Helppokäyttöasetukset

Valitse kieli

Siirry lisävalikkoon

Siirry sisällysluetteloon

Siirry sisältöön

Jehovan todistajat

suomi

Raamattu verkossa

PYHÄ RAAMATTU – UUDEN MAAILMAN KÄÄNNÖS

Johannes 7:53–8:59

53  Niin he menivät kukin kotiinsa. 8  Mutta Jeesus meni Öljyvuorelle.  Päivän koittaessa hän kuitenkin saapui jälleen temppeliin, ja kaikki kansa alkoi tulla hänen luokseen, ja hän istuutui ja alkoi opettaa heitä.  Kirjanoppineet ja fariseukset toivat nyt naisen, joka oli tavattu aviorikoksesta, ja asetettuaan hänet seisomaan heidän keskelleen  he sanoivat hänelle: ”Opettaja, tämä nainen on tavattu tekemästä aviorikosta.  Mooses on määrännyt Laissa meidät kivittämään sellaiset naiset. Mitä sinä siihen sanot?”  He sanoivat tämän tietenkin pannakseen hänet koetukselle, jotta heillä olisi jotakin, mistä syyttää häntä. Mutta Jeesus kumartui ja alkoi kirjoittaa sormellaan maahan.  Kun he edelleen itsepintaisesti kysyivät häneltä, hän ojentautui ja sanoi heille: ”Se teistä, joka on synnitön, heittäköön häntä ensimmäisenä kivellä.”  Ja hän kumartui jälleen ja jatkoi maahan kirjoittamista.  Mutta ne, jotka kuulivat tämän, lähtivät pois yksitellen vanhimmista alkaen, ja hän jäi yksin naisen kanssa, joka oli heidän keskellään. 10  Jeesus ojentautui ja sanoi hänelle: ”Nainen, missä he ovat? Eikö kukaan langettanut sinulle tuomiota?” 11  Hän sanoi: ”Ei kukaan, herra.” Jeesus sanoi: ”Enkä minäkään langeta sinulle tuomiota. Lähde matkaan; älä tästä lähtien enää harjoita syntiä.” 12  Sen tähden Jeesus puhui heille jälleen sanoen: ”Minä olen maailman valo.+ Joka seuraa minua, ei tule suinkaan vaeltamaan pimeydessä,+ vaan tulee omistamaan elämän valon.” 13  Tämän johdosta fariseukset sanoivat hänelle: ”Sinä todistat itsestäsi; sinun todistuksesi ei ole tosi.” 14  Jeesus sanoi heille vastaukseksi: ”Vaikka minä todistan itsestäni, niin minun todistukseni*+ on tosi, koska tiedän, mistä olen tullut ja minne olen menossa.+ Mutta te ette tiedä, mistä olen tullut ja minne olen menossa. 15  Te tuomitsette lihan mukaan;+ minä en tuomitse ketään.+ 16  Ja jos minä tuomitsenkin, niin minun tuomioni on totuudenmukainen, sillä en ole yksin, vaan Isä*, joka on lähettänyt minut, on minun kanssani.+ 17  Myös teidän omaan Lakiinne on kirjoitettu: ’Kahden ihmisen todistus on tosi.’+ 18  Minä olen yksi, joka todistan itsestäni, ja Isä, joka on lähettänyt minut, todistaa minusta.”+ 19  Sen tähden he sanoivat hänelle vielä: ”Missä sinun Isäsi on?” Jeesus vastasi: ”Te ette tunne minua ettekä Isääni.+ Jos tuntisitte minut, niin tuntisitte Isänikin.”+ 20  Nämä sanat hän puhui rahastohallissa+ opettaessaan temppelissä. Mutta kukaan ei käynyt häneen käsiksi,+ sillä hänen hetkensä+ ei ollut vielä tullut. 21  Niin ollen hän sanoi heille jälleen: ”Minä olen menossa pois, ja te etsitte+ minua, ja silti te tulette kuolemaan synnissänne.+ Minne minä olen menossa, sinne te ette voi tulla.” 22  Sen tähden juutalaiset sanoivat: ”Ei kai hän aio tappaa itseään, sillä hän sanoo: ’Minne minä olen menossa, sinne te ette voi tulla’?”+ 23  Niin hän sanoi heille edelleen: ”Te olette siitä, mikä on alhaalla*; minä olen siitä, mikä on ylhäällä.+ Te olette tästä maailmasta;+ minä en ole tästä maailmasta.+ 24  Sen tähden sanoin teille: te tulette kuolemaan synneissänne.+ Sillä ellette usko, että minä olen se, niin te tulette kuolemaan synneissänne.”+ 25  Sen tähden he sanoivat hänelle: ”Kuka sinä olet?” Jeesus sanoi heille: ”Miksi edes puhun teille?* 26  Minulla on paljon teitä koskevaa puhuttavaa ja sellaista, mistä lausua tuomio. Tosiasia on, että hän, joka on lähettänyt minut, on totuudellinen, ja juuri sitä, mitä olen kuullut häneltä, minä puhun maailmassa.”+ 27  He eivät tajunneet, että hän puhui heille Isästä. 28  Sen tähden Jeesus sanoi: ”Kun te kerran olette kohottaneet+ Ihmisen Pojan,+ silloin tiedätte, että minä olen se+ ja etten tee mitään omasta aloitteestani,*+ vaan puhun näitä asioita niin kuin Isä on minua opettanut.+ 29  Ja hän, joka on lähettänyt minut, on minun kanssani; hän ei ole jättänyt minua yksikseni, koska minä aina teen sitä, mikä on hänelle mieluista.”+ 30  Hänen tätä puhuessaan monet uskoivat häneen.+ 31  Ja niin Jeesus sanoi edelleen juutalaisille, jotka olivat alkaneet uskoa häntä: ”Jos te pysytte minun sanassani,+ niin te olette todella minun opetuslapsiani, 32  ja te tulette tuntemaan totuuden,+ ja totuus vapauttaa teidät.”+ 33  He vastasivat hänelle: ”Me olemme Abrahamin jälkeläisiä*+ emmekä milloinkaan ole olleet kenenkään orjia.+ Kuinka sinä sanot: ’Te tulette vapaiksi’?” 34  Jeesus vastasi heille: ”Totta totisesti minä sanon teille: jokainen synnin tekijä on synnin orja.+ 35  Lisäksi orja ei pysy huonekunnassa ikuisesti; poika pysyy ikuisesti.+ 36  Jos siis Poika vapauttaa teidät, niin te tulette olemaan todella vapaita.+ 37  Tiedän, että olette Abrahamin jälkeläisiä, mutta te tavoittelette minua tappaaksenne,+ koska minun sanani ei menesty* teidän keskuudessanne.+ 38  Minä puhun sitä, mitä olen nähnyt Isäni luona,+ ja te siis teette sitä, mitä olette kuulleet omalta isältänne.” 39  He sanoivat hänelle vastaukseksi: ”Meidän isämme on Abraham.”+ Jeesus sanoi heille: ”Jos olette Abrahamin lapsia,+ niin tehkää Abrahamin tekoja. 40  Mutta nyt te tavoittelette minua tappaaksenne, ihmistä joka on puhunut teille totuuden, jonka olen kuullut Jumalalta.+ Abraham ei tehnyt näin.+ 41  Te teette isänne tekoja.” He sanoivat hänelle: ”Me emme ole haureudesta syntyneitä; meillä on yksi Isä,+ Jumala.” 42  Jeesus sanoi heille: ”Jos Jumala olisi teidän Isänne, niin te rakastaisitte minua,+ sillä Jumalan luota minä tulin ja olen täällä.+ Enkä suinkaan ole tullut omasta aloitteestani, vaan hän on lähettänyt minut.+ 43  Minkä vuoksi ette ymmärrä minun puhettani? Koska ette voi kuunnella minun sanaani.+ 44  Te olette isästänne Panettelijasta+ ja tahdotte tehdä isänne halujen mukaan.+ Hän oli tappaja* alusta asti,+ eikä hän pysynyt lujana totuudessa, koska hänessä ei totuutta ole. Kun hän puhuu valhetta, hän puhuu oman taipumuksensa mukaan, sillä hän on valehtelija ja valheen* isä.+ 45  Koska minä sitä vastoin sanon totuuden, te ette usko minua.+ 46  Kuka teistä todistaa minut syylliseksi syntiin?+ Jos puhun totuutta, niin miksi te ette usko minua? 47  Joka on Jumalasta, kuuntelee Jumalan sanoja.+ Tämän vuoksi te ette kuuntele, koska ette ole Jumalasta.”+ 48  Juutalaiset sanoivat hänelle vastaukseksi: ”Emmekö me sano oikein: sinä olet samarialainen,+ ja sinussa on demoni?”*+ 49  Jeesus vastasi: ”Minussa ei ole demonia*, vaan minä kunnioitan Isääni,+ ja te häpäisette minua. 50  Mutta minä en etsi kunniaa itselleni;+ on Yksi, joka etsii ja tuomitsee.+ 51  Totta totisesti minä sanon teille: jos joku noudattaa minun sanaani, hän ei tule ikinä näkemään kuolemaa.”+ 52  Juutalaiset sanoivat hänelle: ”Nyt me ainakin tiedämme, että sinussa on demoni.*+ Abraham on kuollut,+ samoin profeetat,+ mutta sinä sanot: ’Jos joku noudattaa minun sanaani, hän ei tule ikinä maistamaan+ kuolemaa.’ 53  Et kai sinä ole suurempi+ kuin isämme Abraham, joka on kuollut? Myös profeetat ovat kuolleet.+ Kuka sinä väität olevasi?” 54  Jeesus vastasi: ”Jos minä kirkastan itseni, minun kunniani ei ole mitään. Isäni kirkastaa minut,+ hän jonka te sanotte olevan Jumalanne, 55  ja kuitenkaan te ette ole tunteneet häntä.+ Mutta minä tunnen hänet.+ Ja jos sanoisin, etten tunne häntä, niin olisin teidän kaltaisenne, valehtelija. Mutta minä tunnen hänet ja noudatan hänen sanaansa.+ 56  Abraham, teidän isänne, iloitsi suuresti odottaessaan näkevänsä minun päiväni,+ ja hän näki sen ja iloitsi.”+ 57  Sen tähden juutalaiset sanoivat hänelle: ”Et ole vielä viisikymmenvuotias, ja silti olet nähnyt Abrahamin?”* 58  Jeesus sanoi heille: ”Totta totisesti minä sanon teille: ennen kuin Abraham syntyi, olen minä ollut.”*+ 59  Sen tähden he poimivat kiviä heittääkseen niillä häntä,+ mutta Jeesus kätkeytyi ja meni ulos temppelistä.

Alaviitteet

todistukseni”. Kreik. mar·ty·ri′a; lat. testimonium.
”Isä”, P66,75אcBVg; א*DSyc,s: ”hän”.
Tai ”olette alhaalla olevilta alueilta”.
Tai: ”Juuri se, mistä olen teille puhunut.”
”omasta aloitteestani”. Kirjm. ”itsestäni”.
Tai ”siementä”.
Tai ”edisty”, ”saa tilaa”.
Tai ”murhaaja”.
”valheen”, J17,22. Kirjm. ”sen”.
Tai ”ja sinä olet demonin riivaama”.
Tai ”En minä ole demonin riivaama”.
Tai ”sinä olet demonin riivaama”.
”olet nähnyt Abrahamin?” P66אcABCDVg; P75א*Sys: ”onko Abraham nähnyt sinut?”
”olen minä ollut”. Jeesuksen olemassaoloa ennen hänen ihmiseksi tuloaan käsitellään liitteessä 6F.