Helppokäyttöasetukset

Valitse kieli

Siirry lisävalikkoon

Siirry sisällysluetteloon

Siirry sisältöön

Jehovan todistajat

suomi

Raamattu verkossa

PYHÄ RAAMATTU – UUDEN MAAILMAN KÄÄNNÖS

Jeremia 17:1–27

17  ”Juudan synti on kirjoitettuna muistiin rautapiirtimellä.+ Timanttikärjellä se on kaiverrettu heidän sydämensä tauluun+ ja heidän* alttariensa sarviin,+  kun heidän poikansa muistavat alttarinsa ja pyhät paalunsa*, jotka olivat rehevän puun vieressä, korkeilla kukkuloilla,+  kedon vuorilla. Rikkautesi, kaikki aarteesi*, tulen antamaan ryöstösaaliiksi+ – uhrikukkulasi siksi että olet tehnyt syntiä kaikilla alueillasi.+  Ja aivan omasta aloitteestasi sinä luovuit perintöomaisuudestasi, jonka olin sinulle antanut.+ Minä panen sinut myös palvelemaan vihollisiasi maassa, jota et ole tuntenut;+ kuin tuli teidät on näet sytytetty suuttumuksessani.+ Ajan hämärään asti se pysyy sytytettynä.”  Näin on Jehova sanonut: ”Kirottu on se voimakas mies*, joka panee luottamuksensa ihmiseen*+ ja todellisuudessa tekee lihan käsivarrekseen+ ja jonka sydän kääntyy pois Jehovasta.+  Ja hänestä on tuleva kuin yksinäinen puu aavikkotasangolla, eikä hän näe hyvää tulevan,+ vaan hänen on oleskeltava korventuneissa paikoissa* erämaassa, asumattomassa suolamaassa.+  Siunattu on se voimakas mies, joka panee luottamuksensa Jehovaan ja jonka turva* Jehovasta on tullut.+  Ja hänestä on tuleva kuin vesien partaalle istutettu puu, joka työntää juurensa suoraan vesiväylän ääreen; eikä hän näe kuumuuden tulevan, vaan hänen lehvistönsä on osoittautuva reheväksi.+ Kuivanakaan vuonna+ hän ei huolestu eikä lakkaa tuottamasta hedelmää.  Sydän on kaikkea muuta petollisempi ja toivoton.+ Kuka voi tuntea sen? 10  Minä, Jehova, tutkin sydämen,+ koettelen munuaiset,*+ niin, antaakseni jokaiselle hänen teittensä* mukaan,+ hänen menettelyjensä hedelmän mukaan.+ 11  Niin kuin peltokana, joka on koonnut*, mitä se ei ole muninut, on se, joka hankkii rikkautta, mutta ei oikeuden mukaan.+ Päiviensä puolivälissä hän jättää sen,+ ja lopussaan hän osoittautuu mielettömäksi.”+ 12  Loistoisa valtaistuin on ollut korkeudessa alusta asti;+ se on pyhäkkömme paikka.+ 13  Oi Jehova, Israelin toivo,+ kaikki, jotka sinut hylkäävät, joutuvat häpeään.+ Maahan kirjoitetaan ne, jotka minusta luopuvat,+ sillä he ovat hylänneet elävän veden lähteen, Jehovan.+ 14  Paranna minut, oi Jehova, niin minä paranen.+ Pelasta minut, niin varmasti pelastun;+ sillä sinä olet minun ylistykseni.+ 15  Katso! On niitä, jotka sanovat minulle: ”Missä on Jehovan sana?+ Kävisipä se toteen.” 16  Mutta minä en kiirehtinyt pois olemasta paimen, joka seuraa sinua, enkä osoittanut haluavani toivottomuuden päivää. Sinä itse olet tuntenut huulteni ilmauksen; sinun kasvojesi edessä se on tapahtunut. 17  Älä tule minulle kauhistuttavaksi.+ Sinä olet turvani onnettomuuden päivänä.+ 18  Joutukoot vainoojani häpeään,+ mutta älä anna minun henkilökohtaisesti joutua häpeään.+ Kauhistukoot he, mutta älä anna minun henkilökohtaisesti kauhistua. Tuota heille onnettomuuden päivä+ ja murskaa heidät jopa kaksinkertaisella romahduksella.+ 19  Näin on Jehova sanonut minulle: ”Mene*, ja sinun on seisottava kansan poikien portissa, josta Juudan kuninkaat menevät sisään ja josta he tulevat ulos, ja kaikissa Jerusalemin porteissa.+ 20  Ja sinun on sanottava heille: ’Kuulkaa Jehovan sana, te Juudan kuninkaat ja koko Juuda ja kaikki te Jerusalemin asukkaat, jotka menette sisään näistä porteista.+ 21  Näin on Jehova sanonut: ”Valvokaa sieluanne,*+ älkääkä kantako sapattipäivänä mitään kuormaa, joka teidän on tuotava Jerusalemin porteista sisään.+ 22  Ettekä saa viedä mitään kuormaa kodeistanne ulos sapattipäivänä, ja mitään työtä ette saa tehdä.+ Ja teidän on pyhitettävä sapattipäivä niin kuin käskin esi-isiänne;+ 23  mutta he eivät kuunnelleet eivätkä kallistaneet korvaansa,+ ja he jäykistivät niskaansa+ ollakseen kuulematta ja ollakseen ottamatta kuria vastaan.”’+ 24  ’”Ja on tapahtuva, että jos te tarkoin tottelette minua”,+ lausuu Jehova, ”niin ettette tuo mitään kuormaa tämän kaupungin porteista sisään sapattipäivänä,+ vaan pyhitätte sapattipäivän, niin ettette tee silloin mitään työtä,+ 25  niin tämän kaupungin porteista on tuleva sisään Daavidin valtaistuimella+ istuvia kuninkaita ja ruhtinaita,+ jotka ajavat vaunuilla ja hevosilla, he ja heidän ruhtinaansa, Juudan miehet* ja Jerusalemin asukkaat; ja tämä kaupunki on oleva asuttu ajan hämärään asti. 26  Ja ihmisiä on tuleva Juudan kaupungeista ja Jerusalemin ympäriltä ja Benjaminin maasta+ ja alangolta*+ ja vuoristosta+ ja Negevistä,*+ ja he tuovat kokonaispolttouhria+ ja teurasuhria+ ja viljauhria+ ja suitsutuspihkaa+ ja tuovat kiitosteurasuhria Jehovan huoneeseen.+ 27  Mutta ellette tottele minua, ellette pyhitä sapattipäivää ja ole kantamatta kuormaa,+ vaan Jerusalemin porteista tullaan sen kanssa sisään sapattipäivänä, niin minä sytytän tulen sen portteihin,+ ja se kuluttaa Jerusalemin asuintornit+ eikä sammu.”’”+

Alaviitteet

”heidän”, ThSyVg ja n. 170 hepr. käsik.; M: ”teidän [alttarienne]”.
”pyhät paalunsa”. Tai ”aseransa”.
Omistusliite ”-si”, mask.
”se voimakas mies”. Hepr. hag·ge′ver.
ihmiseen”. Hepr. ba·ʼa·dam′. Ks. 1Mo 1:26: ”ihminen”, alav.
”korventuneissa paikoissa”. Tai ”laavakentillä”.
Tai ”luottamuksen kohde”.
Ks. 11:20, alav.
”teittensä”, TLXXSy ja n. 130 hepr. käsik.
Tai ”joka on hautonut”.
Ks. 2:2: ”Mene”, alav.
sieluanne”. Hepr. benaf·šō·tē·khem′, mon. sanasta ne′feš; kreik. psy·khas′; lat. animas. Ks. liite 4A.
”miehet”. Hepr. ʼiš, yks. mutta kollektiivisessa merkityksessä.
Tai ”Sefelasta”. Hepr. haš·šefe·lah′.
Tai ”etelästä”.