Siirry sisältöön

Siirry lisävalikkoon

Siirry sisällysluetteloon

Jehovan todistajat

suomi

Raamattu verkossa | PYHÄ RAAMATTU – UUDEN MAAILMAN KÄÄNNÖS

Job 24:1–25

24  Miksi ei Kaikkivaltias ole varastoinut aikoja+eivätkä edes ne, jotka tuntevat hänet, ole nähneet hänen päiviään?+   On niitä, jotka siirtävät taaksepäin rajamerkkejä;+lauman he ovat siepanneet voidakseen paimentaa sitä*.   He vievät urosaasinkin isättömiltä pojilta,he ottavat pantiksi lesken sonnin.+   He käännyttävät köyhät tieltä;+samaan aikaan maan ahdistetut ovat pysytelleet piilossa.   Katso! Kuin seeprat+ erämaassahe ovat lähteneet toimintaansa, etsimään ruokaa.Aavikkotasanko antaa kullekin leipää poikia varten.   Pellolta he korjaavat sen rehun,ja jumalattoman viinitarhan he ryöstävät äkkiä.   Alastomina he viettävät yön, ilman vaatetta+ja vailla peittoa kylmyydessä.+   Vuorten rajusta sateesta he kastuvat likomäriksi,ja koska heillä ei ole suojaa,+ heidän on syleiltävä kalliota.   He sieppaavat jopa rinnoilta isättömän pojan,+ja mitä ahdistetulla on yllään, sen he ottavat pantiksi.+ 10  Alastomina heidän on kuljeskeltava, ilman vaatetta,ja nälkäisinä heidän on kannettava korjatut tähkät.+ 11  Pengermuurien välissä he viettävät puolipäivän*;viinikuurnia heidän täytyy polkea, ja silti he ovat janoissaan.+ 12  Kuolevien jatkuva voihkina kuuluu kaupungista,ja kuolettavasti haavoitettujen sielu huutaa apua,+eikä Jumala* itse pidä sitä mitenkään sopimattomana.+ 13  Heistä osoittautui, että he olivat valoa vastaan kapinoivien joukossa,+he eivät tunteneet sen teitäeivätkä pysyneet sen kulkuteillä. 14  Päivän valjetessa murhaaja nousee,hän lähtee tappamaan ahdistettua ja köyhää,+ja yöllä hänestä tulee tavallinen varas.*+ 15  Avionrikkojan silmä+ taas on pälyillyt iltapimeää,+hän sanoo: ’Yksikään silmä ei minua näe!’+Ja hän panee peitteen kasvoilleen. 16  Pimeässä hän* on kaivautunut taloihin;päivällä heidän täytyy pysytellä lukkojen takana.He eivät ole tunteneet päivänvaloa.+ 17  Sillä aamu on heille sama kuin syvä varjo,+sillä he tuntevat syvän varjon äkilliset kauhut. 18  Hän on nopea vesien pinnalla.Heidän maapalstansa kirotaan maassa.+Hän ei käänny viinitarhojen tielle. 19  Kuivuus ja kuumuus ahmaisevat lumivedet,samoin Šeol syntiä tehneet!+ 20  Kohtu unohtaa hänet, toukka imee hänet herkkuna,+ei häntä enää muisteta.+Ja epävanhurskaus murskataan kuin puu.+ 21  Hän on tekemisissä hedelmättömän naisen kanssa, joka ei synnytä,ja lesken+ kanssa, jolle hän ei hyvää tee. 22  Ja hän vetää vahvoja pois voimallaan;hän nousee eikä ole varma elämästään*. 23  Hän antaa hänen tulla luottavaiseksi,+ jotta hän voisi tukea itseään,ja hänen silmänsä valvovat heidän teitään.+ 24  Pieneksi hetkeksi he ovat kohonneet korkealle, sitten heitä ei enää ole,+ja heidät on saatettu alas;+ heidät nyhtäistään irti kuten kaikki muutkin,ja kuin viljan tähkäpää heidät katkaistaan pois. 25  Kuka siis nyt osoittaa minut valehtelijaksitai tekee sanani tyhjiksi?”

Alaviitteet

”voidakseen paimentaa sitä”. LXX: ”yhdessä sen paimenen kanssa”.
Tai ”he pusertavat öljyä”.
”eikä Jumala”. Hepr. we·ʼElōʹah loʼ.
Tai ”hän kulkee murtovarkaana”.
Ts. varas. Ks. jae 14.
”elämästään”, LXXVg ja kolme hepr. käsik.; M: ”elämästä”.