Helppokäyttöasetukset

Valitse kieli

Siirry lisävalikkoon

Siirry sisällysluetteloon

Siirry sisältöön

Jehovan todistajat

suomi

Raamattu verkossa

PYHÄ RAAMATTU – UUDEN MAAILMAN KÄÄNNÖS

Job 7:1–21

7  Eikö pakollinen vaivannäkö+ ole kuolevaisen ihmisen osa maan päällä, ja eivätkö hänen päivänsä ole kuin palkkatyöläisen päivät?+   Kuin orja hän haluaa huohottaen varjoon,+ ja palkkatyöläisen tavoin hän odottaa palkkaansa.+   Niin minun on annettu omistaa arvottomia kuukausia,+ ja vaivan öitä+ on minulle mitattu.   Levolle mentyäni olenkin sanonut: ’Milloin nousen?’,+ ja illan mittaan olen saanut kyllikseni rauhattomuudesta, jota jatkuu aamuhämärään asti.   Lihani on verhoutunut toukkiin+ ja tomupaakkuihin,+ ihonikin on ruvettunut ja hajoaa.+   Minun päiväni kiitävät nopeammin+ kuin kutojan sukkula, ja ne päättyvät toivottomuudessa.+   Muista, että elämäni on tuulta,+ että silmäni ei enää näe hyvää.   Minua katsovan silmä ei minua näe; silmäsi kohdistuvat minuun, mutta minua ei enää ole.+   Pilvi häipyy olemattomiin ja menee menojaan; niin ei sekään, joka menee alas Šeoliin, tule ylös.+ 10  Ei hän palaa enää taloonsa, eikä hänen paikkakuntansa häntä enää tunnusta.+ 11  Minäkään en enää hillitse suutani. Tahdon puhua henkeni* ahdingossa, tahdon uppoutua sieluni katkeruuteen!*+ 12  Olenko minä meri tai merihirviö, niin että sinun pitäisi asettaa minulle vartija?+ 13  Kun sanoin: ’Leposohvani lohduttaa minua, vuoteeni auttaa kantamaan huoleni’, 14  niin olet kauhistuttanut minua unilla ja näyillä saat minut pelästyksestä kavahtamaan, 15  niin että sieluni valitsee tukehtumisen, mieluummin kuoleman+ kuin luuni. 16  Olen hylännyt sen;+ en tahtoisi elää ajan hämärään asti. Luovu minusta, sillä päiväni ovat henkäys.+ 17  Mikä on kuolevainen ihminen,+ että sinun pitäisi kasvattaa häntä* ja että sinun tulisi kohdistaa sydämesi häneen 18  ja kiinnittää huomiota häneen joka aamu, koetella häntä joka hetki?+ 19  Miksi et käännä katsettasi minusta+ ja jätä minua rauhaan sylkeni nielaisemisen ajaksi*? 20  Jos olen tehnyt syntiä, mitä voin saada aikaan sinua vastaan, sinä ihmiskunnan* Tarkkailija?+ Minkä vuoksi olet asettanut minut maalitauluksesi, niin että minusta tulisi sinulle* taakka? 21  Ja miksi et anna rikkomustani anteeksi+ ja sivuuta erhettäni? Sillä nyt minä menen levolle tomuun,+ ja sinä olet etsivä minua, mutta minua ei enää ole.”

Alaviitteet

henkeni”. Hepr. ru·ḥi′; lat. spiritus.
Tai ”tahdon ilmaista huoleni sieluni katkeruudessa”.
Tai ”tulisi pitää häntä tärkeänä”.
Ts. rauhaan edes silmänräpäykseksi. Ks. 4Mo 4:20, alav.
”ihmiskunnan”. Hepr. ha·ʼa·dam′.
”sinulle”, LXX ja alkuperäinen hepr. teksti; M: ”itselleni”. Tämä on yksi kahdeksastatoista juutalaisten soferien tekemästä tekstin korjauksesta. Ks. liite 2B.