Helppokäyttöasetukset

Valitse kieli

Siirry lisävalikkoon

Siirry sisällysluetteloon

Siirry sisältöön

Jehovan todistajat

suomi

Raamattu verkossa

PYHÄ RAAMATTU – UUDEN MAAILMAN KÄÄNNÖS

Job 13:1–28

13  Katso! Kaiken tämän on silmäni nähnyt, korvani on kuullut, ja se tutkistelee sitä.   Mitä te tiedätte, sen minäkin hyvin tiedän; en ole minä teitä huonompi.*+   Mutta minä tahtoisin puhua Kaikkivaltiaalle itselleen,+ ja väitellessäni Jumalan* kanssa saisin iloa*.   Toisaalta te voitelette valheella,+ olette kaikki arvottomia lääkäreitä.+   Kunpa pysyisitte aivan hiljaa, niin se voisi osoittautua teille viisaudeksi.+   Kuulkaahan vastaväitteitäni+ ja kiinnittäkää huomiota huulteni puolustuspuheisiin.   Aiotteko puhua epävanhurskautta itse Jumalan puolesta, ja hänenkö hyväkseen te puhutte vilppiä?+   Aiotteko kohdella häntä puolueellisesti,+ vai tosi Jumalan puolestako te kiistelette oikeudessa?   Olisiko hyvä, että hän tutkisi teidät?+ Vai aiotteko leikitellä hänen kanssaan niin kuin leikitellään kuolevaisen ihmisen kanssa? 10  Hän ojentamalla ojentaa teitä,+ jos te yritätte salaa osoittaa puolueellisuutta.*+ 11  Eikö jo hänen arvokkuutensa saa teitä kavahtamaan pelästyksestä, ja eikö hänen kauhunsa lankea päällenne?+ 12  Teidän muistettavat sananne ovat tuhkan sananlaskuja; teidän kilpienne kupurat* ovat kuin savikilpien kupuroita.+ 13  Pysykää vaiti edessäni saadakseni itse puhua. Sitten tapahtukoon minulle mitä tahansa! 14  Miksi kannan lihaani hampaissani ja panen oman sieluni* kämmenelleni?+ 15  Vaikka hän surmaisi minut, enkö minä odottaisi?*+ Puolustaisin vain omia teitäni hänen kasvojensa edessä. 16  Hän* olisi myös pelastukseni,+ sillä kukaan luopio ei tule hänen eteensä.+ 17  Kuulkaa sanani tarkoin,+ ja olkoon julistukseni korvissanne. 18  Katso! Olenhan esittänyt oikeusasian;+ tiedän hyvin, että minä olen oikeassa. 19  Kuka aikoo kiistellä kanssani?+ Sillä jos nyt vaikenisin, minähän heittäisin henkeni! 20  Vain kahta älä minulle tee*, niin en kätkeydy sinun takiasi.+ 21  Pane kauaksi minusta kätesi, älköönkä pelkosi kauhistuttako minua.+ 22  Kutsu sitten, jotta minä vastaisin, tai anna minun puhua, ja vastaa sinä minulle. 23  Millaisia erheitä ja syntejä minulla on? Anna minun tietää oma kapinani ja oma syntini. 24  Miksi kätket kasvosi+ ja pidät minua vihollisenasi?+ 25  Ajelehtineen lehdenkö panet vapisemaan, tai kuivia oljenkorsiako ajat takaa? 26  Sillä sinä kirjoitat minua vastaan katkeria asioita+ ja panet minut vastaamaan nuoruuteni erheistä.+ 27  Sinä myös annat minun jalkojeni olla jalkapuussa+ ja vartioit kaikkia polkujani; jalkapohjiani* varten sinä piirrät oman viivasi. 28  Ja hän* hajoaa kuin jokin laho,*+ kuin vaate, jonka koi syö.+

Alaviitteet

Ks. 12:3, alav.
”Jumalan”. Hepr. ʼEl.
Tai ”ja toivoisinpa, että minulla olisi ilo väitellä Jumalan kanssa”.
”osoittaa puolueellisuutta”, M; TSyVg: ”kohdella häntä puolueellisesti”.
Tai ”teidän rintavarustuksenne”.
”ja – – oman sieluni”. Hepr. wenaf·ši′; kreik. psy·khēn′; lat. animam. Vrt. Tu 12:3; 1Sa 19:5.
Tai ”minä en odottaisi”, M; Mreunah.TSyVg: ”häntä minä odottaisin”.
Tai ”Se”.
”älä – – tee”. Hepr. verbi ilmaisee, että puhutellaan yhtä persoonaa, mikä sopii Jumalan puhuttelemiseen jakeissa 20–27.
Kirjm. ”jalkojeni juuria”.
”hän”, ts. Job.
”jokin laho”, MVg; LXXSy: ”nahkapussi”.