Helppokäyttöasetukset

Valitse kieli

Siirry lisävalikkoon

Siirry sisällysluetteloon

Siirry sisältöön

Jehovan todistajat

suomi

Raamattu verkossa

PYHÄ RAAMATTU – UUDEN MAAILMAN KÄÄNNÖS

Galatalaisille 1:1–24

1  Paavali,+ apostoli,+ ei ihmisistä* eikä ihmisen kautta, vaan Jeesuksen Kristuksen+ ja Jumalan, Isän,+ kautta, joka herätti hänet kuolleista,+  ja kaikki kanssani olevat veljet+ Galatian* seurakunnille:+  Olkoon teillä ansaitsematon hyvyys ja rauha+ Jumalalta, meidän Isältämme, ja Herralta Jeesukselta Kristukselta.  Hän antoi itsensä meidän syntiemme edestä+ vapauttaakseen meidät nykyisestä pahasta asiainjärjestelmästä*+ Jumalamme ja Isämme tahdon mukaan,+  hänen jolle olkoon kunnia aina ja ikuisesti.+ Aamen.  Ihmettelen, että olette niin nopeasti siirtymässä hänestä,+ joka kutsui teidät Kristuksen ansaitsemattomalla hyvyydellä,+ pois toisenlaiseen hyvään uutiseen.+  Mutta se ei ole toinen; on vain eräitä, jotka aiheuttavat teille levottomuutta+ ja tahtovat vääristää Kristusta koskevan hyvän uutisen.+  Mutta vaikka me julistaisimme tai enkeli taivaasta julistaisi teille hyvänä uutisena jotakin muuta kuin sitä, minkä olemme teille hyvänä uutisena julistaneet, hän olkoon kirottu.*+  Kuten olemme edellä sanoneet, niin sanon nytkin jälleen: kuka se lieneekin, joka julistaa teille hyvänä uutisena jotakin muuta kuin sitä, minkä olette ottaneet vastaan,+ hän olkoon kirottu. 10  Ihmisiäkö näet koetan nyt saada vakuuttuneiksi vai Jumalaa? Vai yritänkö miellyttää ihmisiä?+ Jos vielä ihmisiä miellyttäisin,+ en olisi Kristuksen orja.+ 11  Sillä teen teille tiettäväksi, veljet, että se hyvä uutinen, jota olen julistanut hyvänä uutisena, ei ole lajiltaan inhimillistä,+ 12  sillä minä en saanut sitä ihmiseltä, eikä minulle opetettu sitä, paitsi Jeesuksen Kristuksen ilmestyksen* välityksellä.+ 13  Olette tietenkin kuulleet minun aikaisemmasta käytöksestäni juutalaisuudessa,+ että vainosin+ Jumalan seurakuntaa ja hävitin sitä ylen määrin+ 14  ja edistyin juutalaisuudessa pitemmälle kuin monet ikätovereistani heimokunnassani,+ koska olin paljon palavammin innokas+ isieni perinteiden+ puolesta. 15  Mutta kun Jumala, joka erotti minut äitini kohdusta* ja kutsui+ minut ansaitsemattoman hyvyytensä välityksellä,+ katsoi hyväksi 16  ilmaista Poikansa minun yhteydessäni,+ jotta julistaisin hyvää uutista hänestä kansakunnille,+ en heti ryhtynyt neuvottelemaan lihan ja veren kanssa.+ 17  En liioin mennyt ylös Jerusalemiin niiden luo, jotka olivat apostoleita ennen minua,+ vaan menin pois Arabiaan ja tulin taas takaisin Damaskokseen.+ 18  Sitten, kolme vuotta myöhemmin, menin ylös Jerusalemiin+ käydäkseni tervehtimässä* Keefasta+ ja viivyin hänen luonaan viisitoista päivää. 19  Mutta ketään muuta apostoleista en nähnyt, ainoastaan Jaakobin,+ Herran veljen.+ 20  Siinä mistä nyt kirjoitan teille, katso, Jumalan nähden, en valehtele.+ 21  Sen jälkeen menin+ Syyrian ja Kilikian seuduille. 22  Mutta olin kasvoiltani tuntematon Juudean seurakunnille, jotka olivat Kristuksen yhteydessä;+ 23  ne olivat vain kuulleet: ”Se mies, joka aikaisemmin vainosi+ meitä, julistaa nyt hyvää uutista siitä uskosta, jota hän aikaisemmin hävitti.”+ 24  Niin he alkoivat kirkastaa+ Jumalaa minun tähteni.

Alaviitteet

”ei ihmisistä”. Tai ”jonka nimitys ei ole ihmisiltä”.
Rooman provinssi, joka käsitti nykyisen Vähän-Aasian keskiosan.
Tai ”asiainjärjestyksestä”. Kreik. ai·ō′nos; lat. saeculo; J17,18,22(hepr.): ha·ʽō·lam′.
Kirjm. ”anateema”, ts. tuhon omaksi vihitty tai kirottu. Ks. 5Mo 7:26:n ja 5Mo 13:17:n alav:t.
Kirjm. ”paljastamisen”, ”ilmi tulemisen”. Kreik. a·po·ka·ly′pse·ōs.
”joka erotti minut äitini kohdusta”. Kirjm. ”joka rajasi minut pois äitini vatsaontelosta”.
Kirjm. ”tutustumassa [Keefaaseen]”.