Helppokäyttöasetukset

Valitse kieli

Siirry lisävalikkoon

Siirry sisällysluetteloon

Siirry sisältöön

Jehovan todistajat

suomi

Raamattu verkossa

PYHÄ RAAMATTU – UUDEN MAAILMAN KÄÄNNÖS

5. Mooseksen kirja 21:1–23

21  Jos joku löydetään surmattuna, kedolle kaatuneena, maassa, jonka Jehova*, sinun Jumalasi, sinulle antaa ottaaksesi sen haltuusi, eikä ole tullut tietoon, kuka löi hänet kuoliaaksi,+  niin vanhintesi ja tuomariesi+ on mentävä mittaamaan matka surmatun ympärillä oleviin kaupunkeihin,  ja kaupungin on oltava se, joka on lähinnä surmattua. Ja sen kaupungin vanhinten on otettava laumasta hieho, jolla ei ole tehty työtä*, joka ei ole vetänyt ikeessä,  ja sen kaupungin vanhinten on vietävä hieho vettä virtaavaan purolaaksoon, jossa ei tavallisesti kynnetä eikä kylvetä, ja siellä purolaaksossa heidän on taitettava hieholta niska.+  Ja pappien, Leevin poikien, on astuttava esiin, koska heidät Jehova, sinun Jumalasi, on valinnut palvelemaan häntä+ ja siunaamaan+ Jehovan nimessä, ja heidän suullaan tulee ratkaista jokaista väkivallantekoa koskeva jokainen kiista.*+  Sitten surmattua lähinnä olevan kaupungin kaikkien vanhinten tulee pestä kätensä+ sen hiehon päällä, jonka niska taitettiin purolaaksossa,  ja heidän on vastattava ja sanottava: ’Meidän kätemme eivät ole vuodattaneet tätä verta eivätkä silmämme ole nähneet sen vuodattamista.+  Älä vaadi siitä kansaasi, lunastamaasi Israelia,+ vastuuseen, oi Jehova*, äläkä pane viattoman veren+ aiheuttamaa syyllisyyttä kansasi Israelin keskuuteen.’ Eikä heitä saa vaatia vastuuseen verivelasta.  Ja sinä poistat viattoman veren aiheuttaman syyllisyyden keskuudestasi,+ koska sinä teet sitä, mikä on oikein Jehovan silmissä.+ 10  Jos lähdet taisteluun vihollisiasi vastaan ja Jehova, sinun Jumalasi, antaa heidät käsiisi+ ja sinä viet heidät pois vankeina+ 11  ja näet vankien joukossa kaunisvartaloisen naisen ja kiinnyt häneen+ ja otat hänet vaimoksesi, 12  niin sinun on tuotava hänet taloosi. Hänen on nyt ajeltava päänsä+ ja hoidettava kyntensä 13  ja riisuttava päältään vankeutensa päällysvaippa ja asuttava talossasi ja itkettävä isäänsä ja äitiään koko kuukausi,*+ ja sen jälkeen voit yhtyä häneen, ja sinun on otettava hänet omaksesi morsiamenasi, ja hänen on tultava vaimoksesi. 14  Ja on tapahduttava, että jos et ole mieltynyt häneen, niin sinun on lähetettävä hänet pois+ sinne, minne hänen oma sielunsa haluaa*, mutta et saa missään tapauksessa myydä häntä rahasta. Et saa kohdella häntä tyrannimaisesti+ nöyryytettyäsi hänet. 15  Jos miehellä on ajan mittaan kaksi vaimoa, toinen rakastettu ja toinen vihattu, ja he, rakastettu ja vihattu, ovat synnyttäneet hänelle poikia, ja esikoispoika onkin vihatun poika,+ 16  niin on tapahduttava, että sinä päivänä, jona hän antaa pojilleen perinnöksi mitä hänellä sattuu olemaan, hänen ei ole lupa asettaa rakastetun poikaa esikoiseksi vihatun vaimon pojan, esikoisen, kustannuksella.+ 17  Sillä hänen tulee tunnustaa vihatun poika esikoiseksi antamalla hänelle kaksi osaa kaikesta, mitä hänellä havaitaan olevan,+ koska tämä on hänen suvunjatkamiskykynsä ensi osoitus.+ Oikeus esikoisen asemaan kuuluu hänelle.+ 18  Jos jollakulla miehellä sattuu olemaan itsepäinen ja kapinallinen poika,+ joka ei kuuntele isänsä ääntä eikä äitinsä ääntä,+ ja he ovat oikaisseet häntä, mutta hän ei kuuntele heitä,+ 19  niin hänen isänsä ja äitinsä täytyy tarttua häneen ja viedä hänet hänen kaupunkinsa vanhinten luo ja hänen paikkakuntansa portille,+ 20  ja heidän täytyy sanoa hänen kaupunkinsa vanhimmille: ’Tämä poikamme on itsepäinen ja kapinallinen, hän ei kuuntele meidän ääntämme,+ vaan on ahmatti*+ ja juoppo.’+ 21  Silloin hänen kaupunkinsa kaikkien miesten täytyy kivittää hänet, ja hänen on kuoltava. Niin sinun on poistettava paha keskuudestasi, ja koko Israel kuulee ja on pelkäävä.+ 22  Ja mikäli osoittautuu, että jossakussa miehessä on synti, joka ansaitsee kuolemantuomion, ja hänet surmataan+ ja sinä ripustat hänet paaluun,*+ 23  hänen ruumiinsa ei pidä jäädä koko yöksi paaluun,+ vaan sinun tulee ehdottomasti haudata hänet sinä päivänä, sillä se, joka on ripustettu*, on Jumalan kiroama,*+ etkä sinä saa saastuttaa maatasi, jonka Jehova, sinun Jumalasi, antaa sinulle perinnöksi.+

Alaviitteet

Ks. liite 1C, kohta 1.
Tekstikorjauksen mukaan mahd. ”jota ei ole astutettu”. Ks. VeT, II osa, 1952, s. 356.
Kirjm. ”jokainen kiista ja jokainen väkivallanteko”. Eräs hendiadyksen muoto. Vrt. 1Mo 3:16, alav.
Ks. liite 1C, kohta 1.
”koko kuukausi”. Kirjm. ”kuukuukauden päivät”.
”sinne, minne hänen oma sielunsa haluaa”. Kirjm. ”hänen sielunsa mukaisesti”, M(hepr. lenaf·šah′)SamSy. Tai ”sinne, minne hän itse haluaa”. LXXVg: ”vapaana”.
Tai ”tuhlaileva”.
Kirjm. ”puuhun [kasvi tai puun kappale]”.
Tai ”ripustettu paaluun”.
Kirjm. ”kirous [konkreettisessa mielessä]”.