Helppokäyttöasetukset

Valitse kieli

Siirry lisävalikkoon

Siirry sisällysluetteloon

Siirry sisältöön

Jehovan todistajat

suomi

Raamattu verkossa

PYHÄ RAAMATTU – UUDEN MAAILMAN KÄÄNNÖS

Jeremia 42:1–22

42  Sitten kaikki sotajoukkojen päälliköt ja Johanan,+ Kareahin poika, ja Jesanja,*+ Hosajan+ poika, ja kaikki kansa, pienimmästä aina suurimpaan asti, lähestyivät  ja sanoivat profeetta Jeremialle: ”Suothan suosionpyyntömme langeta eteesi, ja rukoile sinä puolestamme Jehovaa, Jumalaasi,+ koko tämän jäännöksen puolesta, sillä me olemme jääneet jäljelle, harvat monista,+ niin kuin silmäsi meidät näkevät.  Ja ilmoittakoon Jehova, sinun Jumalasi, meille sen tien, jota meidän tulee vaeltaa, ja sen, mitä meidän tulee tehdä.”+  Siihen profeetta Jeremia sanoi heille: ”Olen kuullut. Katso, minä rukoilen Jehovaa, teidän Jumalaanne, sanojenne mukaan,+ ja on tapahtuva, että jokaisen sanan, jonka Jehova antaa teille vastaukseksi, ilmoitan teille.+ En salaa teiltä sanaakaan.”+  Ja he puolestaan sanoivat Jeremialle: ”Osoittautukoon Jehova totuudelliseksi ja uskolliseksi todistajaksi meitä vastaan,+ ellemme tee tarkalleen jokaisen sanan mukaan, jonka Jehova, sinun Jumalasi, mukanasi meille lähettää.+  Olkoon hyvää tai pahaa, Jehovan, Jumalamme, ääntä, hänen jonka luo lähetämme sinut, me tottelemme, jotta meidän kävisi hyvin, koska tottelemme Jehovan, Jumalamme, ääntä.”+  Ja kymmenen päivän kuluttua tapahtui, että Jeremialle tuli taas Jehovan sana.+  Niin hän kutsui Johananin, Kareahin pojan, ja kaikki sotajoukkojen päälliköt, jotka olivat tämän kanssa, sekä kaiken kansan, pienimmästä aina suurimpaan asti;+  ja hän sanoi sitten heille: ”Näin on Jehova, Israelin Jumala, sanonut, hän jonka luo te lähetitte minut saattaakseni suosionpyyntönne lankeamaan hänen eteensä:+ 10  ’Jos te tosiaan jäätte asumaan tähän maahan,+ niin olen rakentava teidät enkä revi teitä maahan ja olen istuttava teidät enkä revi teitä juurineen pois;+ sillä tunnen varmasti mielipahaa sen onnettomuuden johdosta, jonka olen aiheuttanut teille.+ 11  Älkää pelätkö Babylonin kuningasta, jonka vuoksi olette peloissanne.’+ ’Älkää pelätkö häntä’,+ lausuu Jehova, ’sillä minä olen teidän kanssanne pelastaakseni teidät ja vapauttaakseni teidät hänen kädestään.+ 12  Ja minä suon teille armonosoituksia, ja hän on varmasti teille armollinen ja palauttaa teidät omalle maallenne.+ 13  Mutta jos te sanotte: ”Ei, me emme aio asua tässä maassa!” ollaksenne tottelematta Jehovan, Jumalanne, ääntä+ 14  ja sanotte: ”Ei, vaan me menemme Egyptin maahan,+ missä emme näe sotaa emmekä kuule torven ääntä emmekä kärsi leivän nälkää; ja siellä me asumme”,+ 15  niin kuule siis nyt Jehovan sana, oi Juudan jäännös. Näin on armeijoiden Jehova, Israelin Jumala, sanonut: ”Jos te kääntämällä käännätte kasvonne mennäksenne Egyptiin ja todella menette sinne asumaan muukalaisina,+ 16  niin on tapahtuva, että juuri se miekka, jota te pelkäätte, saavuttaa teidät siellä Egyptin maassa,+ ja se nälänhätä, joka teitä pelottaa, seuraa kintereillänne sinne Egyptiin;+ ja siellä te kuolette.+ 17  Ja tapahtuu, että kaikki ne miehet, jotka ovat kääntäneet kasvonsa mennäkseen Egyptiin asumaan siellä muukalaisina, kuolevat miekkaan, nälkään ja ruttoon;+ eikä heidän joukossaan tule olemaan eloon jäänyttä eikä pakoon päässyttä sen onnettomuuden takia, jonka minä tuotan heille.”’+ 18  Sillä näin on armeijoiden Jehova, Israelin Jumala, sanonut: ’Niin kuin suuttumukseni ja vihastukseni on vuodatettu Jerusalemin asukkaiden päälle,+ niin vihastukseni vuodatetaan teidän päällenne Egyptiin menonne johdosta, ja te tulette varmasti kiroukseksi ja hämmästelyn kohteeksi ja kiroussanaksi ja häväistykseksi+ ettekä enää näe tätä paikkaa.’+ 19  Jehova on puhunut teitä vastaan, oi Juudan jäännös. Älkää menkö Egyptiin.+ Teidän tulee ehdottomasti tietää, että minä olen todistanut tänään teitä vastaan,+ 20  että te olette syyllistyneet erheeseen sieluanne kohtaan,*+ sillä tehän lähetitte minut Jehovan, Jumalanne, luo sanoen: ’Rukoile puolestamme Jehovaa, meidän Jumalaamme; ja aivan niin kuin Jehova, meidän Jumalamme, sanoo, ilmoita meille, niin me varmasti teemme siten.’+ 21  Ja minä ilmoitan teille tänään, mutta te ette todellakaan tottele Jehovan, Jumalanne, ääntä ettekä mitään, mitä hän on lähettänyt minut teille tuomaan.+ 22  Ja nyt teidän tulee ehdottomasti tietää, että miekkaan,+ nälkään ja ruttoon te kuolette siinä paikassa, johon te mielitte mennä asumaan muukalaisina.”+

Alaviitteet

”Jesanja”, MTSyVg; LXX: ”Asarja”, kuten 43:2:ssa.
Kirjm. ”sielujanne kohtaan”. Hepr. benaf·šō·tē·khem′; kreik. psy·khais′; lat. animas. Ks. liite 4A.