Siirry sisältöön

Siirry lisävalikkoon

Siirry sisällysluetteloon

Jehovan todistajat

suomi

Raamattu verkossa | PYHÄ RAAMATTU – UUDEN MAAILMAN KÄÄNNÖS

Apostolien teot 15:1–41

15  Ja eräitä miehiä tuli alas Juudeasta,+ ja he alkoivat opettaa veljiä: ”Ellette ympärileikkauta+ itseänne Mooseksen tavan mukaan,+ ette voi pelastua.”  Mutta kun oli syntynyt melkoista erimielisyyttä ja kiistelyä, jossa Paavali ja Barnabas olivat heitä vastaan, sovittiin niin, että Paavali ja Barnabas ja muutamat muut heistä menisivät tämän kiistan johdosta apostolien ja vanhinten* luo ylös Jerusalemiin.+  Niinpä seurakunnan saatettua näitä miehiä osan matkaa+ he kulkivat edelleen sekä Foinikian että Samarian halki ja selostivat yksityiskohtaisesti kansakuntien ihmisten kääntymystä,*+ ja he tuottivat suurta iloa kaikille veljille.+  Heidän saavuttuaan Jerusalemiin seurakunta ja apostolit ja vanhimmat ottivat heidät ystävällisesti vastaan,+ ja he kertoivat, mitä kaikkea Jumala oli heidän välityksellään tehnyt.+  Mutta muutamat fariseusten lahkosta, jotka olivat tulleet uskoviksi, nousivat istuimiltaan ja sanoivat: ”Heidät täytyy ympärileikata+ ja velvoittaa noudattamaan Mooseksen lakia.”+  Ja apostolit ja vanhimmat kokoontuivat tutkimaan tätä asiaa.+  Kun sitten oli paljon kiistelty,+ Pietari nousi ja sanoi heille: ”Miehet, veljet, te tiedätte hyvin, että Jumala teki varhaisista päivistä lähtien teidän keskuudessanne sen valinnan, että kansakuntien ihmiset kuulisivat minun suuni kautta hyvän uutisen sanan ja uskoisivat;+  ja Jumala, joka tuntee sydämen,+ todisti antamalla heille pyhän hengen+ niin kuin meillekin.  Eikä hän tehnyt mitään erotusta meidän ja heidän välillä,+ vaan puhdisti heidän sydämensä uskolla.+ 10  Miksi te siis nyt panette Jumalan koetukselle sälyttämällä opetuslasten niskaan ikeen,+ jota eivät esi-isämme pystyneet emmekä me ole pystyneet kantamaan?+ 11  Päinvastoin me uskomme pelastuvamme Herran Jeesuksen ansaitsemattoman hyvyyden välityksellä+ samalla tavoin kuin hekin.”+ 12  Tällöin koko joukko vaikeni ja alkoi kuunnella Barnabasta ja Paavalia, jotka selostivat niitä monia tunnusmerkkejä ja ennusmerkkejä, joita Jumala oli heidän välityksellään tehnyt kansakuntien keskuudessa.+ 13  Heidän lakattuaan puhumasta Jaakob vastasi sanoen: ”Miehet, veljet, kuulkaa minua.+ 14  Symeon*+ on selostanut perusteellisesti, miten Jumala ensi kerran käänsi huomionsa kansakuntien ihmisiin ottaakseen heistä kansan nimelleen.+ 15  Ja tämän kanssa Profeettojen sanat pitävät yhtä, niin kuin on kirjoitettu: 16  ’Tämän jälkeen minä palaan ja rakennan uudelleen Daavidin sortuneen majan*, ja minä rakennan uudelleen sen rauniot ja pystytän sen jälleen,+ 17  jotta jäljelle jääneet ihmiset etsisivät hartaasti Jehovaa* yhdessä kaikkien kansakuntien ihmisten kanssa, niiden joita kutsutaan minun nimelläni*, sanoo Jehova*, joka tekee tämän,+ 18  mikä on ollut vanhastaan tunnettua.’*+ 19  Siksi minun ratkaisuni on, ettei tule vaivata niitä kansakunnista olevia, jotka kääntyvät Jumalan puoleen,+ 20  vaan heille tulee kirjoittaa, että he karttavat* epäjumalien saastuttamaa+ ja haureutta*+ ja sitä, mikä on kuristettua,*+ sekä verta.*+ 21  Sillä muinaisista ajoista* asti Mooseksella on ollut kaupungissa toisensa jälkeen niitä, jotka saarnaavat häntä, koska häntä luetaan ääneen synagogissa jokaisena sapattina.”+ 22  Silloin apostolit ja vanhimmat* sekä koko seurakunta näkivät hyväksi lähettää keskuudestaan valittuja miehiä Antiokiaan Paavalin ja Barnabaan mukana, nimittäin Juudaksen, jota kutsuttiin Barsabbaaksi,+ ja Silaksen, jotka olivat johtavia miehiä veljien joukossa; 23  ja heidän kätensä kautta he kirjoittivat: ”Apostolit ja vanhimmat, veljet, kansakunnista oleville Antiokian+ ja Syyrian ja Kilikian+ veljille: Tervehdys! 24  Koska olemme kuulleet, että jotkut joukostamme ovat puheilla+ aiheuttaneet teille levottomuutta ja koettaneet horjuttaa sieluanne, vaikka emme ole antaneet heille mitään ohjeita,+ 25  olemme tulleet yksimielisyyteen*+ ja nähneet hyväksi valita miehiä lähettääksemme heidät luoksenne yhdessä rakkaittemme Barnabaan ja Paavalin kanssa,+ 26  miesten jotka ovat panneet sielunsa* alttiiksi Herramme Jeesuksen Kristuksen nimen puolesta.+ 27  Lähetämme sen tähden Juudaksen ja Silaksen,+ jotta hekin kertoisivat samat asiat suusanallisesti.+ 28  Sillä pyhä henki+ ja me olemme nähneet hyväksi olla lisäämättä teille enempää taakkaa+ kuin nämä välttämättömät: 29  että kartatte epäjumalille uhrattua+ ja verta+ ja sitä, mikä on kuristettua,*+ sekä haureutta.*+ Jos te pysytte huolellisesti erossa näistä,+ niin tulette menestymään. Hyvää vointia teille!* 30  Niinpä kun nämä miehet oli päästetty lähtemään, he menivät alas Antiokiaan ja kokosivat veljien joukon ja ojensivat heille kirjeen.+ 31  Luettuaan sen he iloitsivat rohkaisusta.+ 32  Ja koska Juudas ja Silas olivat itsekin profeettoja,+ he rohkaisivat veljiä monin puhein ja vahvistivat heitä.+ 33  Kun he sitten olivat viipyneet jonkin aikaa, veljet päästivät heidät rauhassa+ lähtemään niiden luo, jotka olivat heidät lähettäneet. 34*  —— 35  Paavali ja Barnabas viipyivät kuitenkin edelleen Antiokiassa+ ja opettivat ja julistivat monien muidenkin kanssa Jehovan* sanan hyvää uutista.+ 36  Mutta muutamien päivien kuluttua Paavali sanoi Barnabaalle: ”Palataan ennen kaikkea katsomaan veljiä kaikkiin niihin kaupunkeihin, joissa me julistimme Jehovan* sanaa, nähdäksemme kuinka he voivat.”+ 37  Barnabas oli puolestaan päättänyt ottaa mukaan myös Johanneksen, jota kutsuttiin Markukseksi.+ 38  Mutta Paavali ei katsonut oikeaksi ottaa tätä mukaan, koskapa hän oli poistunut heidän luotaan Pamfyliasta+ eikä ollut lähtenyt heidän kanssaan työhön. 39  Tällöin sattui kiivas suuttumuksen purkaus, niin että he erosivat toisistaan, ja Barnabas+ otti mukaansa Markuksen ja purjehti Kyprokseen.+ 40  Paavali valitsi Silaksen+ ja lähti veljien uskottua hänet Jehovan* ansaitsemattoman hyvyyden huostaan.+ 41  Mutta hän kulki Syyrian ja Kilikian halki ja vahvisti seurakuntia.+

Alaviitteet

Tai ”vanhempien miesten”. Kreik. pre·sby·teʹrous; J17,18,22(hepr.): wehaz·zeqe·nimʹ ’ja vanhemmat miehet (vanhimmat)’. Ks. 4Mo 11:25: ”vanhimmasta”, alav.
Kirjm. ”kääntymistä”. Kreik. e·pi·stro·fēnʹ; lat. conversionem.
Hepr. muoto nimestä Simon (Pietari). Ks. Mt 10:2, alav.
Tai ”teltan”.
Ks. liite 1D.
Tai ”jotka on otettu minun nimiini”.
Ks. liite 1D.
Tai ”joka on tehnyt tämän (18) vanhastaan tunnetuksi”.
Kirjm. ”karttavat jatkuvasti”. Kreik. a·peʹkhe·sthai; lat. abstineant.
”haureutta”. Kreik. por·neiʹas; lat. fornicatione. Ks. liite 5A.
Tai ”sitä, mikä on tapettu laskematta sen verta”.
”verta”. Kreik. haiʹma·tos; lat. sanguine; J17,18,22(hepr.): u·min-had·damʹ ’ja [pidättyvät] verestä’.
Kirjm. ”alkuperäisistä sukupolvista”.
Ks. jae 2, alav.
Kirjm. ”samanmielisiksi”. Kreik. ho·mo·thy·ma·donʹ; lat. in unum ykseyteen’.
Tai ”elämänsä”. Kreik. psy·khasʹ, mon.; lat. animas, mon.; J17,18,22(hepr.): naf·šamʹ sielunsa’.
Ks. jae 20: ”kuristettua”, alav.
Ks. liite 5A.
Tai ”Hyvästi!” J22(hepr.): ša·lōmʹ la·khemʹ ’Olkoon teillä rauha!’
P74אAB jättävät pois jakeen 34; CDVgc lisäävät eri muunnoksina: ”Mutta Silaksesta näytti hyvältä jäädä sinne; Juudas lähti kuitenkin yksin Jerusalemiin”.
”Jehovan”, J17,18,22,23; kreik. tou Ky·riʹou; Syp: ”Jumalan”. Ks. liite 1D.
”Jehovan”, J7,8,10,17,18,22,23; kreik. tou Ky·riʹou; Syp: ”Jumalan”. Ks. liite 1D.
”Jehovan”, J17,18,22; kreik. tou Ky·riʹou; Vgc,sSyp: ”Jumalan”. Ks. liite 1D.