Siirry sisältöön

Siirry lisävalikkoon

Siirry sisällysluetteloon

Jehovan todistajat

suomi

Raamattu verkossa | PYHÄ RAAMATTU – UUDEN MAAILMAN KÄÄNNÖS

Johannes 4:1–54

4  Kun nyt Herra huomasi fariseusten kuulleen, että Jeesus teki ja kastoi+ useampia opetuslapsia kuin Johannes –  vaikka tosin Jeesus ei itse kastanut, vaan hänen opetuslapsensa –  niin hän jätti Juudean ja lähti jälleen Galileaan.  Mutta hänen täytyi mennä Samarian+ kautta.  Niinpä hän tuli Sykariksi* kutsuttuun Samarian kaupunkiin, lähelle sitä peltoa, jonka Jaakob antoi pojalleen Joosefille.+  Siellä oli Jaakobinlähdekin.+ Jeesus istui nyt matkasta väsyneenä lähteellä sellaisena kuin oli. Oli noin kuudes tunti*.  Eräs Samarian nainen tuli ammentamaan vettä. Jeesus sanoi hänelle: ”Anna minulle juotavaa.”  (Sillä hänen opetuslapsensa olivat menneet kaupunkiin ostamaan ruokatarvikkeita.)  Sen tähden samarialainen nainen sanoi hänelle: ”Kuinka sinä, vaikka olet juutalainen, pyydät juotavaa minulta, kun olen samarialainen nainen?” (Sillä juutalaiset eivät ole missään tekemisissä samarialaisten kanssa.)*+ 10  Jeesus sanoi hänelle vastaukseksi: ”Jos olisit tiennyt Jumalan ilmaisen lahjan+ ja sen, kuka+ sinulle sanoo: ’Anna minulle juotavaa’, niin sinä olisit pyytänyt häneltä, ja hän olisi antanut sinulle elävää vettä.”+ 11  Hän sanoi hänelle: ”Herra, eihän sinulla ole edes sankoa ammentaaksesi vettä, ja kaivo on syvä. Mistä sinulla siis on se elävä vesi? 12  Et kai sinä ole suurempi+ kuin esi-isämme Jaakob, joka antoi meille tämän kaivon ja joka joi siitä itse poikineen ja karjoineen?” 13  Jeesus sanoi hänelle vastaukseksi: ”Jokaisen, joka juo tätä vettä, tulee jälleen jano. 14  Joka juo sitä vettä, jota minä annan hänelle, sen ei tule ikinä jano,+ vaan se vesi, jota annan hänelle, tulee hänessä vesilähteeksi,+ joka pulppuaa välittämään ikuista elämää.”+ 15  Nainen sanoi hänelle: ”Herra, anna minulle sitä vettä, jottei minun tulisi jano ja jotten alinomaa tulisi tänne ammentamaan vettä.” 16  Hän sanoi hänelle: ”Mene kutsumaan miehesi ja tule tänne.” 17  Nainen sanoi vastaukseksi: ”Ei minulla ole miestä.” Jeesus sanoi hänelle: ”Sanoit hyvin: ’Miestä ei minulla ole.’ 18  Sillä viisi miestä sinulla on ollut, ja se, joka sinulla nyt on, ei ole sinun miehesi. Tämän olet sanonut totuudenmukaisesti.” 19  Nainen sanoi hänelle: ”Herra, näen, että sinä olet profeetta.+ 20  Meidän esi-isämme palvoivat tällä vuorella,+ mutta te sanotte, että Jerusalemissa on se paikka, jossa pitäisi palvoa.”+ 21  Jeesus sanoi hänelle: ”Usko minua, nainen: tulee hetki, jolloin ette palvo Isää tällä vuorella ettekä Jerusalemissa.+ 22  Te palvotte sitä, mitä ette tunne;+ me palvomme sitä, minkä tunnemme, sillä pelastus on lähtöisin juutalaisista.+ 23  Tulee kuitenkin hetki, ja se on nyt, jolloin tosi palvojat palvovat Isää hengessä+ ja totuudessa,+ sillä Isä tosiaan etsii senkaltaisia palvomaan häntä.+ 24  Jumala on Henki,*+ ja häntä palvovien täytyy palvoa hengessä ja totuudessa.”+ 25  Nainen sanoi hänelle: ”Tiedän, että tulee Messias,+ jota kutsutaan Kristukseksi.+ Kun hän saapuu, hän julistaa meille avoimesti kaiken.” 26  Jeesus sanoi hänelle: ”Minä, joka puhun sinulle, olen se.”+ 27  Juuri tällöin hänen opetuslapsensa saapuivat, ja he alkoivat ihmetellä, että hän puhui naisen kanssa. Kukaan ei tietenkään sanonut: ”Mitä etsit*?” tai: ”Miksi puhut hänen kanssaan?” 28  Nainen jätti sen tähden vesiruukkunsa ja meni kaupunkiin ja sanoi ihmisille: 29  ”Tulkaa katsomaan miestä, joka kertoi minulle kaiken, mitä olen tehnyt. Ei kai tämä vain ole Kristus?”+ 30  He lähtivät kaupungista, ja heitä alkoi tulla hänen luokseen. 31  Sillä välin opetuslapset pyytelivät häntä sanoen: ”Rabbi,+ syö.” 32  Mutta hän sanoi heille: ”Minulla on syötävänä ruokaa, josta te ette tiedä.” 33  Sen tähden opetuslapset sanoivat toisilleen: ”Ei kai kukaan ole tuonut hänelle syötävää?” 34  Jeesus sanoi heille: ”Minun ruokani+ on, että minä teen hänen tahtonsa,+ joka on lähettänyt minut, ja vien päätökseen hänen työnsä.+ 35  Ettekö te sano, että on vielä neljä kuukautta, ennen kuin elonkorjuu tulee? Katso! Minä sanon teille: Nostakaa silmänne ja katselkaa peltoja, kuinka ne ovat vaaleita elonkorjuuta varten.+ Jo 36  saa korjaaja palkkaa ja kokoaa hedelmää ikuiseen elämään,+ niin että kylväjä+ ja korjaaja voivat iloita yhdessä.+ 37  Tässä suhteessa onkin totta sanonta: toinen on kylväjä ja toinen korjaaja. 38  Minä lähetin teidät korjaamaan sitä, minkä hyväksi te ette ole nähneet vaivaa. Toiset ovat nähneet vaivan,+ ja te olette päässeet osallisiksi heidän vaivannäkönsä hyödystä.” 39  Monet sen kaupungin samarialaisista uskoivat+ nyt häneen sen naisen sanan johdosta, joka sanoi todistukseksi: ”Hän kertoi minulle kaiken, mitä olen tehnyt.”+ 40  Sen tähden kun samarialaiset tulivat hänen luokseen, he alkoivat pyytää häntä jäämään heidän luokseen, ja hän majaili siellä kaksi päivää.+ 41  Niinpä paljon useammat uskoivat sen johdosta, mitä hän sanoi,+ 42  ja he sanoivat naiselle: ”Emme usko enää sinun puheesi johdosta, sillä olemme itse kuulleet+ ja tiedämme, että tämä mies on varmasti maailman pelastaja.”+ 43  Niiden kahden päivän kuluttua hän lähti sieltä Galileaan.+ 44  Jeesus itse kuitenkin todisti, ettei profeetalla ole kunniaa omassa kotimaassaan.+ 45  Kun hän siis saapui Galileaan, niin galilealaiset ottivat hänet vastaan, koska he olivat nähneet kaiken, mitä hän oli tehnyt Jerusalemissa juhlassa,+ sillä hekin olivat menneet juhlaan.+ 46  Niinpä hän tuli jälleen Galilean Kaanaan,+ jossa hän oli muuttanut veden viiniksi.+ Ja siellä oli muuan kuninkaan palvelija, jonka poika oli sairaana Kapernaumissa.+ 47  Kuultuaan Jeesuksen tulleen Juudeasta Galileaan tämä mies meni hänen luokseen ja alkoi pyytää häntä tulemaan alas ja parantamaan hänen poikansa, sillä tämä oli kuolemaisillaan. 48  Mutta Jeesus sanoi hänelle: ”Ellette te näe tunnusmerkkejä+ ja ihmeitä,+ ette missään tapauksessa usko.” 49  Kuninkaan palvelija sanoi hänelle: ”Herra, tule alas ennen kuin lapsukaiseni kuolee.” 50  Jeesus sanoi hänelle: ”Lähde matkaan;+ poikasi elää.”+ Mies uskoi sen sanan, jonka Jeesus puhui hänelle, ja lähti matkaan. 51  Mutta jo hänen ollessaan matkalla alas hänen orjansa tulivat häntä vastaan sanomaan, että hänen poikansa eli.+ 52  Sen tähden hän alkoi tiedustella heiltä sitä hetkeä, jona hänen vointinsa oli parantunut. Niinpä he sanoivat hänelle: ”Eilen seitsemännellä tunnilla* kuume+ lähti hänestä.” 53  Siitä isä tiesi, että se oli ollut juuri sillä hetkellä,+ jona Jeesus sanoi hänelle: ”Poikasi elää.” Ja hän ja koko hänen huonekuntansa uskoivat.+ 54  Tämä taas oli toinen tunnusmerkki,+ jonka Jeesus teki tultuaan Juudeasta Galileaan.

Alaviitteet

”Sykar”. ”Sykem”, Sys. Ks. Ap 7:16: ”Sikemiin”, alav.
Auringonnoususta laskien, ts. n. klo 12.
”Sillä juutalaiset – – kanssa”, ABCWVgSyp,s; א*DItkäsik:t jättävät pois.
Kirjm. ”Henki [on] Jumala”. Kreik. Pneuʹma ho The·osʹ.
Tai ”haluat”.
Auringonnoususta laskien, ts. n. klo 13.