Helppokäyttöasetukset

Valitse kieli

Siirry lisävalikkoon

Siirry sisällysluetteloon

Siirry sisältöön

Jehovan todistajat

suomi

Raamattu verkossa

PYHÄ RAAMATTU – UUDEN MAAILMAN KÄÄNNÖS

Job 16:1–22

16  Ja Job vastasi ja sanoi:   ”Olen kuullut paljon tuollaista. Rasittavia lohduttajia olette kaikki!+   Onko loppua sanoilla, jotka ovat pelkkää tuulta?+ Vai mikä ärsyttää* sinua vastaamaan?   Voisinhan itsekin puhua niin kuin te. Jospa sielunne olisi siellä, missä minun sieluni on, niin loistaisinko sanoilla* teitä vastaan+ ja ravistelisinko päätäni teitä vastaan?+   Vahvistaisin teitä suuni sanoilla,+ ja omien huulteni lohdutus pidättäisi*...   Jos puhun, ei oma tuskani pidäty,*+ ja jos lakkaan, mitä minusta poistuu*?   Mutta nyt hän on uuvuttanut minut,+ hän on hävittänyt kaikki kanssani kokoontuneet.   Ja sinä tartut minuun. Siitä on tullut todistaja,+ niin että laihuuteni nousee minua vastaan. Kasvoissani* se todistaa.   Hänen suuttumuksensa on repinyt minut kappaleiksi, ja hän hautoo vihamielisyyttä+ minua vastaan. Hän todella kiristelee minulle hampaitaan.+ Minun vastustajani teroittaa katsettaan minua vastaan.+ 10  He ovat avanneet suunsa ammolleen minua vastaan,+ häväistyksellä he ovat lyöneet poskiani, suurilukuisina he kokoontuvat minua vastaan.+ 11  Jumala* luovuttaa minut nuorille pojille* ja heittää minut suin päin jumalattomien käsiin.+ 12  Olin päässyt rauhaan, mutta hän ravisteli minua ylös,+ ja hän tarttui minua niskasta ja rusensi minua, ja hän asettaa minut maalitaulukseen. 13  Hänen jousiampujansa+ ympäröivät minut, hän halkaisee munuaiseni+ eikä tunne sääliä; hän vuodattaa sappirakkoni maahan. 14  Hän murtaa minuun aukon toisensa jälkeen, hän käy kimppuuni kuin väkevä.+ 15  Säkkikankaan+ olen ommellut ihoni peitteeksi, ja sarveni olen työntänyt tomuun.+ 16  Kasvoni ovat punertuneet itkusta,+ ja silmäluomillani on syvä varjo,*+ 17  vaikka käsissäni ei ole väkivaltaa ja rukoukseni on puhdas.+ 18  Oi maa, älä peitä vertani!+ Älköönkä huudolleni löytykö paikkaa. 19  Katso, nytkin on taivaissa se, joka todistaa minusta, niin, todistajani* on korkeuksissa.+ 20  Toverini ovat puolestapuhujia minua vastaan;+ unettomana on silmäni katsonut Jumalaa.*+ 21  Ja ratkaisu on tehtävä voimakkaan miehen ja Jumalan välillä samoin kuin ihmisen* pojan ja hänen lähimmäisensä välillä.+ 22  Sillä vain muutama vuosi* on tulossa, ja minä menen pois polkua, jota en palaa.+

Alaviitteet

Kirjm. ”loukkaa”.
”niin sallikaa minun yhdistää sanoja”, jos verbi johdetaan toisin.
Tai ”lievittäisi”.
Tai ”lievity”.
”mitä minusta poistuu”. Tai ”poistuuko se minusta”.
Tai ”Vasten kasvojani”.
”Jumala”. Hepr. ʼEl.
Kirjm. ”nuorelle pojalle”, M; LXXVg: ”epäoikeudenmukaiselle”.
”syvä varjo”. Kirjm. ”kuoleman varjo”.
”niin, todistajani”. Hepr. wesa·hadi′, jota pidetään aram. lainasanana. Ks. 1Mo 31:47: ”Jegar-Sahadutaksi”, alav.
”Jumalaa”. Hepr. ʼElō′ah.
”ihmisen”. Hepr. ʼa·dam′.
”vain luettuja vuosia”, LXX.