Siirry sisältöön

Siirry lisävalikkoon

Siirry sisällysluetteloon

Jehovan todistajat

suomi

Raamattu verkossa | PYHÄ RAAMATTU – UUDEN MAAILMAN KÄÄNNÖS

Apostolien teot 13:1–52

13  Ja Antiokian paikallisessa seurakunnassa oli profeettoja+ ja opettajia: Barnabas sekä Symeon, jota kutsuttiin Nigeriksi, ja kyreneläinen Lucius,+ ja Manaen, joka oli kasvatettu piirihallitsija* Herodeksen kanssa, ja Saul.  Kun he julkisesti palvelivat+ Jehovaa* ja paastosivat, niin pyhä henki sanoi: ”Erottakaa minulle kaikista Barnabas ja Saul+ siihen työhön, johon olen heidät kutsunut.”  Sitten he paastosivat ja rukoilivat ja panivat kätensä+ heidän päälleen ja päästivät heidät menemään.  Niin nämä pyhän hengen lähettämät miehet menivät alas Seleukiaan, ja sieltä he purjehtivat Kyprokseen.  Ja tultuaan Salamiiseen he alkoivat julistaa Jumalan sanaa juutalaisten synagogissa. Heillä oli myös Johannes+ palvelijana.  Kuljettuaan koko saaren halki Pafokseen saakka he tapasivat erään miehen, noidan, väärän profeetan,+ juutalaisen, jonka nimi oli Barjesus,  ja hän oli prokonsuli* Sergius Pauluksen, älykkään miehen, kanssa. Tämä mies kutsui luokseen Barnabaan ja Saulin ja halusi hartaasti kuulla Jumalan sanaa.  Mutta Elymas, noita (sillä näin käännetään hänen nimensä), alkoi vastustaa heitä+ ja yritti kääntää prokonsulin pois uskosta.  Saul, joka on nimeltään myös Paavali*, täyttyi pyhällä hengellä, katsoi häneen kiinteästi 10  ja sanoi: ”Oi sinä, joka olet täynnä kaikenlaista petosta ja kaikenlaista ilkeyttä, sinä Panettelijan poika,+ sinä kaiken vanhurskaan vihollinen, etkö lakkaa vääristelemästä Jehovan* oikeita teitä? 11  Niinpä siis, katso, Jehovan* käsi on ylläsi, ja sinä tulet olemaan jonkin aikaa sokeana näkemättä auringonvaloa.” Samassa paksu usva ja pimeys laskeutui hänen päälleen, ja hän kulki ympäriinsä ja etsi taluttajia.+ 12  Silloin prokonsuli,+ nähtyään mitä oli tapahtunut, tuli uskovaksi, koska hän hämmästyi perin pohjin Jehovan* opetuksesta. 13  Miehet lähtivät nyt yhdessä Paavalin kanssa merelle Pafoksesta ja saapuivat Pamfylian+ Pergeen. Mutta Johannes+ poistui heidän luotaan ja palasi+ Jerusalemiin. 14  He menivät kuitenkin Pergestä eteenpäin ja tulivat Pisidian Antiokiaan, ja he menivät sapattipäivänä synagogaan+ ja istuutuivat. 15  Lain ja Profeettojen julkisen lukemisen+ jälkeen synagogan esimiehet+ lähettivät sanomaan heille: ”Miehet, veljet, jos teillä on kansalle jokin rohkaisun sana, niin sanokaa se.” 16  Niin Paavali nousi, viittasi+ kädellään ja sanoi: ”Miehet, israelilaiset ja te muut, jotka pelkäätte Jumalaa, kuulkaa.+ 17  Tämän Israelin kansan Jumala valitsi esi-isämme, ja hän korotti tämän kansan, kun he asuivat muukalaisina Egyptin maassa, ja toi heidät siitä pois kohotetulla käsivarrella.+ 18  Ja noin neljänkymmenen vuoden+ ajanjakson hän kesti heidän toimintatapaansa erämaassa. 19  Hävitettyään Kanaanin maasta seitsemän kansakuntaa hän jakoi niiden maan arvalla.+ 20  Kaikkeen tähän kului noin neljäsataaviisikymmentä vuotta. Ja tämän jälkeen* hän antoi heille tuomareita profeetta Samueliin asti.+ 21  Mutta siitä lähtien he vaativat kuningasta,+ ja Jumala antoi heille Saulin, Kisin pojan, miehen Benjaminin heimosta,+ neljäksikymmeneksi vuodeksi. 22  Ja poistettuaan hänet+ hän herätti heille kuninkaaksi Daavidin,+ josta hän todisti ja sanoi: ’Olen löytänyt Daavidin, Iisain pojan,+ sydämeni mukaisen miehen,+ joka tulee tekemään kaiken, minkä haluan.’+ 23  Tämän miehen jälkeläisistä+ Jumala on lupauksensa mukaan tuonut Israelille pelastajan,+ Jeesuksen, 24  sen jälkeen kun Johannes+ oli hänen+ tulonsa edellä saarnannut julkisesti koko Israelin kansalle katumuksen vertauskuvaksi kastetta. 25  Mutta kun Johannes oli päättämässä juoksuaan, hänellä oli tapana sanoa: ’En minä ole se, jonka luulette minun olevan.* Mutta katso, minun jälkeeni tulee se, jonka sandaaleja en ole arvollinen jalasta riisumaan.’+ 26  Miehet, veljet, te Abrahamin sukujuuren pojat ja ne muut teidän joukossanne, jotka pelkäävät Jumalaa, meille on lähetetty tämän pelastuksen sana.+ 27  Sillä Jerusalemin asukkaat ja heidän hallitusmiehensä eivät tunteneet häntä,+ vaan toimiessaan tuomareina he täyttivät Profeettojen lausunnot,+ joita luetaan ääneen joka sapatti, 28  ja vaikka he eivät löytäneet mitään kuoleman ansaitsevaa,+ he vaativat Pilatukselta, että hänet teloitettaisiin.+ 29  Kun he sitten olivat täyttäneet kaiken, mikä hänestä oli kirjoitettu,+ he ottivat hänet alas paalusta*+ ja panivat muistohautaan.+ 30  Mutta Jumala herätti hänet kuolleista,+ 31  ja hän näyttäytyi monena päivänä niille, jotka olivat menneet hänen kanssaan Galileasta ylös Jerusalemiin ja jotka ovat nyt hänen todistajiaan kansan edessä.+ 32  Ja niin me julistamme teille sitä hyvää uutista esi-isille annetusta lupauksesta,+ 33  että Jumala on täyttänyt sen kokonaan meille, heidän* lapsilleen, herättämällä Jeesuksen,+ kuten myös toiseen psalmiin on kirjoitettu: ’Sinä olet minun poikani, tänä päivänä minusta on tullut sinun Isäsi.’+ 34  Ja sen, että hän herätti hänet kuolleista ja ettei hänen ollut enää määrä palata turmeltumiseen, hän on esittänyt näin: ’Minä annan teille Daavidille ilmaistut rakkaudelliset huomaavaisuudet, jotka ovat luotettavat.’+ 35  Siksi hän sanoo myös eräässä toisessa psalmissa: ’Sinä et salli uskollisesi nähdä turmeltumista.’+ 36  Sillä Daavid+ tosin palveli Jumalan nimenomaista tahtoa omassa sukupolvessaan ja nukahti pois, ja hänet pantiin esi-isiensä luo, ja hän näki turmeltumisen.+ 37  Hän taas, jonka Jumala herätti, ei nähnyt turmeltumista.+ 38  Olkoon sen tähden teille tunnettua, veljet, että hänen kauttaan teille julistetaan syntien anteeksiantoa+ 39  ja että hänen välityksellään jokainen, joka uskoo, julistetaan syyttömäksi kaikkeen siihen, mihin teitä ei voitu julistaa syyttömiksi Mooseksen lain välityksellä.+ 40  Pitäkää siis huoli siitä, ettei teitä kohtaa se, mikä on sanottu Profeetoissa: 41  ’Katsokaa, te halveksijat, ja ihmetelkää ja hävitkää pois, sillä minä teen teidän päivinänne työn, työn jota ette mitenkään usko, vaikka joku selostaakin sen teille yksityiskohtaisesti.’”+ 42  Kun he sitten olivat menossa ulos, ihmiset alkoivat hartaasti pyytää, että näitä asioita puhuttaisiin heille seuraavana sapattina.+ 43  Niinpä kun synagogan kokous hajaantui, monet juutalaisista ja Jumalaa palvovista* käännynnäisistä seurasivat Paavalia ja Barnabasta,+ jotka heille puhuessaan alkoivat kehottaa+ heitä jatkamaan Jumalan ansaitsemattomassa hyvyydessä.+ 44  Seuraavana sapattina miltei koko kaupunki kokoontui kuulemaan Jehovan* sanaa.+ 45  Kun juutalaiset näkivät ihmisjoukot, he tulivat täyteen mustasukkaisuutta+ ja alkoivat rienaavasti väittää Paavalin puhumia asioita vastaan.+ 46  Niinpä Paavali ja Barnabas puhuivat rohkeasti ja sanoivat: ”Oli välttämätöntä, että Jumalan sana puhuttiin ensiksi teille.+ Koska te työnnätte sen pois+ luotanne ettekä katso itseänne ikuisen elämän arvoisiksi, katso, me käännymme kansakuntien puoleen.+ 47  Jehova* onkin antanut meille käskyn näillä sanoilla: ’Minä olen asettanut sinut kansakuntien valoksi+ ollaksesi pelastuksena maan ääreen* asti.’”+ 48  Sen kuultuaan kansakunnista olevat alkoivat iloita ja kirkastaa Jehovan* sanaa,+ ja kaikista niistä, joilla oli oikea asenne ikuisen elämän saamiseksi, tuli uskovia.+ 49  Lisäksi Jehovan* sanaa vietiin edelleen kaikkialle koko maahan.+ 50  Mutta juutalaiset+ yllyttivät arvossa pidettyjä Jumalaa palvovia* naisia ja kaupungin huomattavimpia miehiä, ja he nostattivat vainon+ Paavalia ja Barnabasta vastaan ja ajoivat heidät rajojensa ulkopuolelle. 51  Nämä pudistivat tomun jaloistaan heitä vastaan+ ja menivät Ikonioniin. 52  Ja opetuslapset olivat jatkuvasti ilon+ ja pyhän hengen täyttämiä.

Alaviitteet

Kirjm. ”tetrarkki”, keisarin edustajana hallinnut paikallisruhtinas.
Ks. liite 1D.
Rooman senaatin alainen provinssin käskynhaltija.
Lat. Paulus, merk. mahd. ’pieni’, ’vähäinen’; kreik. Pauʹlos.
Ks. liite 1D.
Ks. liite 1D.
Ks. liite 1D.
”noin neljäsataaviisikymmentä vuotta. Ja tämän jälkeen”, P74אABCVg.
Tai: ”Kenen luulette minun olevan? En minä ole se.”
Tai ”puusta [kasvi tai puun kappale]”. Ks. liite 5C.
”meille, heidän”, Syp; P74אABC*DVg: ”meidän [lapsillemme]”.
”Jumalaa palvovista (pelkäävistä)”, Syp; J18: ”Jehovaa pelkäävistä”.
”Jehovan”, J17,22; P74אABc(kreikk.): tou Ky·riʹou; B*CSyh,p: ”Jumalan”. Ks. liite 1D.
Ks. liite 1D.
”ääreen”. Tai ”kaukaisimpaan osaan”. Kreik. e·skhaʹtou. Ks. 1:8: ”ääriin”, alav.
”Jehovan”, J7,8,10,13,15-17,22,23; P45,74אAC (kreikk.): tou Ky·riʹou; BD: ”Jumalan”. Ks. liite 1D.
Ks. liite 1D.
”Jumalaa palvovia (pelkääviä)”, Syp; J7,8,10,18: ”Jehovaa pelkääviä”.