Helppokäyttöasetukset

Valitse kieli

Siirry lisävalikkoon

Siirry sisällysluetteloon

Siirry sisältöön

Jehovan todistajat

suomi

Raamattu verkossa

PYHÄ RAAMATTU – UUDEN MAAILMAN KÄÄNNÖS

2. Samuelin kirja 7:1–29

7  Ja tapahtui, että kun kuningas asui omassa talossaan+ ja Jehova itse oli antanut hänelle levon kaikista hänen ympärillään olevista vihollisista,+  niin kuningas sanoi profeetta Natanille:+ ”Katsohan, minä asun setripuisessa talossa,+ kun taas tosi Jumalan arkku asuu telttakankaiden keskellä.”+  Silloin Natan sanoi kuninkaalle: ”Mene, tee kaikki, mitä on sydämessäsi,+ sillä Jehova on kanssasi.”  Ja sinä yönä tapahtui, että Jehovan sana+ tuli Natanille, ja se kuului:  ”Mene, ja sinun on sanottava palvelijalleni Daavidille: ’Näin on Jehova sanonut: ”Sinäkö rakentaisit minulle huoneen asuttavakseni?+  Enhän minä ole asunut huoneessa siitä päivästä lähtien, jona toin Israelin pojat pois Egyptistä, tähän päivään saakka,+ vaan olen vaeltanut+ jatkuvasti teltassa+ ja tabernaakkelissa.+  Olenko koko sinä aikana, jonka olen vaeltanut kaikkien Israelin poikien keskuudessa,+ sanallakaan sanonut yhdellekään Israelin heimoista,*+ joiden käskin paimentaa kansaani Israelia, näin: ’Miksi ette ole rakentaneet minulle setripuista huonetta?’”’  Ja näin sinun nyt tulee sanoa palvelijalleni Daavidille: ’Näin on armeijoiden Jehova sanonut: ”Minä olen ottanut sinut laidunmaalta katrasta seuraamasta,+ jotta tulisit kansani Israelin johtajaksi.+  Ja osoittautuu, että minä olen kanssasi minne menetkin,+ ja minä tahdon karsia pois kaikki vihollisesi edestäsi,+ ja minä teen sinulle suuren nimen,+ niiden suurten nimen kaltaisen, jotka maan päällä ovat. 10  Ja minä määrään kansalleni Israelille paikan+ ja istutan+ sen, ja se on asuva siellä missä se on, eikä se enää ole levoton, eivätkä epävanhurskauden pojat enää ahdista sitä niin kuin alussa,+ 11  aina siitä päivästä alkaen, jolloin asetin tuomareita+ kansani Israelin johtoon, ja minä annan sinulle levon kaikista vihollisistasi.+ Ja Jehova on ilmoittanut sinulle, että Jehova tekee sinulle huoneen.+ 12  Kun päiväsi tulevat täyteen+ ja sinun on mentävä lepoon esi-isiesi luo,+ niin minä olen korottava sinun jälkeesi siemenesi, joka tulee sisästäsi, ja olen lujasti vahvistava hänen valtakuntansa.+ 13  Juuri hän rakentaa nimelleni huoneen,+ ja olen lujasti vahvistava hänen valtakuntansa valtaistuimen pysymään ajan hämärään asti.+ 14  Minä itse tulen hänen isäkseen,+ ja hän puolestaan tulee minun pojakseni.+ Kun hän tekee väärin, niin olen ojentava häntä ihmisten kepillä+ ja Aadamin* poikien lyönneillä. 15  Mutta rakkaudellinen huomaavaisuuteni* ei poistu häneltä, niin kuin poistin sen Saulilta,+ jonka poistin sinun takiasi. 16  Ja sinun huoneesi ja valtakuntasi ovat edessäsi varmasti vakaat ajan hämärään asti; juuri sinun valtaistuimesi tulee lujasti vahvistetuksi ajan hämärään asti.”’”+ 17  Kaikkien näiden sanojen mukaan ja koko tämän näyn mukaan Natan puhui Daavidille.+ 18  Silloin kuningas Daavid tuli sisään ja istuutui Jehovan eteen ja sanoi: ”Mikä olen minä,+ oi Suvereeni Herra Jehova? Ja mikä on minun huoneeni, että olet tuonut minut tähän saakka? 19  Ikään kuin tämäkin olisi vähäistä sinun silmissäsi, oi Suvereeni Herra Jehova, sinä vielä lisäksi puhut palvelijasi huoneesta kaukaiseen tulevaisuuteen saakka; ja tämä on ihmissuvulle* annettu laki,+ oi Suvereeni Herra Jehova.+ 20  Ja mitä muuta voi Daavid lisätä ja puhua sinulle, kun sinä itse tunnet palvelijasi hyvin,+ oi Suvereeni Herra Jehova? 21  Sanasi+ tähden ja oman sydämesi mukaisesti+ olet tehnyt kaikki nämä suuret teot, jotta palvelijasi tulisi tuntemaan ne.+ 22  Siksi sinä olet tosiaan suuri,+ oi Suvereeni Herra Jehova, sillä ei ole ketään sinun kaltaistasi+ eikä ole muuta Jumalaa kuin sinä+ kaikkien niiden joukossa, joista olemme korvillamme kuulleet. 23  Ja mikä toinen* kansakunta maan päällä on kansasi Israelin kaltainen,+ jonka Jumala kävi lunastamaan itselleen, jotta siitä tulisi kansa+ ja jotta hän tekisi itselleen nimen+ ja jotta hän tekisi heille* suuria ja pelottavia tekoja+ – ajaakseen pois* kansakunnat ja heidän jumalansa kansasi vuoksi, jonka olet lunastanut+ itsellesi Egyptistä? 24  Ja sinä ryhdyit lujasti vahvistamaan itsellesi kansaasi Israelia+ kansaksesi ajan hämärään asti, ja sinä, oi Jehova, olet tullut heidän Jumalakseen.+ 25  Ja nyt, Jehova Jumala*, toteuta se sana, jonka olet puhunut palvelijastasi ja hänen huoneestaan, niin että se pysyy ajan hämärään asti, ja tee niin kuin olet puhunut.+ 26  Ja tulkoon oma nimesi ajan hämärään asti suureksi+ sanottaessa: ’Armeijoiden Jehova on Israelin Jumala’,+ ja tulkoon myös palvelijasi Daavidin huone lujasti vahvistetuksi edessäsi.+ 27  Sillä sinä, armeijoiden Jehova, Israelin Jumala, olet paljastanut palvelijasi korvaan nämä sanat: ’Huoneen minä rakennan sinulle.’+ Siksi palvelijasi on rohkaissut sydämensä* esittääkseen sinulle tämän rukouksen.+ 28  Ja nyt, oi Suvereeni Herra Jehova, sinä olet tosi Jumala, ja osoittautukoot sinun sanasi tosiksi,*+ koska sinä lupaat palvelijallesi tämän hyvyyden.+ 29  Ja päätä nyt siunata+ palvelijasi huone, jotta se pysyisi ajan hämärään asti edessäsi,+ sillä sinä, oi Suvereeni Herra Jehova, olet antanut lupauksen, ja sinun siunauksesi ansiosta olkoon palvelijasi huone siunattu ajan hämärään asti.”+

Alaviitteet

”heimoista”, MSyVg; 1Ai 17:6: ”tuomareista”.
Hepr. ʼa·dam′. Kirjm.: ”ihmisen”. Ks. 1Mo 1:26: ”ihminen”, alav. LXXSyVg: ”ihmisten”.
Tai ”uskollinen rakkauteni”.
”ihmissuvulle”. Hepr. ha·ʼa·dam′; LXX: ”ihmiselle”; lat. Adam.
”mikä toinen”, LXX; MSy: ”mikä”.
”heille”, neljä hepr. käsik. (vrt. SyVg); M: ”teille”.
”ajaakseen pois”, LXX:n ja 1Ai 17:21:n mukaisesti; M: ”maallesi”; Vg: ”maan päällä”.
”Jehova Jumala”. Hepr. Jehwah′ ʼElo·him′; ensimmäinen esiintymä 2Mo 9:30:n jälkeen.
Kirjm. ”on löytänyt sydämensä”.
Tai ”totuudeksi”. Hepr. ʼemet′.