Siirry sisältöön

Siirry lisävalikkoon

Siirry sisällysluetteloon

Jehovan todistajat

suomi

Raamattu verkossa | PYHÄ RAAMATTU – UUDEN MAAILMAN KÄÄNNÖS

4. Mooseksen kirja 16:1–50

16  Mutta Korah,+ Leevin+ pojan Kehatin+ pojan Jisharin+ poika, nousi* yhdessä Eliabin+ poikien Datanin+ ja Abiramin+ sekä Peletin pojan Onin kanssa, jotka olivat Ruubenin+ poikia.  Niin he nousivat Moosesta vastaan, he sekä Israelin pojista kaksisataaviisikymmentä miestä, kansankokouksen johtomiehiä, kokouksen koollekutsuttuja, nimekkäitä* miehiä.  He siis kokoontuivat Moosesta ja Aaronia vastaan+ ja sanoivat heille: ”Jo riittää teidän puoleltanne, sillä koko kansankokous on pyhä,+ he kaikki, ja Jehova on heidän keskellään.+ Miksi te siis korotatte itsenne Jehovan seurakunnan yläpuolelle?”+  Kun Mooses sai kuulla sen, hän lankesi heti kasvoilleen.  Sitten hän puhui Korahille ja koko hänen kansankokoukselleen sanoen: ”Aamulla Jehova tekee tunnetuksi, kuka kuuluu hänelle+ ja kuka on pyhä+ ja kenen on lähestyttävä häntä,+ ja kenet hän valinneekin,+ se saa lähestyä häntä.  Tehkää näin: Korah ja koko hänen kansankokouksensa,+ ottakaa itsellenne tuliastiat+  ja pankaa niihin tuli ja asettakaa niihin suitsuketta huomenna Jehovan edessä, ja on tapahduttava, että se mies, jonka Jehova valitsee,+ on pyhä. Jo riittää teidän puoleltanne, te Leevin pojat!”+  Ja Mooses sanoi edelleen Korahille: ”Kuunnelkaahan, te Leevin pojat!  Onko se teistä niin vähäpätöistä, että Israelin Jumala on ottanut teidät Israelin kansankokouksesta erilleen+ itseään varten* suorittamaan Jehovan tabernaakkelipalvelusta ja seisomaan kansankokouksen edessä sitä palvelemassa+ 10  ja että hän tuo sinut ja kaikki veljesi, Leevin pojat, sinun kanssasi lähelleen? Täytyykö teidän siis pyrkiä myös pappeuteen?+ 11  Siitä syystä sinä ja koko kansankokouksesi, joka kokoontuu, olette Jehovaa vastaan.+ Mutta mikä Aaron on, niin että nurisette häntä vastaan?”+ 12  Myöhemmin Mooses lähetti kutsumaan Datanin ja Abiramin,+ Eliabin pojat, mutta he sanoivat: ”Emme tule!+ 13  Onko se että olet tuonut meidät maasta, joka vuotaa maitoa ja hunajaa, surmataksesi meidät erämaassa,+ niin vähäpätöistä, että sinun pitää vielä yrittämällä yrittää esiintyä ruhtinaanamme?+ 14  Ethän ole tuonut meitä mihinkään maitoa ja hunajaa vuotavaan maahan,+ niin että voisit antaa meille pelto- ja viinitarhaperinnön. Tahdotko puhkaista noiden miesten silmät? Me emme tule!” 15  Silloin Mooses suuttui kovasti ja sanoi Jehovalle: ”Älä käänny katsomaan heidän viljauhriaan.+ Urosaasiakaan en ole heiltä ottanut enkä ole ketään heistä vahingoittanut.”+ 16  Sitten Mooses sanoi Korahille:+ ”Sinä ja koko kansankokouksesi, olkaa huomenna läsnä Jehovan edessä,+ sinä ja he sekä Aaron. 17  Ja ottakoon kukin tuliastiansa, ja teidän on pantava niihin suitsuketta, ja kunkin on esitettävä tuliastiansa Jehovan edessä, kaksisataaviisikymmentä tuliastiaa, myös sinun ja Aaronin, kummankin tuliastiansa.” 18  Niin he ottivat kukin tuliastiansa ja panivat niihin tulen ja laittoivat niihin suitsuketta sekä asettuivat seisomaan yhdessä Mooseksen ja Aaronin kanssa kohtaamisteltan sisäänkäynnin luo. 19  Kun Korah sai koko kansankokouksen*+ kokoontumaan heitä vastaan kohtaamisteltan sisäänkäynnin luo, niin Jehovan kirkkaus näyttäytyi koko kansankokoukselle.+ 20  Jehova puhui nyt Moosekselle ja Aaronille sanoen: 21  ”Erottautukaa+ tämän kansankokouksen keskuudesta, jotta minä hetkessä hävittäisin+ sen perin pohjin.” 22  Silloin he lankesivat kasvoilleen ja sanoivat: ”Oi Jumala*, kaikenlaisen lihan hengen Jumala,*+ jos vain yksi mies tekee syntiä, närkästytkö koko kansankokoukseen?”+ 23  Niin Jehova puhui Moosekselle sanoen: 24  ”Puhu kansankokoukselle sanoen: ’Lähtekää pois Korahin, Datanin ja Abiramin telttamajojen* ympäriltä!’”+ 25  Sen jälkeen Mooses nousi ja meni Datanin ja Abiramin luo, ja Israelin vanhimmat+ menivät hänen kanssaan. 26  Sitten hän puhui kansankokoukselle sanoen: ”Väistykäähän syrjään näiden jumalattomien miesten telttojen edestä älkääkä koskeko mihinkään heille kuuluvaan,+ jottei teitä pyyhkäistäisi pois kaiken heidän syntinsä tähden.” 27  He lähtivät heti pois Korahin, Datanin ja Abiramin telttamajan edestä, joka puolelta, ja Datan sekä Abiram tulivat ulos ja asettuivat telttojensa suulle+ vaimoineen ja poikineen ja pienokaisineen. 28  Sitten Mooses sanoi: ”Tästä te tiedätte, että Jehova on lähettänyt minut suorittamaan kaikki nämä teot+ – ettei se ole omasta sydämestäni:+ 29  Jos nämä kuolevat niin kuin kaikki ihmiset* kuolevat ja heitä rangaistaan niin kuin kaikkia ihmisiä rangaistaan,+ niin ei Jehova ole lähettänyt minua.+ 30  Mutta jos Jehova luo jotakin ennennäkemätöntä*+ ja maa avaa kitansa ja nielaisee heidät+ ja kaiken heille kuuluvan ja he menevät elävinä alas Šeoliin,*+ silloin te varmasti tiedätte, että nämä miehet ovat kohdelleet Jehovaa epäkunnioittavasti.”+ 31  Ja tapahtui, että heti kun hän oli saanut puhutuksi kaikki nämä sanat, maa alkoi haljeta heidän altaan.+ 32  Näin maa avasi kitansa ja nielaisi heidät ja heidän huonekuntansa ja kaikki ihmiset, jotka kuuluivat Korahille, sekä kaikki tavarat.*+ 33  Niin he ja kaikki heihin kuuluvat menivät elävinä alas Šeoliin ja maa peitti heidät,+ niin että he katosivat seurakunnan keskeltä.+ 34  Ja kaikki israelilaiset, jotka olivat heidän ympärillään, pakenivat heidän kirkuessaan*, sillä he sanoivat: ”Ettei vain maa nielaise meitäkin!”+ 35  Ja tuli lankesi Jehovan luota+ ja kulutti sitten ne kaksisataaviisikymmentä miestä, jotka suitsuttivat.*+ 36  Jehova puhui nyt Moosekselle sanoen: 37  ”Sano Eleasarille, pappi Aaronin pojalle, että hänen tulee ottaa tuliastiat+ tulipalosta: ’Ja hajota tuli kauas, sillä ne ovat pyhiä, 38  näiden miesten tuliastiat, jotka tekivät syntiä omaa sieluaan vastaan.+ Ja niistä on tehtävä ohuita metallilevyjä alttarin+ päällysteeksi, sillä he esittivät ne Jehovan edessä, niin että ne tulivat pyhiksi, ja niiden tulee olla tunnusmerkkinä Israelin pojille.’”+ 39  Niin pappi Eleasar otti ne kupariset tuliastiat,+ jotka nuo palaneet miehet olivat esittäneet, ja niitä ryhdyttiin takomaan alttarin päällysteeksi, 40  muistoksi Israelin pojille, jottei kukaan sivullinen,+ joka ei ole Aaronin jälkeläisiä, lähestyisi panemaan suitsuketta savuamaan Jehovan eteen+ eikä kukaan tulisi Korahin ja hänen kansankokouksensa kaltaiseksi,+ niin kuin Jehova oli hänelle Mooseksen välityksellä puhunut. 41  Ja heti seuraavana päivänä Israelin poikien koko kansankokous alkoi nurista Moosesta ja Aaronia vastaan+ sanoen: ”Te olette surmanneet Jehovan kansaa.” 42  Ja kun kansankokous oli kokoontunut Moosesta ja Aaronia vastaan, niin tapahtui, että he kääntyivät kohtaamistelttaan päin, ja katso, pilvi peitti sen, ja Jehovan kirkkaus alkoi näyttäytyä.+ 43  Niin Mooses ja Aaron tulivat kohtaamisteltan eteen.+ 44  Sitten Jehova puhui Moosekselle* sanoen: 45  ”Nouskaa tämän kansankokouksen keskeltä, jotta minä hetkessä hävittäisin sen perin pohjin.”+ Silloin he lankesivat kasvoilleen.+ 46  Sen jälkeen Mooses sanoi Aaronille: ”Ota tuliastia ja pane siihen alttarilta tuli+ ja pane siihen suitsuketta ja mene kiireesti kansankokouksen luo ja toimita sille sovitus,+ sillä närkästys on tullut Jehovan kasvoista.+ Vitsaus on alkanut!” 47  Aaron otti sen heti, niin kuin Mooses oli puhunut, ja juoksi seurakunnan keskelle, ja katso, vitsaus oli alkanut kansan keskuudessa. Niin hän pani siihen suitsukkeen ja alkoi toimittaa kansalle sovitusta. 48  Ja hän seisoi kuolleiden ja elävien välissä.+ Lopulta äkillinen vitsaus lakkasi.+ 49  Ja äkillisestä vitsauksesta kuolleiden määrä nousi neljääntoistatuhanteen seitsemäänsataan, ellei oteta lukuun Korahin takia kuolleita. 50  Kun Aaron vihdoin palasi Mooseksen luokse kohtaamisteltan sisäänkäynnin luo, äkillinen vitsaus oli lakannut.

Alaviitteet

”nousi” on ehdotettu lukutapa. Kirjm. ”otti”, M; LXX: ”puhui”.
Tai ”maineikkaita”. Kirjm. ”nimen”.
”itseään varten”. Kirjm. ”asettaakseen teidät itselleen”.
”kansankokouksen”, MSamSy; LXX: ”kansankokouksensa”.
”Oi Jumala”. Hepr. ʼEl; kreik. The·osʹ.
”[jonkin] Jumala”. Hepr. ʼElo·hēʹ, mon.; kreik. The·osʹ; lat. Deus.
”telttamajojen”, Vg; MSamSy: ”telttamajan”.
”kaikki ihmiset”. Tai ”koko ihmiskunta [kuolee]”. Hepr. kol-ha·ʼa·damʹ. Ks. 1Mo 1:26: ”ihminen”, alav.
Kirjm. ”jotakin luotua”.
Šeoliin”. Hepr. šeʼoʹlah; kreik. haiʹdou; lat. infernum.
Tai ”kaiken omaisuuden”. SyVgc: ”kaiken heidän omaisuutensa”; LXX: ”heidän karjansa”.
Kirjm. ”ääntään”.
MLXX:ssa 16. luku päättyy tähän.
”Moosekselle”, MSamVg; LXXSy: ”Moosekselle ja Aaronille”.