Siirry sisältöön

Siirry lisävalikkoon

Siirry sisällysluetteloon

Jehovan todistajat

suomi

Raamattu verkossa | PYHÄ RAAMATTU – UUDEN MAAILMAN KÄÄNNÖS

Habakuk 1:1–17

1  Julistus, jonka profeetta Habakuk näki näyssä:  Kuinka kauan, oi Jehova, minun on huudettava apua, etkä sinä kuule?+ Kuinka kauan minun on huudettava sinua auttamaan väkivallan takia, etkä sinä pelasta?+  Minkä vuoksi sinä annat minun nähdä sitä, mikä on vahingollista, ja katselet jatkuvasti pelkkää vaivaa*? Ja miksi edessäni on ryöstöä ja väkivaltaa, ja miksi on kiistaa, ja miksi syntyy riitaa?+  Sen tähden laki turtuu eikä oikeus koskaan tule esiin.+ Koska jumalaton piirittää vanhurskaan, niin oikeus tulee esiin kieroutuneena.+  ”Nähkää kansakuntien keskuudessa ja katselkaa ja tuijottakaa hämmästyneinä toisianne.+ Hämmästykää, sillä teidän päivinänne tehdään* teko, jota ette usko, vaikka siitä kerrotaan.*+  Sillä katso, minä nostan kaldealaiset,+ katkeran ja rajun kansakunnan, joka menee maan avoimiin paikkoihin ottaakseen haltuunsa sille kuulumattomia asuinpaikkoja.+  Se on kauhistava ja pelottava. Siitä itsestään lähtee sen oma oikeus ja sen oma arvokkuus.+  Ja sen hevoset ovat osoittautuneet nopeammiksi kuin leopardit, ja ne ovat osoittautuneet raivoisammiksi kuin illan sudet.+ Ja sen ratsut ovat tömistäneet maata, ja kaukaa tulevat sen ratsut*. Ne lentävät kuin syömään syöksyvä kotka.+  Se tulee kaikkineen pelkkää väkivaltaa varten.+ Heidän kasvonsa etenevät yhdessä kuin itätuuli,*+ ja se kokoaa vankeja niin kuin hiekkaa. 10  Ja kuninkaita se ilkkuu, ja korkeita virkamiehiä se pitää naurettavina.+ Jokaiselle linnoitetulle paikalle se nauraa,+ ja se kasaa tomua* ja valloittaa sen. 11  Siihen aikaan se on liikkuva eteenpäin kuin tuuli* ja kulkee läpi ja on tuleva syylliseksi.+ Tämä sen voima johtuu sen jumalasta.”*+ 12  Etkö sinä ole muinaisuudesta asti, oi Jehova?+ Oi Jumalani*, Pyhäni, sinä et kuole.*+ Oi Jehova, tuomioksi olet pannut sen, ja oi Kallio,+ ojentamiseksi+ olet perustanut sen. 13  Sinä olet silmiltäsi liian puhdas katsoaksesi pahaa, etkä sinä voi katsella vaivaa.*+ Mistä johtuu, että sinä katselet petollisesti menetteleviä,+ että pysyt vaiti, kun jumalaton nielee vanhurskaampansa?+ 14  Ja miksi teet ihmisen samankaltaiseksi kuin meren kalat, kuin ryömivät eläimet, joita kukaan ei hallitse?+ 15  Nämä kaikki hän* on nostanut pelkällä kalakoukulla;+ hän vetää heitä nuotassaan, ja hän kokoaa heidät kalaverkkoonsa.+ Siksi hän iloitsee ja riemuitsee.+ 16  Siksi hän uhraa teurasuhrin nuotalleen ja suitsuttaa uhrisavua kalaverkolleen, sillä niiden avulla hänen osuutensa on runsasöljyistä ja hänen ruokansa on terveellistä.*+ 17  Senkö tähden hän tyhjentää nuottansa, ja onko hänen alituisesti surmattava kansakuntia sääliä osoittamatta?+

Alaviitteet

Tai ”kurjuutta”.
”tehdään”, M; LXXSy: ”minä teen [teon]”.
”Nähkää, te halveksijat, ja katsokaa ja ihmetelkää ja hävitkää pois, sillä minä teen teidän päivinänne työn, jota ette mitenkään usko, vaikka joku selostaakin sen yksityiskohtaisesti”, LXX. Ks. Ap 13:41.
Tai ”ratsumiehet”.
”kuin itätuuli”, T ja Kuolleenmeren kirjakääröihin kuuluva Habakuk-kommentaari (1QpHab), joka löydettiin 1947; M: ”kohti itää”; Vg: ”kuin polttava tuuli”.
Tai ”maata”.
”tuuli”. Hepr. ruʹaḥ; kreik. pneuʹma; lat. spiritus.
”johtuu sen jumalasta”. Hepr. leʼ·lo·hōʹ; kreik. the·ōiʹ; lat. dei.
Jumalani”. Hepr. ʼElo·hajʹ, mon.
”sinä et kuole”. Hepr. loʼ ta·mutʹ. Tämä oli alkuperäinen lukutapa, mutta soferit muuttivat sen muotoon loʼ na·mutʹ ’me emme kuole’; T: ”sinun sanasi [aram. mēm·rakhʹ] pysyy aikojen hämärään asti”. Ks. liite 2B.
Viittaa kollektiivisesti kaldealaisiin.
Tai ”rasvaista”.