Siirry sisältöön

Siirry lisävalikkoon

Siirry sisällysluetteloon

Jehovan todistajat

suomi

Raamattu verkossa

PYHÄ RAAMATTU – UUDEN MAAILMAN KÄÄNNÖS

Heprealaisille 3:1–19

3  Näin ollen, pyhät veljet, taivaallisesta kutsumisesta*+ osalliset, ajatelkaa sitä apostolia+ ja ylimmäistä pappia, jonka me tunnustamme*+ – Jeesusta.  Hän oli uskollinen+ Hänelle, joka teki hänet sellaiseksi, niin kuin Mooseskin+ oli koko Hänen huoneessaan.+  Sillä jälkimmäinen katsotaan suuremman kirkkauden+ arvoiseksi kuin Mooses, koskapa huoneen rakentajalla+ on enemmän kunniaa kuin huoneella.+  Jokainen huone on tietenkin jonkun rakentama, mutta kaiken rakentaja on Jumala.+  Ja Mooses oli palvelijana+ uskollinen koko Hänen huoneessaan* todistukseksi siitä, mikä oli määrä puhua jälkeenpäin,*+  mutta Kristus oli uskollinen Hänen huonettaan hallitsevana* Poikana.+ Hänen huoneensa olemme me,+ jos pidämme otteemme vapaasti puhumiseemme ja toivosta ylpeilyymme lujana loppuun saakka.*+  Siksi, niin kuin pyhä henki+ sanoo: ”Jos tänä päivänä kuuntelette hänen omaa ääntään,+  älkää paaduttako sydäntänne niin kuin siinä tilanteessa, joka aiheutti katkeran suuttumuksen,*+ niin kuin koetukselle+ panemisen päivänä erämaassa,+  jossa teidän esi-isänne koettelemalla koettelivat minua, ja kuitenkin he olivat nähneet minun tekoni+ neljänkymmenen vuoden ajan.+ 10  Siksi minä tympäännyin tähän sukupolveen ja sanoin: ’Aina he eksyvät sydämessään,+ eivätkä he ole tulleet tuntemaan minun teitäni.’+ 11  Niin minä vannoin suuttumuksessani: ’He eivät varmasti pääse+ minun lepooni.’”+ 12  Varokaa, veljet, ettei kenessäkään teistä koskaan kehittyisi pahaa, epäuskoista* sydäntä elävästä Jumalasta pois vetäytymällä,*+ 13  vaan kehottakaa jatkuvasti+ toisianne joka päivä, niin kauan kuin sitä voidaan kutsua ”täksi päiväksi”,+ ettei kukaan teistä paatuisi synnin petollisesta+ voimasta*. 14  Sillä todellisuudessa me tulemme osallisiksi Kristuksesta+ vain, jos pidämme otteemme siihen luottamukseen, joka meillä alussa oli, lujana loppuun* saakka,+ 15  niin kauan kuin sanotaan: ”Jos tänä päivänä kuuntelette hänen omaa ääntään,+ älkää paaduttako sydäntänne niin kuin siinä tilanteessa, joka aiheutti katkeran suuttumuksen.”+ 16  Sillä ketkä kuulivat ja silti ärsyttivät katkeraan suuttumukseen?+ Eivätköhän kaikki, jotka lähtivät Egyptistä Mooseksen alaisuudessa?+ 17  Keihin Jumala* oli lisäksi tympääntynyt neljänkymmenen vuoden ajan?+ Eikö niihin, jotka tekivät syntiä, joiden ruumiit kaatuivat erämaahan?+ 18  Mutta keille muille hän vannoi,+ etteivät he pääsisi hänen lepoonsa, kuin niille, jotka menettelivät tottelemattomasti?+ 19  Näemme siten, etteivät he voineet päästä siihen epäuskon vuoksi.+

Alaviitteet

Tai ”kutsusta”.
Kirjm. ”ja tunnustuksemme ylipappia”.
Ks. 4Mo 12:7 ja alav.
Kirjm. ”tulevaisuudessa”.
Tai ”huoneestaan huolehtivana”.
”lujana loppuun saakka”, אACDVg; P46B jättävät pois.
Kirjm. ”katkeroitumisen”.
”epäuskoista”. Kirjm. ”epäuskon”. Kreik. a·pi·stiʹas.
”pois vetäytymällä”. Kirjm. ”syrjään astumalla”. Kreik. en tōi a·po·stēʹnai.
”petollisesta voimasta”. Kirjm. ”viettelyksestä”.
Kreik. teʹlous.
Kirjm. ”hän”.