Helppokäyttöasetukset

Valitse kieli

Siirry lisävalikkoon

Siirry sisällysluetteloon

Siirry sisältöön

Jehovan todistajat

suomi

Raamattu verkossa

PYHÄ RAAMATTU – UUDEN MAAILMAN KÄÄNNÖS

Jeremia 48:1–47

48  Moabille+ on armeijoiden Jehova, Israelin Jumala, sanonut näin:+ ”Voi Neboa,+ sillä se on ryöstetty! Kirjataim+ on joutunut häpeään, valloitettu. Korkea turvapaikka on joutunut häpeään ja saatettu kauhun valtaan.+  Enää ei ylistetä Moabia.+ Hesbonissa+ on mietitty sitä vastaan onnettomuutta: ’Tulkaa, ja karsikaamme se pois kansakuntien joukosta.’+ Sinunkin, oi Madmen, tulisi olla vaiti. Jäljessäsi kulkee miekka.  Huudon ääni kuuluu Horonaimista,+ ryöstö ja suuri romahdus.  Moab on murtunut.+ Sen pienokaiset ovat nostaneet kuuluville huudon.  Sillä Luhitin+ tietä noustaan itkien – siellä itketään. Sillä Horonaimista laskeutuvalta tieltä on kuultu ahdistava huuto romahduksen takia.+  Lähtekää pakoon; avatkaa sielullenne* pääsy turvaan,+ niin teistä tulee kuin kataja* erämaassa.+  Koska sinä* luotat töihisi ja aarteisiisi, sinutkin valloitetaan.+ Ja Kemos+ on lähtevä pakkosiirtolaisuuteen,+ sen papit ja ruhtinaat samanaikaisesti.+  Ja ryöstäjä tulee jokaiseen kaupunkiin,+ eikä yksikään kaupunki voi päästä pakoon.+ Ja alatasanko on tuhoutuva ja lakeus hävitetään, niin kuin Jehova on sanonut.  Antakaa Moabille tiemerkki, sillä raunioiksi luhistuessaan se lähtee liikkeelle;+ ja pelkkä hämmästelyn kohde tulee sen kaupungeista, eikä kukaan asu niissä.+ 10  Kirottu olkoon se, joka leväperäisesti suorittaa Jehovan antaman tehtävän,+ ja kirottu olkoon se, joka pidättää miekkansa verestä! 11  Moabilaiset* ovat olleet huolettomia nuoruudestaan asti,+ ja häiriintymättä he* pysyttelevät pohjasakkansa päällä.+ Eikä heitä ole tyhjennetty astiasta astiaan, eivätkä he ole menneet pakkosiirtolaisuuteen. Siksi heidän makunsa on säilynyt heissä*, eikä heidän tuoksunsakaan ole muuttunut. 12  ’Sen tähden, katso, päivät tulevat’, lausuu Jehova, ’jolloin olen lähettävä heidän luokseen astioiden kallistajia, ja he totisesti kallistavat niitä;+ ja heidän astiansa he tyhjentävät ja heidän suuret ruukkunsa* he iskevät palasiksi. 13  Ja moabilaisten täytyy hävetä Kemosia,+ niin kuin Israelin huonetta olevat ovat joutuneet häpeämään Beteliä, luottamuksensa kohdetta.+ 14  Miten te rohkenette sanoa: ”Me olemme väkeviä miehiä+ ja elinvoimaisia miehiä sotaan”?’ 15  ’Moab on ryöstetty, ja sen kaupunkeja vastaan on noustu.+ Ja niiden parhaat nuoret miehet ovat menneet alas teurastettaviksi’,+ lausuu Kuningas, jonka nimi on armeijoiden Jehova.+ 16  Moabilaisten turmio on lähellä, tulossa, ja heidän onnettomuutensa todella rientää nopeasti.+ 17  Kaikkien heidän ympärillään olevien on osoitettava myötätuntoa heitä kohtaan, niin, kaikkien niiden, jotka tuntevat heidän nimensä.+ Sanokaa: ’Oi kuinka onkaan voiman sauva murrettu, kauneuden sauva!’+ 18  Laskeudu kunniasta ja istu janoisena, oi Dibonin+ tyttären+ asujatar*; sillä Moabin ryöstäjä on noussut sinua vastaan. Hän hävittää linnoitetut paikkasi.+ 19  Seisahdu ja tähystä tietä, oi Aroerin+ asujatar. Kysy pakenevalta mieheltä ja pakoon pääsevältä naiselta. Sano: ’Mitä on tapahtunut?’+ 20  Moab on saatettu häpeään, sillä se on kauhistunut.+ Paru ja huuda. Kertokaa Arnonin+ varrella, että Moab on ryöstetty. 21  Ja tullut on tuomio lakeuden maalle,+ Holonille ja Jahasille*+ sekä Mefaatia+ vastaan 22  ja Dibonia+ ja Neboa+ ja Bet-Diblataimia vastaan 23  sekä Kirjataimia+ ja Bet-Gamulia ja Bet-Meonia+ vastaan 24  sekä Kerijotia+ ja Bosraa+ ja kaikkia Moabin maan kaupunkeja vastaan, kaukaisia ja läheisiä. 25  ’Moabin sarvi on katkaistu,+ ja murrettu on hänen käsivartensa’,+ lausuu Jehova. 26  ’Juottakaa+ hänet, sillä Jehovaa vastaan hän on pöyhkeillyt;+ ja Moab on kieriskellyt oksennuksessaan,+ ja pilkan kohteeksi on joutunut hänkin. 27  Ja eikö Israelista tullut sinulle* vain pilkan kohde?+ Vai tavattiinko hänet* suoranaisten varkaiden joukosta?+ Sillä sinä ravistelit päätäsi aina puhuessasi häntä vastaan. 28  Lähtekää kaupungeista ja asukaa kalliolla,+ te Moabin asukkaat, ja tulkaa kyyhkysen kaltaiseksi, joka tekee pesänsä onkalon suun seutuville.’”+ 29  ”Me olemme kuulleet Moabin ylpeydestä+ – hän on kovin pöyhkeä – hänen korkeudestaan ja ylpeydestään ja pöyhkeydestään ja hänen sydämensä korskeudesta.”+ 30  ”’Minä olen tuntenut hänen vimmansa’, lausuu Jehova, ’eikä näin tule olemaan*; hänen tyhjän puheensa+ – he eivät todellisuudessa tee juuri sillä tavoin.+ 31  Siksi Moabin tähden tulen parkumaan ja koko Moabin takia tulen huutamaan.+ Kir-Heresin+ miesten takia varmasti vaikeroidaan. 32  Enemmän kuin itketään Jaseria+ tulen itkemään sinua, oi Sibman+ viiniköynnös. Sinun kukoistavat versosi ovat kulkeneet meren yli. Merelle – Jaseriin+ – ne ovat yltäneet. Kesähedelmiesi+ ja viininkorjuusi kimppuun on käynyt ryöstäjä.+ 33  Ja ilo sekä riemu on otettu pois hedelmätarhasta ja Moabin maasta.+ Ja viinin minä olen pannut loppumaan viinikuurnista.+ Kukaan ei polje niitä riemuhuudoin. Riemuhuuto ei ole riemuhuutoa.’”+ 34  ”’Hesbonin+ huudosta Elealeen+ asti, Jahasiin+ saakka he ovat antaneet äänensä kuulua,+ Soarista+ Horonaimiin+ asti, Eglat-Selisijaan;+ sillä jopa Nimrimin vedet+ tulevat pelkiksi autiomaiksi. 35  Ja minä lopetan Moabista sen, joka tuo uhrilahjan uhrikukkulalle, ja sen, joka suitsuttaa uhrisavua jumalalleen’,*+ lausuu Jehova. 36  ’Siksi minun sydämeni väräjää Moabin takia huilujen tavoin,+ ja Kir-Heresin+ miesten takia minun sydämeni väräjää huilujen tavoin. Siksi hänen aikaansaamansa runsaus tuhoutuu varmasti.+ 37  Sillä jokainen pää on kalju,+ ja jokainen parta on leikattu.+ Kaikissa käsissä on viiltoja,+ ja lanteilla on säkkivaate!’”+ 38  ”’Kaikilla Moabin katoilla ja sen toreilla – kaikkialla – on valitusta;+ sillä olen murskannut Moabin niin kuin astian, josta ei ole iloa’,+ lausuu Jehova. 39  ’Oi kuinka se onkaan kauhistunut*! Parkukaa! Oi kuinka Moab onkaan kääntynyt selin! Se on joutunut häpeään.+ Ja Moabista on tullut pilkan kohde ja kauhistuttava kaikille, jotka ovat sen ympäristössä.’” 40  ”Sillä näin on Jehova sanonut: ’Katso! Syöksyvän kotkan tavoin+ jonkun on levitettävä siipensä Moabin yllä.+ 41  Kaupungit valloitetaan, ja sen vahvat paikat vallataan. Ja Moabin väkevien miesten sydämen on tultava sinä päivänä synnytystuskissa olevan vaimon sydämen kaltaiseksi.’”+ 42  ”’Ja Moab tuhotaan kansana,+ sillä Jehovaa vastaan se on pöyhkeillyt.+ 43  Kauhu ja kuoppa ja pyydys ovat edessäsi, oi Moabin asukas’,+ lausuu Jehova. 44  ’Joka kauhua pakenee, putoaa kuoppaan, ja joka kuopasta nousee, jää kiinni pyydykseen.’+ ’Sillä minä tuotan sille, Moabille, heidän tarkastusvuotensa’,+ lausuu Jehova. 45  ’Hesbonin varjoon ovat pakenijat seisahtuneet voimattomina. Sillä Hesbonista on lähtevä tuli+ ja liekki keskeltä Sihonia;+ ja se kuluttaa Moabin ohimot ja melskeen poikien päälaen.’+ 46  ’Voi sinua*, oi Moab!+ Kemosin+ kansa on tuhoutunut. Sillä poikasi on otettu vangeiksi ja tyttäresi on otettu vangeiksi. 47  Ja minä kokoan Moabin vangitut päivien lopulla’,+ lausuu Jehova. ’Tähän asti on Moabin tuomiota.’”+

Alaviitteet

sielullenne”, yks. mutta kollektiivisessa merkityksessä. Hepr. naf·šekhem′; kreik. psy·khas′, mon.; lat. animas, mon.
”kataja”. Hepr. sanan merkitys on epävarma; jos tehdään LXX:n mukainen tekstikorjaus: ”villiaasi”.
”sinä”, fem., viittaa Moabiin.
Kirjm. ”Moab [on ollut huoleton]”.
Kirjm. ”hän [pysyttelee]”, mask.
Kirjm. ”hänessä”, mask. ”Moab” on fem. jakeissa 1–9.
Omistusliite ”-nsa”, mon. mask., viittaa Moabin miehiin.
Tai ”oi asujatar, Dibonin tytär”.
Hepr. Jah′tsah.
”sinulle”, mask.
”hänet”, mask., Mreunah.; M: ”hänet”, fem.
Tai ”hänen kerskailunsa tulee olemaan turhaa”.
Tai ”jumalilleen”. Hepr. leʼ·lo·hāw′; lat. diis.
Tai ”murskattu”.
”sinua”, mask.