Helppokäyttöasetukset

Valitse kieli

Siirry lisävalikkoon

Siirry sisällysluetteloon

Siirry sisältöön

Jehovan todistajat

suomi

Raamattu verkossa

PYHÄ RAAMATTU – UUDEN MAAILMAN KÄÄNNÖS

Hesekiel 1:1–28

1  Ja tapahtui kolmantenakymmenentenä vuonna, neljännessä kuussa, kuukauden viidentenä päivänä, ollessani pakkosiirtolaisten+ keskuudessa Kebarjoen varrella,+ että taivaat aukenivat+ ja minä aloin nähdä Jumalan* näkyjä.+  Kuukauden viidentenä päivänä, nimittäin kuningas Jojakinin* pakkosiirtolaisuuden viidentenä vuonna,+  Jehovan sana tuli+ nimenomaan Hesekielille,+ pappi Busin pojalle, kaldealaisten maassa+ Kebarjoen varrella, ja hänen päälleen tuli tuossa paikassa Jehovan käsi.+  Ja minä aloin nähdä, ja katso, pohjoisesta tuli myrskytuuli,*+ suuri pilvimassa+ ja väreilevä tuli,+ ja sen* joka puolella oli hohde, ja sen* keskeltä näkyi jotakin kullan ja hopean seoksen* kaltaista*, tulen keskeltä.+  Ja sen keskeltä näkyi jotakin neljän elävän olennon* kaltaista,+ ja ne olivat tämän näköiset: ne olivat ihmisen* kaltaisia.  Ja kullakin oli neljät kasvot,+ ja kullakin niistä oli neljä siipeä.+  Ja niiden jalat olivat suorat jalat, ja niiden jalkojen pohja oli kuin vasikanjalan antura,+ ja ne välkkyivät kuin kiiltäväksi hangatun kuparin hohde.*+  Ja niiden siipien alla oli ihmiskädet* niiden neljällä puolella,+ ja näillä neljällä oli kasvonsa ja siipensä.+  Niiden siivet liittyivät toinen toisiinsa. Ne eivät kääntyneet kulkiessaan: ne kulkivat kukin suoraan eteenpäin.+ 10  Ja näillä neljällä oli ihmisen+ kasvojen kaltaiset kasvot, joiden oikealla puolella oli leijonan+ kasvot,+ ja näillä neljällä oli sonnin+ kasvot vasemmalla puolella;+ näillä neljällä oli myös kotkan kasvot.+ 11  Sellaiset olivat niiden kasvot. Ja niiden siivet+ olivat ylöspäin levällään. Kullakin oli kaksi, jotka liittyivät toisiinsa, ja kaksi peitti niiden ruumiit.+ 12  Ja ne kulkivat kukin suoraan eteenpäin.+ Minne ikinä henki* oli taipuvainen kulkemaan, sinne ne kulkivat.+ Ne eivät kääntyneet kulkiessaan.+ 13  Ja elävien olentojen* ulkonäkö oli tulisten hiilien kaltainen.+ Jotakin soihtujen ulkonäön kaltaista+ liikkui edestakaisin elävien olentojen välissä, ja tuli oli kirkas, ja tulesta lähti salamointia.+ 14  Ja elävien olentojen lähteminen ja palaaminen oli näöltään kuin salama.+ 15  Kun minä katselin eläviä olentoja, niin katso, yksi pyörä oli maassa, elävien olentojen vieressä,+ kunkin neljien kasvojen kohdalla.+ 16  Ja pyörien+ sekä niiden rakenteen ulkonäkö oli kuin krysoliitin+ hehku; ja ne neljä olivat samankaltaiset. Ja niiden ulkonäkö ja rakenne oli aivan kuin pyörä olisi ollut pyörän keskellä.*+ 17  Kulkiessaan ne kulkivat neljään suuntaansa.*+ Ne eivät kääntyneet toiseen suuntaan kulkiessaan.+ 18  Ja niiden kehät olivat puolestaan niin korkeat, että ne herättivät pelkoa, ja niiden kehät, kaikkien neljän, olivat ympäriinsä täynnä silmiä.+ 19  Ja kun elävät olennot kulkivat, kulkivat pyörätkin niiden rinnalla, ja kun elävät olennot kohosivat maasta, kohosivat pyörätkin.+ 20  Minne ikinä henki oli taipuvainen kulkemaan, sinne ne kulkivat, koska henki oli taipuvainen kulkemaan sinne, ja itse pyörät kohosivat aivan niiden rinnalla, sillä elävän olennon henki oli pyörissä. 21  Kun ne kulkivat, kulkivat nämäkin, ja kun ne seisahtuivat, seisahtuivat nämäkin, ja kun ne kohosivat maasta, kohosivat pyörätkin aivan niiden rinnalla, sillä elävän olennon henki oli pyörissä.+ 22  Ja elävien olentojen päiden päällä oli jokin laajuuden+ kaltainen, kuin kunnioittavaa pelkoa herättävän jään kimallus, levitettynä ylös niiden päiden yläpuolelle.+ 23  Ja laajuuden alla niiden siivet olivat suorina, toinen toista kohti. Kullakin oli kaksi siipeä peittämässä toiselta puolen, ja kullakin oli kaksi peittämässä niiden ruumista toiselta puolen. 24  Ja minä sain kuulla niiden siipien äänen, kuin suurten vesien äänen,+ kuin Kaikkivaltiaan äänen, kun ne kulkivat, pauhinan äänen,+ ikään kuin sotaleirin äänen.+ Seisahtuessaan ne laskivat siipensä alas. 25  Ja laajuuden yläpuolelta, niiden pään päältä, kuului ääni. (Seisahtuessaan ne laskivat siipensä alas.) 26  Ja laajuuden yläpuolella, niiden pään päällä, oli jokin näöltään kuin safiirikivi,+ valtaistuimen kaltainen.+ Ja valtaistuimen kaltaisella, ylhäällä, sillä oli joku näöltään ihmisen kaltainen.+ 27  Ja minä saatoin nähdä jotakin kullan ja hopean seoksen hehkun kaltaista,+ sisäosastaan joka puolelta näöltään tulen kaltaista,+ siinä, mikä näytti hänen lanteiltaan, ja ylöspäin; ja siinä, mikä näytti hänen lanteiltaan, ja alaspäin minä näin jotakin näöltään tulen kaltaista, ja hohde ympäröi hänet. 28  Oli jokin näöltään kaaren kaltainen,+ joka ilmaantuu pilvimassaan rankkasateen päivänä. Sellainen oli näöltään ympäröivä hohde. Siltä näytti Jehovan kirkkauden kaltainen.+ Kun sain nähdä sen, niin lankesin kasvoilleni,+ ja minä aloin kuulla sen ääntä, joka puhui.

Alaviitteet

”Jumalan”. Hepr. ʼElo·him′.
”Jojakinin”. Hepr. Jō·ja·khin′; kreik. I·ō·a·kim′.
”-tuuli”. Hepr. ru′aḥ. Ks. 1Mo 1:2: ”voima”, alav.
”sen”, mask., viittaa ”pilvimassaan”, mask.
”sen”, fem., viittaa ilmeisesti ”tuleen”, fem.
”kullan ja hopean seoksen”. Kirjm. ”elektronin”. Hepr. ha·ḥaš·mal′; kreik. ē·lek′trou; lat. electri.
”kaltaista”. Kirjm. ”silmän (näön) kaltaista”.
Tai ”hahmon”.
Hepr. ʼa·dam′. Ks. 1Mo 1:26: ”ihminen”, alav.
Kirjm. ”kuin – – silmä”. Hepr. keʽēn′.
”ihmis-”. Hepr. ʼa·dam′. Ks. 1Mo 1:26: ”ihminen”, alav.
henki”. Hepr. ha·ru′aḥ; kreik. pneu′ma; lat. spiritus. Vrt. jae 4: ”myrskytuuli”, alav.
elävien olentojen”. Hepr. ha·ḥaj·jōt′, mon. fem.; kreik. zōi′ōn, sama sana kuin Il 4:6–9:ssä; lat. animalium.
Mahd. toisiinsa nähden suorassa kulmassa siten, että niillä oli sama keskipiste.
Tai ”neljällä sivullaan”.