Helppokäyttöasetukset

Valitse kieli

Siirry lisävalikkoon

Siirry sisällysluetteloon

Siirry sisältöön

Jehovan todistajat

suomi

Raamattu verkossa

PYHÄ RAAMATTU – UUDEN MAAILMAN KÄÄNNÖS

Jeremia 4:1–31

4  ”Jos sinä palaat, oi Israel”, lausuu Jehova, ”niin minun luokseni voit palata.+ Ja jos poistat iljetyksesi minun takiani,*+ niin et tule kulkemaan pakolaisena.  Ja jos olet vannova:+ ’Niin totta kuin Jehova elää totuudessa,+ oikeudessa ja vanhurskaudessa!’,+ niin hänessä* kansakunnat siunaavat itsensä ja hänestä he ylpeilevät.”+  Sillä näin on Jehova sanonut Juudan miehille* ja Jerusalemille: ”Kyntäkää itsellenne viljelysmaa, älkääkä jatkuvasti kylväkö orjantappuroiden sekaan.*+  Ympärileikatkaa itsenne Jehovalle ja poistakaa sydämenne esinahka,+ te Juudan miehet* ja Jerusalemin asukkaat, ettei vihastukseni etenisi niin kuin tuli ja todella palaisi kenenkään sitä sammuttamatta menettelyjenne pahuuden takia.”+  Kertokaa se Juudassa ja julistakaa se myös Jerusalemissa+ ja sanokaa se julki ja puhaltakaa torvea* kautta maan.+ Huutakaa äänekkäästi* ja sanokaa: ”Kokoontukaa, ja menkäämme linnoitettuihin kaupunkeihin.+  Kohottakaa merkki Siionia kohti. Varustakaa suoja. Älkää jääkö seisomaan.” Sillä minä tuon pohjoisesta onnettomuuden,+ niin, suuren romahduksen.  Hän on noussut kuin leijona tiheiköstään,+ ja kansakuntien tuhooja on lähtenyt liikkeelle;+ hän on lähtenyt paikastaan tekemään maasi* hämmästelyn kohteeksi. Sinun kaupunkisi luhistuvat raunioiksi, niin ettei siellä ole yhtään asukasta.+  Vyöttäytykää tämän tähden säkkikankaaseen.+ Lyökää rintaanne ja parkukaa,+ sillä Jehovan suuttumuksen hehku ei ole väistynyt meistä.+  ”Ja on tapahtuva sinä päivänä”, lausuu Jehova, ”että kuninkaan sydän raukeaa,+ samoin ruhtinaiden sydän, ja papit saatetaan varmasti hämmästymään, ja profeetatkin ihmettelevät.”+ 10  Ja minä sanoin: ”Voi, Suvereeni Herra Jehova! Totisesti olet pettämällä pettänyt tämän kansan+ ja Jerusalemin sanomalla: ’Teille tulee rauha’,+ ja miekka on yltänyt aina sieluun* asti.” 11  Siihen aikaan sanotaan tälle kansalle ja Jerusalemille: ”Erämaan halki kulkevilta tallatuilta poluilta on polttava tuuli+ matkalla kansani tytärtä kohti;+ se ei ole viskaamista eikä puhdistamista varten. 12  Näiltä minulle tulee kova tuuli. Nyt myös minä julistan tuomiot heille.+ 13  Katso! Hän* nousee niin kuin sadepilvet, ja hänen vaununsa ovat kuin myrskytuuli.+ Hänen hevosensa ovat kotkia* nopeammat.+ Voi meitä, sillä meidät on ryöstetty! 14  Pese sydämesi puhtaaksi silkasta pahuudesta, oi Jerusalem, jotta pelastuisit.+ Kuinka kauan erheelliset ajatuksesi majailevat sinussa?+ 15  Sillä ääni kertoo Danista+ ja julistaa jotakin vahingollista Efraimin vuoristosta.+ 16  Mainitkaa siitä, niin, kansakunnille. Julistakaa se Jerusalemia vastaan.” ”Vartijoita tulee kaukaisesta maasta,+ ja Juudan kaupunkeja vastaan he antavat äänensä kuulua. 17  Niin kuin kedon vartijat he ovat tulleet sitä vastaan joka puolelta,+ koska minua vastaan se on kapinoinut”,+ lausuu Jehova. 18  ”Tiesi* ja menettelysi – nämä maksetaan* sinulle takaisin.*+ Tämä on sinua kohtaava onnettomuus, sillä se on katkeraa, koska se on yltänyt aina sydämeesi asti.” 19  Voi sisuksiani, sisuksiani! Sydämeni seinämissä on ankaria tuskia.+ Sydämeni kuohuu sisässäni.+ En voi pysyä vaiti, sillä sieluni on kuullut torven äänen, sodan hälytysmerkin.+ 20  Romahdus romahduksen jälkeen on kuulutettu, sillä koko maa on ryöstetty.+ Äkkiä on telttani ryöstetty,+ hetkessä telttakankaani. 21  Kuinka kauan vielä näen merkin, kuulen torven äänen?+ 22  Sillä kansani on tyhmä.+ Minua he eivät ole ottaneet huomioon.+ He ovat epäviisaita poikia eivätkä ymmärtäväisiä.+ Viisaita he ovat pahan tekemiseen, mutta hyvän tekemiseen ei heillä todellakaan ole tietoa.+ 23  Minä näin maan*, ja katso, se oli tyhjä ja autio,+ ja näin taivaisiin, eikä niiden valoa enää ollut.+ 24  Minä näin vuoret, ja katso, ne järkkyivät, ja kaikki kukkulatkin järähtelivät.+ 25  Minä näin, ja katso, ei ollut yhtään ihmistä*, ja taivaiden lentävät luomukset olivat kaikki paenneet.+ 26  Minä näin, ja katso, erämaana oli hedelmätarha, ja hajotettu oli sen kaikki kaupungit.+ Näin oli Jehovan takia, hänen suuttumuksensa hehkun takia. 27  Sillä näin on Jehova sanonut: ”Autioksi tulee koko maa,+ ja enkö minä pane täytäntöön perinpohjaisen hävityksen?*+ 28  Tästä syystä maa tulee suremaan+ ja ylhäällä olevat taivaat varmasti pimenevät.+ Näin on, koska olen puhunut, olen harkinnut enkä ole pahoitellut enkä tule perääntymään siitä.+ 29  Ratsumiesten ja jousella ampujien äänen takia koko kaupunki pakenee.+ He ovat menneet tiheikköihin, ja kallioille* he ovat nousseet.+ Jokainen kaupunki on hylätty, eikä niissä ketään ihmistä* asu.” 30  Kun sinut* nyt on ryöstetty, mitä aiot tehdä, koska tapanasi oli pukeutua helakanpunaan, koska tapanasi oli somistaa itsesi kultakoristeilla, koska tapanasi oli suurentaa silmäsi mustalla ihomaalilla?+ Turhaan oli tapanasi kaunistaa itseäsi.+ Sinua himoinneet ovat hylänneet sinut; sinun sieluasi he tavoittelevat.+ 31  Sillä olen kuullut kuin sairaan* naisen äänen, kuin ensisynnyttäjän ahdingon,+ henkeä haukkovan Siionin tyttären äänen. Hän levittelee käsiään:+ ”Voi minua nyt, sillä sieluni on väsynyt surmaajiin!”+

Alaviitteet

Kirjm. ”kasvoistani”.
”hänessä”. Tarkoittaa mahd. ”Israelia”.
miehille”. Hepr. leʼiš′, yks. mutta käytetty kollektiivisesti.
Kirjm. ”orjantappuroihin” tai ”orjantappuroille”.
”miehet”. Hepr. ʼiš, yks. mutta käytetty kollektiivisesti.
Tai ”šofaria”.
Kirjm. ”Huutakaa, täyttäkää [tehkää se täydelleen]”.
Omistusliite ”-si”, fem.
sieluun”. Hepr. han·na′feš; kreik. psy·khēs′; lat. animam. Ks. liite 4A.
Ts. vihollinen.
Tai ”korppikotkia”.
Omistusliite ”-si”, fem.
”maksetaan”. Hepreassa on tässä infinitivus absolutus, persoonaton ja ajan suhteen epämääräinen verbimuoto.
”Tiesi ja menettelysi ovat tehneet nämä sinulle”, TLXXSyVg:n ja joidenkin hepr. käsikirjoitusten mukaisesti.
Hepr. ha·ʼa′rets.
”yhtään ihmistä”. Hepr. ha·ʼa·dam′. Ks. 1Mo 1:26: ”ihminen”, alav.
Tai ”mutta perinpohjaista hävitystä en pane täytäntöön”.
”ja kallioille”. Hepr. u·vak·ke·fim′; kreik. pe′tras. Vrt. Mt 16:18: ”kalliolle”, alav.
”ketään ihmistä”. Hepr. ʼiš.
”sinut”, fem., osoitettu Siionille eli Jerusalemille.
”kuin synnytystuskissa olevan”, pienen tekstikorjauksen mukaan.