Helppokäyttöasetukset

Valitse kieli

Siirry lisävalikkoon

Siirry sisällysluetteloon

Siirry sisältöön

Jehovan todistajat

suomi

Raamattu verkossa

PYHÄ RAAMATTU – UUDEN MAAILMAN KÄÄNNÖS

5. Mooseksen kirja 9:1–29

9  Kuule, oi Israel, sinä olet tänään ylittämässä Jordania+ mennäksesi häätämään sinua suurempia ja mahtavampia kansakuntia,+ suuria, taivaisiin asti linnoitettuja kaupunkeja,+  suurta ja kookasta kansaa, anakilaisten poikia,+ joista sinä olet saanut tietää ja sinä olet kuullut sanotun: ’Kuka voi kestää lujana Anakin poikien edessä?’  Ja sinähän tiedät tänään, että Jehova, sinun Jumalasi, menee yli edelläsi.+ Hän on kuluttava tuli.+ Hän tuhoaa+ heidät ja hän alistaa heidät edessäsi, ja sinun on häädettävä heidät ja hävitettävä heidät nopeasti, niin kuin Jehova on sinulle puhunut.+  Kun Jehova, sinun Jumalasi, työntää heidät pois edestäsi, niin älä sano sydämessäsi: ’Oman vanhurskauteni takia Jehova on tuonut minut ottamaan haltuuni tämän maan’,+ koskapa näiden kansakuntien jumalattomuuden takia Jehova ajaa heidät pois edestäsi.+  Et sinä vanhurskautesi+ etkä sydämesi rehtiyden+ takia mene ottamaan haltuusi heidän maataan, vaan näiden kansakuntien jumalattomuuden takia Jehova, sinun Jumalasi, ajaa heidät pois edestäsi+ sekä pannakseen täytäntöön sen sanan, jonka Jehova vannoi esi-isillesi Abrahamille,+ Iisakille+ ja Jaakobille.+  Ja sinun on tiedettävä, ettei Jehova, sinun Jumalasi, vanhurskautesi takia anna sinulle tätä hyvää maata ottaaksesi sen haltuusi, sillä sinä olet jäykkäniskainen kansa.+  Muista: Älä unohda, kuinka olet ärsyttänyt Jehovaa, Jumalaasi, erämaassa.+ Siitä päivästä alkaen, jona lähdit Egyptin maasta, aina siihen saakka, kun tulitte tähän paikkaan, te olette osoittautuneet käytökseltänne kapinallisiksi Jehovaa kohtaan.+  Horebissakin te ärsytitte Jehovan, niin että Jehova vihastui teihin ja oli vähällä tuhota teidät.+  Kun nousin vuorelle vastaanottamaan kivitaulut,+ sen liiton taulut, jonka Jehova oli tehnyt kanssanne,+ ja viivyin vuorella neljäkymmentä päivää ja neljäkymmentä yötä+ (syömättä leipää ja juomatta vettä), 10  niin Jehova antoi minulle ne kaksi kivitaulua, joihin oli kirjoitettu Jumalan sormella,+ ja niissä olivat kaikki ne sanat*, jotka Jehova oli puhunut teille vuorella tulen keskeltä seurakunnan kokoontumisen* päivänä.+ 11  Ja tapahtui, että niiden neljänkymmenen päivän ja neljänkymmenen yön kuluttua Jehova antoi minulle ne kaksi kivitaulua, liiton taulut,+ 12  ja Jehova sanoi minulle: ’Nouse, lähde nopeasti täältä alas, sillä kansasi, jonka toit pois Egyptistä, on toiminut turmiollisesti.+ He ovat poikenneet nopeasti siltä tieltä, josta minä annoin heille käskyn. He ovat tehneet itselleen valetun kuvan.’+ 13  Ja Jehova sanoi minulle vielä näin: ’Olen nähnyt tämän kansan, ja katso, se on jäykkäniskainen kansa.+ 14  Anna minun olla, jotta tuhoaisin+ heidät ja pyyhkisin heidän nimensä taivaiden alta,+ ja salli minun tehdä sinusta heitä mahtavampi ja väekkäämpi kansakunta.’+ 15  Sen jälkeen minä käännyin ja laskeuduin vuorelta, kun vuori liekehti tulessa,+ ja ne kaksi liitontaulua olivat molemmissa käsissäni.+ 16  Sitten minä katsoin, ja kuinka olittekaan tehneet syntiä Jehovaa, Jumalaanne, vastaan! Te olitte tehneet itsellenne valetun vasikan.+ Te olitte poikenneet nopeasti siltä tieltä, josta Jehova oli antanut teille käskyn.+ 17  Silloin minä tartuin niihin kahteen tauluun ja paiskasin ne molemmista käsistäni maahan ja murskasin ne silmienne edessä.+ 18  Ja minä heittäydyin Jehovan eteen, kuten ensimmäiselläkin kerralla, neljäksikymmeneksi päiväksi ja neljäksikymmeneksi yöksi. En syönyt leipää enkä juonut vettä+ kaiken syntinne takia, johon olitte syyllistyneet tekemällä pahaa Jehovan silmissä loukataksenne häntä.+ 19  Sillä minä säikähdin sen hehkuvan suuttumuksen takia, jolla Jehova oli närkästynyt teihin, niin että oli vähällä tuhota teidät.+ Jehova kuunteli minua kuitenkin myös sillä kerralla.+ 20  Aaroniinkin Jehova vihastui niin suuresti, että oli vähällä tuhota hänet,+ mutta minä rukoilin+ juuri siihen aikaan myös Aaronin puolesta. 21  Ja minä otin teidän syntikuvatuksenne, jonka olitte tehneet, vasikan,+ ja sen jälkeen minä poltin sen tulessa ja löin sen murskaksi, jauhoin sen perusteellisesti, kunnes se oli tullut hienoksi kuin tomu, minkä jälkeen minä heitin sen tomun vuorelta juoksevaan puroon.+ 22  Myös Taberassa+ ja Massassa+ sekä Kibrot-Hattaavassa+ te osoittauduitte Jehovaa ärsyttäviksi.+ 23  Ja kun Jehova lähetti teidät Kades-Barneasta+ sanomalla: ’Nouskaa ja ottakaa haltuunne se maa, jonka minä teille annan!’, niin te kapinoitte Jehovan, Jumalanne, käskyä vastaan+ ettekä uskoneet+ häneen ettekä kuunnelleet hänen ääntään.+ 24  Te olette osoittautuneet käytökseltänne kapinallisiksi Jehovaa kohtaan+ siitä päivästä lähtien, josta olen teidät tuntenut. 25  Niin minä heittäydyin Jehovan eteen neljäksikymmeneksi päiväksi ja neljäksikymmeneksi yöksi,+ sillä minä heittäydyin näin kasvoilleni, koska Jehova sanoi* tuhoavansa teidät.+ 26  Ja minä rukoilin+ Jehovaa ja sanoin: ’Oi Suvereeni Herra Jehova*, älä hävitä kansaasi, niin, yksityisomaisuuttasi,*+ jonka lunastit suuruudellasi, jonka toit pois Egyptistä+ voimakkaalla kädellä.+ 27  Muista palvelijoitasi Abrahamia, Iisakia ja Jaakobia.+ Älä kohdista kasvojasi tämän kansan kovuuteen ja sen jumalattomuuteen ja sen syntiin,+ 28  jottei se maa,*+ josta toit meidät pois, sanoisi: ”Koska Jehova ei pystynyt viemään heitä siihen maahan, jonka hän oli heille luvannut, ja koska hän vihasi heitä, hän vei heidät pois surmatakseen heidät erämaassa.”+ 29  Ovathan he sinun kansasi ja yksityisomaisuutesi,+ jonka sinä veit pois suurella voimallasi ja ojennetulla käsivarrellasi.’+

Alaviitteet

LXXSyVg:n mukaan; MSam: ”niissä oli [sama] kuin kaikki ne sanat”.
seurakunnan kokoontumisen”. Hepr. haq·qa·hal′; kreik. ek·klē·si′as. Ks. 4:10: ”Horebissa”, alav.
Tai ”ajatteli”.
”Oi Suvereeni Herra Jehova”. Hepr. ʼAdo·naj′ Jehwih′. Ks. liite 1E.
Tai ”perintöäsi”.
”se maa”, yks., mutta verbi ”sanoisi” hepreassa mon.; SamLXXSyVg: ”[jotteivät] sen maan asukkaat”.