Siirry sisältöön

Siirry lisävalikkoon

Siirry sisällysluetteloon

Jehovan todistajat

suomi

Raamattu verkossa | PYHÄ RAAMATTU – UUDEN MAAILMAN KÄÄNNÖS

5. Mooseksen kirja 32:1–52

32  ”Ottakaa korviinne, oi taivaat, ja sallikaa minun puhua, ja kuulkoon maa suuni sanoja.+   Opetukseni pisaroi kuin sade,+ sanomani valuu kuin kaste,+ kuin vihmasateet ruoholle+ ja kuin runsaat sadekuurot kasvillisuudelle.+   Sillä minä julistan Jehovan* nimeä.+ Tunnustakaa suuruus Jumalallemme kuuluvaksi!+   Hän on Kallio, täydellistä on hänen työnsä,*+ sillä kaikki hänen tiensä ovat oikeutta.+ Uskollisuuden Jumala,*+ jossa ei ole epäoikeudenmukaisuutta,+ vanhurskas ja oikeamielinen hän on.+   He ovat* toimineet turmiollisesti omalta osaltaan,*+ he eivät ole hänen lapsiaan, vika on heidän omansa.*+ Kiero ja vääristynyt sukupolvi!+   Jehovalleko* te teette jatkuvasti tällä tavoin,+ oi sinä typerä ja epäviisas kansa?+ Eikö hän ole Isäsi, joka on valmistanut sinut,+ hän joka teki sinut ja ryhtyi lujittamaan sinua?+   Muistele muinaisia päiviä,+ harkitkaa taakse jääneitä vuosia, sukupolvesta sukupolveen. Kysy isältäsi, niin hän voi kertoa sinulle,+ vanhoilta miehiltäsi, niin he voivat sanoa sen sinulle.+   Kun Korkein antoi kansakunnille perinnön,*+ kun hän erotti Aadamin* pojat toisistaan,+ niin hän ryhtyi määräämään kansojen rajaa+ Israelin poikien luvun mukaan.+   Sillä Jehovan osuutena on* hänen kansansa,+ Jaakob on hänen perimänsä jako-osa.+ 10  Hän löysi hänet erämaasta+ ja tyhjältä*, ulvovalta aavikolta.+ Niin hän asettui hänen ympärilleen,+ huolehti hänestä,+ varjeli häntä kuin silmäteräänsä.+ 11  Niin kuin kotka kiihottaa pesuettaan lentoon, liitelee lentokykyisten poikastensa yllä,+ levittää siipensä, ottaa ne, kantaa niitä siipisulillaan,+ 12  Jehova yksin johdatteli häntä,+ eikä hänen kanssaan ollut ketään vierasta jumalaa.*+ 13  Hän antoi hänen ratsastella maan kukkuloilla,+ niin että hän söi* kedon satoa.+ Ja hän antoi hänen imeä hunajaa kalliovuoresta+ ja öljyä piikivikalliosta,+ 14  antoi karjan voita* ja katraan maitoa+ sekä pässien rasvaa ja uroslampaita, Basanin rotua, sekä pukkeja+ ja vehnän munuaisrasvaa,+ ja rypäleen verta sinä joit viininä.*+ 15  Kun Jesurun*+ alkoi lihoa, niin hän potki.*+ Sinusta on tullut lihava, sinusta on tullut paksu, sinusta on tullut ylensyönyt.+ Niin hän hylkäsi Jumalan*, joka hänet teki,+ ja halveksi pelastuksensa Kalliota.*+ 16  He yllyttivät häntä mustasukkaisuuteen+ oudoilla jumalilla,+ he loukkasivat häntä jatkuvasti inhottavuuksilla.+ 17  He uhrasivat demoneille*, eivät Jumalalle,*+ jumalille*, joita he eivät olleet tunteneet,+ uusille, äsken tulleille,+ joihin esi-isänne eivät olleet tutustuneet*. 18  Kallion, josta tuli isäsi, sinä vähitellen unohdit,+ ja niin sinä kadotit muististasi Jumalan, joka synnytystuskin toi sinut esiin.+ 19  Kun Jehova* sen näki, niin hän lakkasi kunnioittamasta heitä+ poikiensa ja tyttäriensä aiheuttaman mielipahan takia. 20  Niin hän sanoi: ’Tahdon kätkeä heiltä kasvoni,+ tahdon katsoa, mikä heidän loppunsa myöhemmin on. Sillä he ovat turmeltunut sukupolvi,+ poikia joissa ei ole uskollisuutta.+ 21  He ovat osaltaan yllyttäneet minut mustasukkaisuuteen sillä, mikä ei ole jumala,+ he ovat loukanneet minua turhilla epäjumalillaan;*+ niinpä minä puolestani yllytän heitä mustasukkaisuuteen sillä, mikä ei ole kansa,+ loukkaan heitä typerällä kansakunnalla.+ 22  Sillä suuttumuksessani on syttynyt tuli+ ja se palaa aina Šeoliin, syvimpään paikkaan, saakka,*+ ja se kuluttaa maan satoineen+ ja sytyttää liekkiin vuorten perustukset.+ 23  Minä lisään heille onnettomuuksia,+ käytän heihin nuoleni.+ 24  Heistä tulee nälkiintyneitä+ ja polttavan kuumeen+ ja katkeran tuhon kuluttamia.+ Ja minä lähetän heidän kimppuunsa petojen hampaat+ sekä tomussa matelevien myrkyn.+ 25  Ulkona riistää miekka+ ja sisällä* pelko+ sekä nuoren miehen että neitsyen,+ imeväisen yhdessä harmaapäisen miehen kanssa.+ 26  Olisin sanonut: ”Minä hajotan heidät,*+ tahdon lakkauttaa heidän muistonsa kuolevaisten keskuudesta”,+ 27  ellen olisi pelännyt vihollisen aiheuttamaa mielipahaa,+ että heidän vastustajansa tulkitsisivat sen väärin,+ että he sanoisivat: ”Meidän kätemme* on osoittautunut ylivoimaiseksi,+ eikä Jehova ole tätä kaikkea aiheuttanut.”+ 28  Sillä he ovat kansakunta, johon neuvo hukkuu,*+ eikä heidän keskuudessaan ole ymmärrystä.+ 29  Oi kunpa he olisivat viisaita!+ Silloin he miettisivät tätä.+ He harkitsisivat, mikä heidän loppunsa myöhemmin on.+ 30  Kuinka yksi voisi ajaa takaa tuhatta ja kaksi ajaa pakoon kymmenentuhatta,+ ellei heidän Kallionsa olisi myynyt heitä*+ ja Jehova olisi luovuttanut heitä*? 31  Sillä heidän kallionsa ei ole meidän Kalliomme kaltainen,*+ niin päättelevät vihollisemmekin.*+ 32  Sillä heidän viiniköynnöksensä on Sodoman viiniköynnöksestä ja Gomorran penkereiltä.+ Heidän rypäleensä ovat myrkkyrypäleitä, heidän terttunsa ovat karvaita.+ 33  Heidän viininsä on suurten käärmeiden myrkkyä ja kobrien julmaa myrkkyä.+ 34  Eikö sitä ole minulla talletettuna, sinetillä suljettuna varastohuoneessani?*+ 35  Minun on kosto ja rankaisu.+ Määräaikana heidän jalkansa liikkuu horjuen,+ sillä heidän turmionsa päivä on lähellä+ ja heitä odottavat tapahtumat rientävät.’+ 36  Sillä Jehova tuomitsee kansansa+ ja tuntee mielipahaa palvelijoittensa vuoksi,+ sillä hän näkee, että tuki* on poissa ja vain avuton ja arvoton* on jäljellä. 37  Ja hän on sanova: ’Missä ovat heidän jumalansa,*+ kallio, josta he etsivät turvaa,*+ 38  jotka söivät heidän teurasuhriensa rasvan,+ joivat heidän juomauhriensa viinin?+ Nouskoot ne auttamaan teitä.+ Tulkoon niistä teille piilopaikka.+ 39  Huomatkaa nyt, että minä – minä se olen,*+ eikä minun rinnallani ole jumalia.+ Minä surmaan ja teen eläväksi.*+ Olen haavoittanut vakavasti,+ ja minä parannan,+ eikä kukaan sieppaa minun kädestäni.+ 40  Sillä minä kohotan käteni ja vannon kohti taivasta+ ja sanon: ”Niin totta kuin minä elän ajan hämärään asti”,*+ 41  jos minä teroitan välkkyvän miekkani*+ ja käteni tarttuu tuomioon,+ niin minä annan koston kohdata vastustajiani+ ja rankaisen minua kiihkeästi vihaavia.+ 42  Minä annan nuoleni päihtyä verestä+ samalla kun miekkani syö lihaa+ surmattujen ja vangittujen* verestä, vihollisjohtajien päistä.’*+ 43  Iloitkaa, te kansakunnat, hänen kansansa kanssa,*+ sillä hän kostaa palvelijoittensa veren+ ja antaa koston kohdata vastustajiaan+ ja toimittaa sovituksen kansansa maalle*.” 44  Niin Mooses tuli ja puhui kaikki tämän laulun sanat kansan kuullen,*+ hän ja Hosea*, Nunin poika.+ 45  Kun Mooses oli puhunut loppuun kaikki nämä sanat koko Israelille, 46  hän sanoi heille vielä: ”Kohdistakaa sydämenne kaikkiin niihin sanoihin, jotka minä tänään puhun teille varoitukseksi,*+ jotta käskisitte poikianne tarkoin tekemään kaikkien tämän lain sanojen mukaan.+ 47  Sillä se ei ole teille arvoton sana,+ vaan se merkitsee teille elämää,+ ja tämän sanan avulla te voitte jatkaa päiviänne pitkään siinä maassa, johon te menette Jordanin yli ottaaksenne sen haltuunne.”+ 48  Ja Jehova puhui Moosekselle vielä samana päivänä sanoen: 49  ”Nouse tälle Abarimin* vuorelle,+ Nebonvuorelle,+ joka on Moabin maassa, vastapäätä Jerikoa, ja katsele Kanaanin maata, jonka minä annan Israelin poikien omaisuudeksi.+ 50  Kuole sitten sillä vuorella, jolle nouset, ja tule otetuksi kansasi luo,+ niin kuin veljesi Aaron kuoli Horinvuorella+ ja otettiin kansansa luo, 51  siksi että te laiminlöitte velvollisuutenne minua kohtaan+ Israelin poikien keskuudessa Kadesin Meriban vesien luona+ Sinin erämaassa, koska ette pyhittäneet minua* Israelin poikien keskuudessa.+ 52  Sillä kaukaa saat nähdä sen maan, mutta sinne sinä et mene, siihen maahan, jonka minä annan Israelin pojille.”+

Alaviitteet

Ks. liite 1C, kohta 1.
Kallio, täydellistä on hänen työnsä”. Hepr. hats·Tsurʹ ta·mimʹ po·ʽolōʹ; LXX: ”Jumala, tosia ovat hänen tekonsa”; Sy: ”sillä virheettömiä (tahrattomia) ovat hänen tekonsa”; Vg: ”Jumalan teot ovat täydellisiä”.
”Jumala”, M(hepr. ʼEl)Sam; kreik. The·osʹ; lat. Deus.
”He ovat”, SamLXXSyVg; M: ”Hän on [toiminut]”.
Tai ”turmiollisesti häntä kohtaan”.
”He ovat tehneet syntiä; moitittavat lapset eivät kuulu hänelle”, LXX.
Ks. liite 1C, kohta 1.
”Kun Korkein jakoi kansakuntia”, LXXSyVg. Ilmeisesti näissä käännöksissä on hepr. verbin ajateltu johtuneen samanlaiselta näyttävästä juuresta, joka merkitsee ’seuloa’. Sen mukaisesti M voisi kuulua: ”Kun Korkein sirotteli kansakuntia [kuin seulan läpi].” Tämä ajatus olisi parallelismina eli runollisessa tasapainossa jakeen seuraavan osan kanssa. Ks. VeT, II osa, 1952, s. 356, 357.
Hepr. ʼa·damʹ. Ks. 1Mo 1:26: ”ihminen”, alav.
”Ja Jehovan osuudeksi tuli”, LXX.
Tai ”ja yksitoikkoiselta”. Hepr. u·vetoʹhu, sama hepr. substantiivi kuin 1Mo 1:2:ssa.
”jumalaa”. MSam(hepr.): ʼel; kreik. the·osʹ.
Tai ”ja hän söi”, M; Vg: ”että hän söisi”; Sam: ”hän pani hänet syömään”; LXX: ”hän pani heidät syömään”.
Tai ”tuorejuustoa”.
”viininä”. Hepr. ḥaʹmer, joka on vielä kuohuvaa, käyvää viiniä.
Merk. ’oikeamielinen’, ’rehti’; Israelista käytetty kunnianimi. Hepr. Ješu·runʹ.
”Ja Jaakob söi ja tuli kylläiseksi, ja rakastettu potki”, LXX (myös Sam); Vg: ”Rakas tuli lihavaksi ja potki.”
”Jumalan”, MSam. Hepr. ʼElōʹah, sanan ʼElo·himʹ yksikkömuodon ensimmäinen esiintymä; kreik. The·onʹ; lat. Deum. Ks. Job 3:4, alav.
”Kalliota”. Hepr. Tsur; LXXVg: ”Jumalaa”; Sy: ”Väkevää (Mahtavaa)”.
demoneille (epäjumalille)”. Hepr. laš·še·dimʹ; kreik. dai·mo·niʹois; lat. daemonibus.
”eivät Jumalalle”. Hepr. loʼ ʼEloʹah; kreik. ou The·ōiʹ; lat. non Deo.
”jumalille”. Hepr. ʼelo·himʹ; kreik. the·oisʹ; lat. diis.
Tai ”joista esi-isänne eivät olleet tienneet”.
Ks. liite 1C, kohta 1.
”turhilla epäjumalillaan”. Kirjm. ”turhuuksillaan”.
Tai ”aina syvimpään Šeoliin saakka”. LXX: ”alas Haadekseen saakka”, ”alhaalla olevaan Haadekseen saakka”.
Kirjm. ”sisähuoneissa”.
Tai ”hakkaan heidät kappaleiksi”.
”kätemme”, yks., SamLXXSyVg ja monet hepr. käsik:t; M: ”kätemme”, mon., mutta verbi yksikössä.
Tai ”ovat järjetön kansakunta”.
”antanut heitä alttiiksi”, LXX.
Kirjm. ”sulkenut heitä sisään”, MVg.
”Sillä heidän jumalansa eivät ole meidän Jumalamme kaltaisia”, LXX; Vgc: ”Sillä meidän Jumalamme ei ole heidän jumaliensa kaltainen”.
”ja vihollisemme ovat tuomareita”, Vg; LXX: ”mutta vihollisemme ovat ymmärtämättömiä”.
Tai ”varastoissani”.
Kirjm. ”käsi”.
Kirjm. ”vain pidätelty (estetty) ja päästetty (hylätty)”. Ks. VeT, II osa, 1952, s. 371–374.
”heidän jumalansa”. MSam(hepr.): ʼelo·hēʹmō, mon.; kreik. the·oiʹ; lat. dii.
”Missä ovat heidän jumalansa, joihin he turvautuivat”, LXX; Vg: ”Missä ovat heidän jumalansa, joihin he luottivat”.
Kirjm. ”minä – minä [olen] hän”. Hepr. ʼaniʹ ʼaniʹ huʼ. Vrt. 2Mo 3:14; liite 6F.
Tai ”säilytän elossa”.
Tai ”elän ikuisesti”.
Tai ”salamoivan miekkani”. Kirjm. ”miekkani salaman”.
Kirjm. ”vankeuden”, ts. vankijoukon.
Tai ”vihollisen pitkätukkaisesta päästä”.
”Iloitkaa, oi taivaat, yhdessä hänen kanssaan, ja kaikki Jumalan enkelit palvokoot häntä. Iloitkaa, te kansakunnat, hänen kansansa kanssa, ja kaikki Jumalan pojat vahvistukoot hänessä”, LXXBagster. Vrt. Hpr 1:6; 4QDeut.q (yksi Kuolleenmeren kirjakääröistä).
”kansansa maalle”, SamLXXVg; M: ”maalleen, kansalleen”; Sy: ”maalleen ja kansalleen”.
Kirjm. ”korviin”.
Joosuan alkuperäinen nimi; muunnos nimestä Hosaja, jonka merk. on ’Jahin pelastama’, ’Jah on pelastanut’.
”teille varoitukseksi”. Tai ”todistukseksi teitä vastaan”.
Tai ”rajaseudun”.
”ette pyhittäneet minua (pitäneet minua pyhänä)”. Hepr. loʼ-qid·daš·temʹ ʼō·tiʹ; kreik. hē·gi·aʹsa·te; lat. sanctificastis.