukset

Valitse kieli

Siirry lisävalikkoon

Siirry sisällysluetteloon

Siirry sisältöön

Jehovan todistajat

suomi

Raamattu verkossa

PYHÄ RAAMATTU – UUDEN MAAILMAN KÄÄNNÖS

Joosua 11:1–23

11  Ja tapahtui, että heti kun Hasorin kuningas Jabin kuuli siitä, hän lähetti sanan Madonin kuninkaalle+ Jobabille ja Simronin kuninkaalle ja Aksafin kuninkaalle+  ja niille kuninkaille, jotka olivat pohjoispuolella vuoristossa ja aavikkotasangoilla Kinneretin+ eteläpuolella sekä Sefelassa+ ja Dorin+ vuoriselänteillä lännessä,  kanaanilaisille+ itään ja länteen ja amorilaisille+ ja heettiläisille+ ja perissiläisille+ ja jebusilaisille+ vuoristoon sekä hivviläisille+ Hermonin+ juurelle Mispan+ maahan.  Niin he lähtivät, he ja kaikki heidän leirinsä heidän kanssaan, paljoudeltaan yhtä lukuisa väki kuin hiekkajyväset, joita on meren rannalla,+ sekä hyvin paljon hevosia+ ja sotavaunuja.  Sitten kaikki nämä kuninkaat kohtasivat sopimuksen mukaan ja tulivat ja leiriytyivät yhdessä Meromin vesien äärelle taistellakseen Israelia vastaan.+  Silloin Jehova sanoi Joosualle: ”Älä pelkää heitä,+ sillä huomenna tähän aikaan minä luovutan heidät kaikki surmattuina Israelille. Heidän hevostensa kinnerjänteet sinä katkaiset+ ja heidän vaununsa sinä poltat tulessa.”+  Niin Joosua sekä koko sotaväki hänen kanssaan lähtivät yllättäen heitä vastaan Meromin vesien varrelle ja kävivät heidän kimppuunsa.  Silloin Jehova antoi heidät Israelin käsiin,+ ja he löivät heitä maahan ja ajoivat heitä takaa aina väekkääseen Sidoniin+ ja Misrefot-Majimiin+ sekä Mispen+ laaksotasankoon asti itään päin, ja he löivät heitä, kunnes eivät olleet jättäneet ketään heistä eloon.+  Sen jälkeen Joosua teki heille niin kuin Jehova oli hänelle sanonut: heidän hevostensa kinnerjänteet hän katkaisi+ ja heidän vaununsa hän poltti tulessa.+ 10  Lisäksi Joosua kääntyi siihen aikaan+ takaisin ja valloitti Hasorin,+ ja sen kuninkaan hän löi miekalla,+ sillä Hasor oli ennen sitä kaikkien näiden valtakuntien pää. 11  Niin he* löivät miekan terällä jokaisen siellä olevan sielun vihkien heidät tuhon omiksi.*+ Yhtään hengittävää ei jäänyt jäljelle,+ ja hän poltti Hasorin tulella. 12  Ja kaikki näiden kuninkaiden kaupungit ja kaikki niiden kuninkaat Joosua otti valtaansa ja löi heidät sitten miekan terällä.+ Hän vihki heidät tuhon omiksi,+ niin kuin Jehovan palvelija Mooses oli käskenyt.+ 13  Ainoastaan kaikki omilla kummuillaan olevat kaupungit Israel jätti polttamatta lukuun ottamatta vain Hasoria, jonka Joosua kyllä poltti. 14  Ja kaiken saaliin näistä kaupungeista sekä kotieläimet Israelin pojat ryöstivät itselleen.+ Ainoastaan kaikki ihmiset he löivät miekan terällä, kunnes olivat tuhonneet heidät.+ He eivät jättäneet ketään hengittävää jäljelle.+ 15  Niin kuin Jehova oli käskenyt palvelijaansa Moosesta, niin Mooses käski Joosuaa,+ ja niin Joosua teki. Hän ei poistanut sanaakaan kaikesta, mihin Jehova oli Moosesta käskenyt.+ 16  Niin Joosua otti koko tämän maan, vuoriston ja koko Negevin+ ja koko Gosenin+ maan ja Sefelan+ ja Araban+ ja Israelin vuoriston ja sen Sefelan,+ 17  Halakinvuoresta,+ joka kohoaa Seiriin+ päin, aina Baal-Gadiin+ saakka Libanonin laaksotasangolle, Hermoninvuoren+ juurelle, ja hän otti valtaansa kaikki heidän kuninkaansa ja sitten löi heidät ja surmasi heidät.+ 18  Monta päivää Joosua kävi sotaa kaikkia näitä kuninkaita vastaan. 19  Ei osoittautunut olevan yhtään kaupunkia, joka olisi tehnyt rauhan Israelin poikien kanssa, paitsi ne hivviläiset,+ jotka asuivat Gibeonissa.+ Kaikki muut he valtasivat sodan avulla.+ 20  Sillä Jehovan menettelytavaksi osoittautui se, että hän antoi heidän sydämensä paatua,+ niin että he julistivat sodan Israelille, jotta hän voisi vihkiä heidät tuhon omiksi, etteivät he saisi osakseen suosiollista huomiota,+ vaan että hän voisi tuhota heidät, niin kuin Jehova oli Moosesta käskenyt.+ 21  Lisäksi Joosua meni juuri siihen aikaan ja raivasi pois anakilaiset+ vuoristosta, Hebronista, Debiristä, Anabista+ ja koko Juudan vuoristosta ja koko Israelin vuoristosta.+ Joosua vihki heidät kaupunkeineen tuhon omiksi.+ 22  Yhtään anakilaista ei jäänyt Israelin poikien maahan. Heitä jäi vain Gazaan,+ Gatiin+ ja Asdodiin.+ 23  Näin Joosua otti koko maan aivan niin kuin Jehova oli Moosekselle luvannut,+ ja Joosua antoi sen sitten perinnöksi Israelille heidän osuuksiensa mukaan, heidän heimojensa mukaisesti.+ Ja maa oli rauhassa sodalta.+

Alaviitteet

”he”, MLXXB; LXXASyVg: ”hän [löi]”.
”vihkien heidät tuhon omiksi”. Hepreassa on tässä infinitivus absolutus, persoonaton ja ajan suhteen epämääräinen verbimuoto.