Helppokäyttöasetukset

Valitse kieli

Siirry lisävalikkoon

Siirry sisällysluetteloon

Siirry sisältöön

Jehovan todistajat

suomi

Raamattu verkossa

PYHÄ RAAMATTU – UUDEN MAAILMAN KÄÄNNÖS

3. Mooseksen kirja 22:1–33

22  Ja Jehova puhui vielä Moosekselle sanoen:  ”Puhu Aaronille ja hänen pojilleen, että he pysyttelisivät erillään Israelin poikien pyhistä antimista eivätkä häpäisisi minun pyhää nimeäni+ niiden antimien yhteydessä, jotka he minulle pyhittävät.+ Minä olen Jehova.  Sano heille: ’Jokainen mies kaikista jälkeläisistänne tässä ja tulevissa sukupolvissa, joka epäpuhtaana ollessaan lähestyy Israelin poikien Jehovalle pyhittämiä pyhiä antimia,+ se sielu on karsittava pois minun edestäni. Minä olen Jehova.  Älköön yksikään mies Aaronin jälkeläisistä, joka on spitaalinen+ tai jolla on vuotoa,+ syökö pyhistä antimista, ennen kuin hän tulee puhtaaksi,+ älköönkä se, joka koskee johonkuhun joka on kuolleesta sielusta* epäpuhdas,+ älköönkä mies, josta lähtee siemenvuoto,+  älköönkä mies, joka koskee johonkin niistä vilisevistä eläimistä, jotka ovat hänelle epäpuhtaita,+ tai ihmiseen, joka jonkin epäpuhtautensa vuoksi on hänelle epäpuhdas.+  Sen sielun, joka koskee johonkin sellaiseen, on oltava epäpuhdas iltaan asti, eikä hän saa syödä mitään pyhistä antimista, vaan hänen on pestävä ruumiinsa vedessä.+  Auringon laskettua hän on varmasti puhdas, ja myöhemmin hän saa syödä pyhistä antimista, sillä se on hänen leipäänsä.+  Hänen ei pidä myöskään syödä mitään itsestään kuollutta eikä mitään petojen raatelemaa, jottei tulisi siitä epäpuhtaaksi.+ Minä olen Jehova.  Ja heidän on täytettävä velvollisuutensa minua kohtaan, etteivät he kantaisi syntiä sen vuoksi ja ettei heidän tarvitse kuolla+ sen tähden, että he ovat häpäisseet sitä*. Minä olen Jehova, joka pyhitän heidät. 10  Eikä yksikään sivullinen* saa syödä mitään pyhää.+ Ei kukaan papin luona oleva siirtolainen eikä palkkatyöläinen saa syödä mitään pyhää. 11  Mutta mikäli pappi ostaa jonkun sielun ostona rahallaan, tämä saa sellaisena osallistua sen syömiseen. Hänen huonekuntaansa syntyneet orjat* saavat puolestaan sellaisina osallistua hänen leipänsä syömiseen.+ 12  Ja mikäli papin tyttärestä tulee sivullisen miehen oma, hän ei sellaisena saa syödä pyhistä antilahjoista. 13  Mutta mikäli papin tyttärestä tulee leski tai sellainen, josta on erottu*, eikä hänellä ole jälkeläisiä ja hänen on palattava isänsä taloon asumaan kuten nuoruudessaan,+ hän saa syödä isänsä leipää,+ mutta yksikään sivullinen ei saa syödä sitä. 14  Jos nyt joku mies syö erehdyksessä pyhän antimen,+ niin hänen on lisättävä siihen sen viidennes+ ja annettava se pyhä lahja papille. 15  Heidän* ei siis pidä häpäistä Israelin poikien pyhiä antimia, joita nämä antavat Jehovalle,+ 16  eikä panna heitä kantamaan rangaistusta syyllisyydestä sen vuoksi, että he ovat syöneet pyhiä antimiaan, sillä minä olen Jehova, joka pyhitän heidät.’” 17  Ja Jehova puhui vielä Moosekselle sanoen: 18  ”Puhu Aaronille ja hänen pojilleen ja kaikille Israelin pojille, ja sinun on sanottava heille: ’Kun joku Israelin huoneen mies tai joku Israelissa oleva muukalaisasukas esittää uhrilahjansa+ jonkin juhlallisen lupauksensa johdosta+ tai yhdeksi Jehovalle polttouhriksi esittämistään vapaaehtoisista uhrilahjoista,+ 19  sen täytyy tuottaakseen teille hyväksymyksen+ olla virheetön,+ urospuolinen karjalaumasta, nuorista pässeistä tai vuohista. 20  Mitään viallista ette saa esittää,+ sillä siitä ette saa hyväksymystä. 21  Ja mikäli joku mies esittää Jehovalle karjalaumasta tai katraasta yhteysteurasuhrin+ juhlallisen lupauksen täyttämiseksi+ tai vapaaehtoisena uhrilahjana, sen tulee hyväksymyksen saamiseksi olla virheetön. Siinä ei pidä olla mitään vikaa. 22  Mitään sokeaa tai sellaista, jossa on murtuma tai viilto tai syylä tai rupisuutta tai rengaspälvisilsaa,+ ette saa esittää Jehovalle ettekä saa panna niistä alttarille Jehovaa varten yhtään tuliuhria.+ 23  Sonnin tai lampaan, jolla jokin jäsenistä on liian pitkä tai liian lyhyt,+ saat antaa vapaaehtoiseksi uhrilahjaksi, mutta juhlallista lupausta varten sitä ei oteta hyväksyen vastaan. 24  Mutta sellaista, jonka kivekset+ on puserrettu tai murskattu tai kiskottu irti tai leikattu pois*, ette saa esittää Jehovalle, eikä teidän pidä uhrata maassanne sellaista. 25  Ettekä saa vierasmaalaisenkaan kädestä esittää mitään näistä kaikista Jumalanne leipänä, sillä niiden turmeltuneisuus on niissä. Niissä on vika.+ Niitä ei oteta teiltä hyväksyen vastaan.’”+ 26  Ja Jehova puhui vielä Moosekselle sanoen: 27  ”Kun sonnivasikka tai karitsa tai vohla syntyy, niin sen on oltava emonsa hoivissa seitsemän päivää,+ mutta kahdeksannesta päivästä lähtien se otetaan hyväksyen vastaan uhrilahjana, tuliuhrina Jehovalle. 28  Ette saa teurastaa nautaeläintä tai lammasta ja niiden jälkeläistä samana päivänä.+ 29  Ja mikäli uhraatte Jehovalle kiitosteurasuhrin,*+ teidän tulee uhrata se niin, että saatte hyväksymyksen itsellenne. 30  Se tulee syödä samana päivänä.+ Ette saa jättää mitään siitä aamuksi.+ Minä olen Jehova. 31  Ja teidän on pidettävä minun käskyni ja tehtävä niiden mukaan.+ Minä olen Jehova. 32  Ettekä saa häpäistä pyhää nimeäni,+ ja minut on pyhitettävä* Israelin poikien keskuudessa.+ Minä olen Jehova, joka pyhitän teidät,+ 33  joka tuon teitä pois Egyptin maasta osoittautuakseni teille Jumalaksi.+ Minä olen Jehova.”

Alaviitteet

”kuolleesta sielusta”. Kirjm. ”sielusta”, ts. kuolleesta sielusta. Lat. mortuo ’kuollut’; hepr. ne′feš; LXX: ”se, joka koskee mihin tahansa sielun [kreik. psy·khēs′] epäpuhtauteen”.
Tai ”pyhää”, ts. pyhiä antimia.
Ts. Aaronin sukuun kuulumaton.
”syntyneet orjat”, SamLXXSy; MVg: ”syntynyt orja [saa – – sellaisena]”.
”sellainen, josta on erottu”. Kirjm. ”karkotettu”, ”tiehensä ajettu”. Ks. Mt 19:3, alav.
Ts. pappien.
Tai ”tai jonka virtsaputki on leikattu pois”. Ks. 5Mo 23:1.
Tai ”ylistysteurasuhrin”.
Tai ”minun on pyhitettävä itseni”.