Siirry sisältöön

Siirry lisävalikkoon

Siirry sisällysluetteloon

Jehovan todistajat

suomi

Raamattu verkossa | PYHÄ RAAMATTU – UUDEN MAAILMAN KÄÄNNÖS

Jesaja 31:1–9

31  Voi niitä, jotka menevät alas Egyptiin apua hakemaan,+ jotka hevosiin turvautuvat+ ja jotka panevat luottamuksensa sotavaunuihin,+ koska niitä on lukuisasti, ja ratsuihin*, koska ne ovat hyvin väkeviä, mutta jotka eivät ole katsoneet Israelin Pyhään eivätkä etsineet Jehovaa itseään.+  Ja hän on myös* viisas+ ja tuottaa onnettomuutta+ eikä ole sanojaan peruuttanut,+ ja hän on nouseva pahantekijöiden huonetta vastaan+ ja vahingontekijöiden apua vastaan.+  Egyptiläiset ovat toki ihmisiä*+ eivätkä Jumala*, ja heidän hevosensa ovat lihaa+ eivätkä henkeä. Ja Jehova itse ojentaa kätensä, ja apua tarjoava on kompastuva, ja autettava on kaatuva,+ ja samaan aikaan he kaikki kohtaavat loppunsa.  Sillä näin on Jehova sanonut minulle: ”Niin kuin leijona, niin, harjakas nuori leijona ärisee+ saaliinsa ääressä, kun sitä vastaan kutsutaan paimenten koko joukko, eikä kauhistu heidän ääntään eikä köyristele heidän hälinänsä takia, niin armeijoiden Jehova tulee alas sotimaan Siioninvuoren ja sen kukkulan vuoksi.+  Niin kuin lentävät linnut, niin armeijoiden Jehova puolustaa Jerusalemia.+ Puolustaessaan sitä hän myös vapauttaa sen.+ Säästäessään* sen hän antaa myös sen selviytyä.”  ”Palatkaa+ Hänen luokseen, jota vastaan Israelin pojat ovat menneet pitkälle* kapinassaan.+  Sillä sinä päivänä he hylkäävät kukin arvottomat hopeajumalansa ja arvottomat kultajumalansa,+ jotka kätenne ovat tehneet teille synniksi.+  Ja assyrialainen on kaatuva miekkaan, ei miehen* miekkaan, ja hänet syö miekka, ei ihmisen* miekka.+ Ja hänen on paettava miekkaa, ja jopa hänen nuoret miehensä joutuvat pakkotyöhön.  Ja pelästyksestä katoaa hänen kallionsa, ja hänen ruhtinaittensa täytyy kauhistua merkin+ takia*”, lausuu Jehova, jonka valo on Siionissa ja jonka pätsi+ on Jerusalemissa.

Alaviitteet

Tai ”ratsumiehiin”.
Tai ”hänkin on”.
Hepr. ʼa·damʹ.
”Jumala”. Hepr. ʼEl.
Tai ”Mennessään [sen] ohi”. Hepr. pa·soʹaḥ, eräs muoto verbistä pa·saḥʹ, josta johtuu substantiivi pesah (peʹsaḥ).
Kirjm. ”syvälle”.
Hepr. ʼiš.
Hepr. ʼa·damʹ. Ks. 1Mo 1:26: ”ihminen”, alav.
merkin takia”. Hepr. min·nesʹ.